1)Mitä on todellisuus? 2)Entä totuus? 3)Onko evoluutioteoria vai luomiskertomus...

1)Mitä on todellisuus? 2)Entä totuus? 3)Onko evoluutioteoria vai luomiskertomus...

1)Mitä on todellisuus? 2)Entä totuus? 3)Onko evoluutioteoria vai luomiskertomus oikea? 4)Mistä tiedän, että olen olemassa, enkä vain kuvitelmaa? 5)Onko vapaa tahto vain harha?

Vastaus

Tässä oli nyt aika monta eri kysymystä ympätty yhteen viestiin. Tulevaisuudessa pyydämme lähettämään aina yhden kysymyksen kerrallaan, niin vastaaminen helpottuu.

1) Perinteisesti filosofiassa on todellisuuden käsite luokiteltu yhteen mahdollisuuden ja välttämättömyyden kanssa. Näistä kahdesta joko mahdollisuus tai välttämättömyys on otettava peruskäsitteeksi, jota ei sitten voi enää määritellä toisten käsitteiden avulla. On esimerkiksi ajateltu, että on monenlaisia mahdollisia tapoja, miten asiat olisivat voineet olla - on puhuttu myös mahdollisista maailmoista - ja asiat, jotka pätevät kaikissa mahdollisissa maailmoissa, ovat sitten välttämättömiä.

Filosofi David Lewis on esittänyt, että kaikki mahdolliset maailmat ovat todellisia - nimittäin omasta näkökulmastaan. Suurin osa filosofeista pitää Lewisin ajatusta kuitenkin epäuskottavana. Heidän mukaansa yksi mahdollisista maailmoista sitten eroaa muista, koska se on se ainoa todellinen maailma, jossa mekin elämme. Hankalampi sitten on selittää, mikä erottaa tämän yhden mahdollisen maailman muista ja tekee siitä todellisen. Luultavimmin todellisuuskin on siis peruskäsite, jota ei enää voi tarkemmin määritellä.

Sen sijaan voidaan tietysti kysyä, mitä asioita todelliseen maailmaamme kuuluu eli mikä on todellista tai mitä on olemassa. Filosofiassa näitä asioita pohditaan ontologiaksi kutsutussa haarassa. Nykyisin ontologiassa hyvin usein tukeudutaan siihen, mitä arkikokemus ja erityistieteet kertovat: esimerkiksi tiskiharjoja, pyörremyrskyjä ja komeettoja on olemassa.

Ontologiassa vaaditaan kuitenkin myös ihan filosofisiakin selvittelyjä. Ovatko esimerkiksi reiät olemassa? Toisaalta sanotaan, että vaikkapa sukassa tai juustossa on reikiä, joten voisi hyvin olettaa, että reiät ovat olemassa. Toisaalta reiät ovat asioita, joita ei esiinny itsenäisesti, vaan aina jonkin toisen olion sisällä ja kasvaessaan lopulta tuhoavat tämän toisen olion ja näin itsekin häviävät: reiät käyttäytyvät siis hyvin erilailla kuin tiskiharjat. Kenties reikien olemassaoloa ei siis pitäisikään olettaa, jolloin tulisi puhua mieluummin vaikka sukan reiällisyydestä. Vastaavasti voidaan kysyä, ovatko esimerkiksi ominaisuudet ja luvut aitoja olevaisia vai pelkästään kielessämme esiintyviä sanoja.

Mahdollisuudesta ja mahdollisista maailmoista:
http://plato.stanford.edu/entries/possible-objects/
http://plato.stanford.edu/entries/logic-modal/
http://plato.stanford.edu/entries/lewis-metaphysics/

Erilaisia ontologisia kysymyksiä:
http://plato.stanford.edu/entries/ordinary-objects/
http://plato.stanford.edu/entries/holes/
http://plato.stanford.edu/entries/philosophy-mathematics/
http://plato.stanford.edu/entries/metaphysics/

2) Totuuden käsite taas on eri aikoina tarkoittanut hieman eri asioita. Joskus totuutta ja todellisuutta on käytetty lähes synonyymisina, kun taas etenkin uskonnollisessa kielenkäytössä totuus-sanalla on viitattu arvokkaimpiin asioihin todellisuudessa.

Nykyään filosofisessa keskustelussa sen sijaan totuudella viitataan useimmiten eräiden lauseitten, uskomusten ja teorioiden ominaisuuteen - ja tämän ominaisuuden luonteesta on sitten monenlaista teoriaa. Eräänlaisena vähimmäisvaatimuksena on ollut ajatus, että jos lause '"p" on tosi lause' pitää paikkansa, myös lause 'p' pitää yhtä lailla paikkansa: jos "lumi on valkoinen" on tosi lause, lumi sitten on myös valkoista. Joidenkin filosofien mielestä muuta ei sitten totuuden määrittelyyn vaaditakaan: tätä ajatusta kutsutaan deflationistiseksi totuusteoriaksi. Toiset taas ovat esittäneet erilaisia lisäkriteerejä totuudelle, esimerkiksi sen, että tosien lauseiden täytyisi jotenkin vastata jotain tosiasioita: tätä näkemystä kutsutaan korrespondenssiteoriaksi.

Totuusteorioista:
http://plato.stanford.edu/entries/tarski-truth/
http://plato.stanford.edu/entries/truth/
http://plato.stanford.edu/entries/truth-correspondence/
http://plato.stanford.edu/entries/truth-deflationary/

3) Sanat "teoria" ja "kertomus" jo vihjaavat, etteivät nämä kaksi asiaa ole välttämättä ristiriidassa toistensa kanssa, aivan kuten kertomus Punahilkasta ja sudesta ei ole ristiriidassa tieteellisten susia koskevien teorioiden kanssa: kertomusten ei välttämättä ole tarkoituskaan kertoa, miten asiat tosiasiallisesti ovat, tosin kuin teorioiden. Jos luomiskertomusta luetaan esimerkiksi allegoriana tai vertauskuvana, sitä ei lainkaan tarvitse asettaa evoluutioteoriaa vastaan. Eri asia sitten on, jos luomiskertomuksen uskotaan kertovan tarkat faktat elämän synnystä, kuten kreatonismissa. Tällöin ainakin tiedemiesten suuri enemmistö luottaisi mieluummin evoluutioteoriaan.

Evoluutioteorian ja uskontojen välisestä suhteesta:
http://www.religioustolerance.org/evolutio.htm

4) Tähän kysymykseen voit parhaiten vastata varmaan itse. Descarteshan sanoi kuuluisasti "ajattelen, siis olen". Jos pystyt kokemaan epäileväsi omaa olemassaoloasi, niin johdonmukaisuuden nimissä sinun itsesikin täytyy olla olemassa. Voi tietysti olla, että minä vain kuvittelen juuri kirjoittelevani jollekin oikealle ihmiselle, mutta se on sitten eri ongelma.

Omasta ja muiden olemassaolosta:
http://plato.stanford.edu/entries/descartes-epistemology/
http://plato.stanford.edu/entries/brain-vat/

5) Riippuu hyvin pitkälti siitä, mitä vapaalla tahdolla tarkoitetaan. Joskus vapaalla tahdolla on viitattu kykyyn tehdä päätöksiä ilman eri vaihtoehtojen punnitsemista. Tällaista kykyä on katsottu tarvittavan tilanteissa, joissa eri vaihtoehdot vaikuttavat yhtä kannattavilta. Ilman tätä kykyä ajaudutaan Buridanin aasin ongelmaan, jossa vesikupin ja heinäpaalin väliin joutunut aasi lopulta nääntyy pähkäillessään, kumman luokse sen olisi syytä astella ensin.

Toisaalta on myös keskusteltu siitä, voivatko valinnat ovat ylipäätään vapaita, jos joku pystyy etukäteen tietämään, mikä valinnan tulos on. Alun perin tietäjän rooli tässä ongelmassa oli kaikkitietävällä Jumalalla, mutta nykykeskustelussa keskitytään enemmän mahdollisuuteen määrittää ihmisen tulevia tekoja hänen aivotoimintansa avulla. Ongelmaan on kolmenlaisia ratkaisuehdotuksia:

a) Ihmisen tulevaa toimintaa ei voi määrittää, vaikka tietäisikin kaiken hänen nykyisestä tilastaan (indeterminismi).
b) Ihmisen tulevan toiminnan voi ainakin periaatteessa määrittää, jos tietää kaiken hänen nykyisestä tilastaan, eikä ihmisillä siksi voi olla vapaata tahtoa (inkompatibilismi).
c) Ihmisen tulevan toiminnan voi ainakin periaatteessa määrittää, jos tietää kaiken hänen nykyisestä tilastaan, mutta tahto on silti vapaa: ongelmaa ei ole, koska esimerkiksi vapaan tahdon käsite om ymmärretty jotenkin väärin (kompatibilismi).

Vapaan tahdon ongelmista:
http://plato.stanford.edu/entries/freewill/

Kommentit (0)

Vastauksesi