1950-luvulla Suomessa kahvi oli vielä säännöstelyn alainen eli "kortilla".

1950-luvulla Suomessa kahvi oli vielä säännöstelyn alainen eli "kortilla".

1950-luvulla Suomessa kahvi oli vielä säännöstelyn alainen eli "kortilla". Kahvia ostaessa oli esitettävä kuponki, josta sekatavarakaupan myyjä leikkasi pois pienen ruudun. Mihin nuo ruudut lopulta päätyivät? Kulkivatko monenkin ihmisen käsien kautta?

Vastaus

Helsingin kaupunginmuseon asiaa hyvin tunteva tutkija tiesi kertoa seuraavaa:

"Vähittäiskauppa tilitti kupongit säännöstelyä hoitaville viranomaisille kansanhuoltolautakuntien kautta Kansanhuoltoministeriöön. Kyllä ne kupongit hävitettiin kun tilitys ja kirjanpito oli tehty. Kuponki oli rahan tapainen vastike.

Kansalaisille osoitettiin tarkasti se elintarvikeliike, josta hän sai ostaa säännöstellyt elintarvikkeet. Korttikeskukset jakoivat elintarvikekortit isännöitsijöitten antamien asukastietojen ja erityisten anomusten perusteella. Odottavat äidit saivat erikoisannoksia. Lapsilla oli omat henkilökohtaiset kortit. Minäkin vein irtileikattuja kuponkeja Lauttasaaren lastentarhaan "rahalaukussa" 1948-50. Leikkikoulu tarvitsi niitä lastentarhan aterioihin.

Säännöstelykortteja oli enimmillään 162 erilaista ja samanaikaisesti kansalaisella oli 51 erilaista korttia. Lokakuussa 1939 alettiin ensimmäiseksi säännöstellä sokeria ja kahvia sekä nestemäisiä polttoaineita. Vähitellen kaikki elintarvikkeet ja hyödykkeet joutuivat säännöstelyn kohteiksi.

Lokakuussa 1939 alettiin säännöstellä sokeria ja kahvia. Joulukuussa 1941 jaettiin suomalaisille viimeinen neljänneskilo aitoa kahvia. Sen jälkeen oli korviketta helmikuuhun 1943. Korvikkeessa oli vielä kahvia seassa.
Kahvinvastiketta, jossa ei ollut yhtään kahvia, juotiin toukokuuhun 1946 asti. Kahvilaiva Herakles tuli Turun satamaan 24.2.1946 mukanaan 2,5 miljoonaa kiloa kahvia. Jokaiselle suomalaiselle jaettiin heti neljänneskilo. Tämän jälkeen suomalaiset joivat Rio-verokahvia. Kahvi vapautui vasta 1954."

Kommentit (0)

Vastauksesi