Äänestämällä Kokoomusta tuenko äärioikeistoryhmää Unkarissa EU:n kautta?

Äänestämällä Kokoomusta tuenko äärioikeistoryhmää Unkarissa EU:n kautta?

Onko todellakin niin, että äänestämällä Kokoomusta, annan tukeni samalla Unkarin äärioikeistolaiselle Fideszille ja Orbanille? Fidesz kuten Kokoomus on suurimman EU ryhmän EPP:n jäsen. Monet ryhmien arvoista poikkeavat toisistaan. Tulisiko kansallisessa äänestämisessä enemmän ajatella äänestyksen vaikutuksia EU:n mittakaavassa? Toivoisin laveaa vastausta helpottamaan ymmärtämään EU:n rakenteita ja niiden suhdetta kansalliseen äänestämiseen. kiitos!

Vastaus
08.02.201909:56
665
16

Europarlamentissa keskeisiä toimijoita ovat poliittiset ryhmät. Europarlamentin poliittiset ryhmät muodostetaan periaatteessa uudelleen aina vaalien jälkeen, joten äänestämällä eurovaaleissa puolueensa tiettyä ehdokasta voi joissain hypoteettisissa tapauksissa vaikuttaa paitsi siihen, mitkä ovat eri poliittisten ryhmien keskinäiset voimasuhteet parlamentissa, myös siihen, minkä muiden europuolueiden kanssa tietty europuolue päätyy liittoutumaan.

Kysymys koskee kuitenkin EPP:tä. Se on poliittinen ryhmä, jonka muodostaa suoraan yksi europuolue, keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP), jonka jäsen Kokoomus on. Europuolueiden organisaatiorakenne vastaa pitkälti kansallisten puolueiden organisaatiota ja ne ovat toimijoina hyvin vakiintuneita. Ne saavat myös puoluetukea Euroopan unionilta. 

Professori Tapio Raunio havainnollistaa europuolueiden poliittista painoarvoa näin: ”Yhteispäätösmenettelyssä (tavanomainen lainsäätämisjärjestys Lissabonin sopimuksen mukaan) lakiesityksen hyväksymiseen vaaditaan sekä parlamentin että neuvoston hyväksyntä. Neuvostossa on edustettuina 28 jäsenmaata kun taas parlamentissa kaksi selkeästi suurinta ryhmää, eli EPP ja ESP (S&D vuoden 2009 vaalien jälkeen), ovat hallinneet noin 2/3 paikoista. Täten unionin arkisessa lainsäädäntötyössä suurimmilla europuolueilla on ainakin numeroilla mitattuna selkeästi enemmän valtaa kuin yhdelläkään jäsenmaalla.”

Jotta suuri europuolue voisi käyttää valtaansa, sen täytyy pysyä suurena -  mikä jossain tapauksessa saattaa edellyttää esimerkiksi kykyä pitää kiinni rasistista ja fasistista politiikkaa ajavista jäsenpuolueista. Tämä ei tietenkään voi olla vaikuttamatta siihen, millaista politiikkaa kyseinen europuolue käytännössä tekee. Vaikka yhteistyön koettaisiinkin alkavan olosuhteiden pakosta, tiivis vuorovaikutus EPP:n piirissä ja yhteisen poliittisen strategian hiominen lisää omalla painollaan EPP.hen kuuluvien kansallisten puolueiden keskinäistä ymmärrystä ja hivuttaa niitä myös ideologisesti lähemmäs toisiaan. Jotta yhteistyö sujuisi, huomio kannattaa keskittää niihin tavoitteisiin, joista ollaan jo lähtökohtaisesti yhtä mieltä, ja vältellä ottamatta selkeää kantaa sellaisiin kysymyksiin, joiden osalta mielipiteiden tiedetään jakautuvan. EPP:n tapauksessa suhtautuminen perusihmisoikeuksiin on selvästi juuri tällainen välteltävä kysymys.

Ongelma koskee ennen kaikkea Kokoomukselle europarlamenttivaaleissa annettuja ääniä; äänestyskäyttäytyminen kansallisissa vaaleissa vaikuttaa EU-tason politiikkaan paljon vähemmän ja epäsuoremmin. Sama puoluekoneisto ja puoluevaikuttajat kuitenkin toimivat eri tasoilla, joten täysin irrallisiksi näitä politiikan tasoja ei voi ymmärtää.

Kokoomuksen kaltaisten perinteisten (ja edelleen jossain määrin liberaaleina esiintyvien) oikeistopuolueiden ja uusien konservatiivis-nationalististen puolueiden keskinäinen suhde on kompleksinen. Monta mieltä voi kuitenkin olla siitä, tarvitseeko näiden välisiä vaikutusyhteyksiä ja keskinäisriippuvuuksia edes lähteä etsimään EU-tason politiikasta saakka. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on hyvin suoraan puolustellut Orbanin politiikkaa ja Iltalehden tekemän kyselyn mukaan valtaosa Kokoomuksen puolue-eliitistä pitää hallitusyhteistyötä Perussuomalaisten kanssa täysin mahdollisena. Perussuomalaiset on heille jopa selvästi SDP:tä mieluisampi hallituskumppani. Kokoomuksen poliittiset linjaukset kansallisella ja EU:n tasolla eivät siis tässä mielessä juuri poikkea toisistaan.

Kokoomuksen omassa piirissä on myös yksittäisiä poliitikkoja, jotka eivät ainoastaan tyydy hiljaa myötäilemään yhteistyökumppaneidensa fasismia ja rasismia vaan aktiivisesti profiloituvat samantyyppisillä linjauksilla kuin kansallismieliset populistit.”Sekä perussuomalaisten arvopohja että käytännön politiikka ovat varsin lähellä kokoomusta, jos vertaa useimpiin muihin eduskuntapuolueisiin,” linjaakin esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman.

Jos haluaa tukea puoluetta, joka on arvoliberaali ja kunnioittaa ihmisoikeuksia mutta on samaan aikaan talouspolitiikaltaan johdonmukaisen oikeistolainen (eli ajaa suurpääoman, vauraimman kansanosan ja elinkeinoelämän intressejä), Kokoomusta luontevampi valinta on esimerkiksi RKP. Tämä Kokoomuksen ja RKP:n ideologinen ero näkyy myös EU-tason politiikassa: RKP kuuluu ALDE:en, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmään.

1930-luvun Saksassa liberaali oikeisto liittoutui mieluummin strategisesti natsien kuin vasemmiston kanssa. Tämän hetken Euroopassa ”perinteisten” oikeistopuolueiden suhtautuminen uusiin nationalistipuolueisiin on toistaiseksi ollut hyvin samankaltaista.

 

Kommentit (0)

Vastauksesi