1941-1944.Mitä ikäluokkia neuvostoliitto käytti suomea vastaan jatkosodassa. ja sotilasainesta?

1941-1944.Mitä ikäluokkia neuvostoliitto käytti suomea vastaan jatkosodassa. ja sotilasainesta?

Terve: Haluaisin myöskin tietää käytettiinkö natsi-saksaa varten parempaa sotilasainesta kuin suomea vastaan? Ja jaettiinko oikeasti stalingradin taistelussa joka toiselle kivääri ja toiselle patruunat? Mitä esimerkiksi elokuvissa väitetään.

Vastaus

Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta vastattiin kysymykseen seuraavasti:

"Neuvostoliitossa kutsuttiin palvelukseen ikäluokat 1922-1923 operaatio Barbarossan alettua. Puna-armeija joutui joustamaan ikärajoituksista varhaisessa vaiheessa. Sotilaspiirit määrättiin muodostamaan 17-55 -vuotiaista koostuvia nostoväkidivisioonia jo heinäkuussa 1941. Elokuussa rintamat, armeijat ja sotilaspiirit määrättiin lähettämään kaikki alle 35 -vuotiaat huoltomuodostelmissa ja vastaavissa takamaaston yhtymissä toimineet sotilaat rintamayksiköihin ja korvaamaan heidät vanhemmilla miehillä. Vuoteen 1943 mennessä joukoissa oli alle 18-vuotiaita ja yli 55-vuotiaita asevelvollisia ja reserviläisiä.

Puna-armeijaa tutkinut David Glantz lainaa teoksessaan Colossus reborn puna-armeijassa palvellutta täydennyksistä vastannutta rykmentin esikuntapäällikköä seuraavasti:

"Based on my experience, I know that, in some operations, the ages [of the soldiers] differed greatly, from 18 to 20 [years] and up to 50 years, and there were also some 60 year olds. The sorting process was as follows. The old men went to the rear area, to supply, logistical, [and] medical units. The selection was usually like this. Replacements arrived, and the first thing done was asking the questions, 'Who is the gunner? Take off. Who can drive a vehicle? Take off.' They first selected the specialists, and, when all the specialists were selected, those who remained were looked at from the standpoint of age. If someone was very old, he didn't go to the front lines. One time into an attack, and he is tired out. He will be very weak. There were unique situations when the old ones did not withdraw. They left their positions and went forward. But usually those who returned after being wounded became commanders  [noncommissioned officers] because a soldier who has fought in combat already can become a section [squad] commander. We took good care of our soldiers and we used them, as they put it, rationally and effectively."

Suomen rintama ei ollut asemasotavaiheessa painopistesuunta ja eikä alueelle ollut aihetta keskittää suuria miesmääriä tai raskasta kalustoa, mutta en löytänyt viitteitä että Suomea vastaan olisi tietoisesti sijoitettu heikompaa ainesta.

Puna-armeijasta toisessa maailmansodassa esim. seuraavissa:

Glantz, D. M. (2005). Colossus reborn: The Red Army at war, 1941-1943. Kansas (Kan.): University Press of Kansas.
Hill, A. (2017). The Red Army and the Second World War. Cambridge, United Kingdom ; New York: Cambridge University Press.
Reese, R. R. (2011). Why Stalin's soldiers fought: The Red Army's military effectiveness in World War II. Lawrence: University Press of Kansas.

Enemy at the Gates -elokuvan kuuluisa avauskohtaus jossa joka toiselle miehelle jaetaan kivääri ja miehet komennetaan hyökkäykseen on fiktiota. Tällaista on saattanut tapahtua sodan alkuvaiheen kaaoksessa ja esimerkiksi nostoväki- tai rangaistusmuodostelmien kohdalla, mutta Stalingradissa ei enää ollut mitään syytä lähettää koulutettuja puna-armeijalaisia taisteluun aseettomina. Löysin maininnan että ammuksista olisi ollut heikkojen huoltoyhteyksien takia ajoittain pulaa, mutta ei elokuvassa kuvatussa mittakaavassa.

Stalingradista esim. Glantzin neliosainen Endgame at Stalingrad sekä Beevorin suomennettukin teos:

Beevor, A. & Kinnunen, M. (2000). Stalingrad. Helsinki: WSOY.
Glantz, D. M. & House, J. M.  (2009-2014). Endgame at Stalingrad. Lawrence, Kansas: University Press of Kansas.

Kommentit (0)

Vastauksesi