1920-luvun kamppilaisessa talossamme on mystisiä putkia keittiön seinällä...

1920-luvun kamppilaisessa talossamme on mystisiä putkia keittiön seinällä...

1920-luvun kamppilaisessa talossamme on mystisiä putkia keittiön seinällä. Olisivatkohan kaasulle? Onko kaasun käyttö ollut ennen yleistä Helsingissä? Milloin siirryttiin sähköön?

2 vastausta

Kyllä nuo putket saattavat olla peräisin ajalta, jolloin keittiössä sihisi kaasuhella. Kaasun käyttö oli yleistä Helsingissä ja on sitä vielä tänä päivänäkin kantakaupungissa.

Kaasua käytettiin Helsingissä kotitalouksien hellojen lisäksi myös valaistukseen. Marraskuun 14 päivä vuonna 1860 sytytettiin Helsingissä ensimmäiset kaasuvalot. Viimeiset kaasuvalot sammuivat itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivänä vuonna 1941.

Keittiöissä kaasua käytetään yhä. Monet huippukokit arvostavat kaasuliettä ruoanlaitossa. Helsingissä onkin kolmesataa ravintolaa, joiden keittiöissä on kaasuliedet. Kotitalouksissa kaasuhella on yhä 31 tuhannella helsinkiläisellä taloudella.

Aikoinaan kaasu kotitalouksiin tehtiin puusta ja sittemmin kivihiilestä. Nykyään putkissa virtaa maakaasu, joka pumpataan Siperiassa ja kiikutetaan sieltä Eurooppaan ja meille.

Helsingin ensimmäinen kaasulaitos perustettiin tuottamaan kaasua erityisesti valaistukseen ja niinpä tuon tehtaan kaasusta käytettiinkin nimitystä valokaasu.

1970-luku oli murrosvaihe, jolloin sähköön siirryttiin useissa talouksissa. Kaasulaitoksen lakkauttamistakin mietittiin. 70-luvulla Sähköliedet yleistyivät. Monessa vanhassa talossa säilyi kaasuliesi, sillä sähköliesi vaatii riittävän voimakkaan sähkövirran. Keskustan vanhoissa taloissa ei sähköverkko välttämättä kestänyt uusia helloja. Kaasusta luopuminen ja sähköön siirtyminen on tapahtunut talo kerrallaan ja asuntokohtaisesti. Tietysti noita siirtymäremontteja on tehty taloyhtiöittäinkin.

Sähkön historia ei ole kovin pitkä. Tampereella syttyi Suomen ensimmäinen sähkövalo maaliskuun puolessa välissä 1882 Finlaysonin kutomosalissa. 1900-luvun alussa sähkölaitoksia alkoi nousta koskien varsille. 20-luvun puolessa välissä sähköä jauhoi jo 450 laitosta. Imatran koski valjastettiin 1929. Voimalaitos oli Pohjoismaiden suurin. Ydinsähköä Suomessa on tehty vuodesta 1977.

Kaasua käytetään kaupungissa nykyään keittiöiden lisäksi myös kulkemiseen. Kaasulla toimivia paikallisliikenteen busseja on tien päällä noin 85.

http://www.gasum.fi/
http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuus100/

Kommentit (0)
08.02.201811:12
13545
125

Vastauksen lopulla esitetty tarina "Suomen ensimmäisestä sähkövalosta" ei oikeastaan kuulu kysymykseen, mutta kirjastonhoitaja näyttää vetäneen tässä lisäyksessään mutkia suoraksi tai siteeranneen epätarkkoja lähteitä.
Tuoreemmasta ja lähdekritiikkiä kestävästä teoksesta Tammerkoski ja kosken kaupunki, Tampereen museot 2011:

Ensimmäinen sähkövalo syttyi Pasilan konepajalla v. 1877. - - 1880 - 1881 valaistiin Varkauden saha. - - Tampereella Finlaysonin Plevna-nimisessä kutomosalissa sähkö kyettiin valjastamaan ensi kertaa Suomessa hyötykäyttöön, kun kutomoon asennettiin 150 hehkulamppua. Koevalaistus järjestettiin 15.3.1882, ja järjestelmä jäi pysyväksi. Siis ei ensimmäinen sähkölamppu, vaan ensimmäinen pysyvä sähkövalaistusjärjestelmä tuotantolaitoksessa. Edisonin valaistusjärjestelmiä oli jo ennestään muutamia Euroopassa, mutta ei vielä Suomessa eikä ehkä Skandinavian maissakaan.

Kommentit (0)

Vastauksesi