1800-luvun päivämäärämerkinnät?

1800-luvun päivämäärämerkinnät?

Olen huomannut, että useissa vanhoissa tekstiaineistoissa päivämäärät on ilmoitettu nykylukijan silmiin erikoisesti. Esimerkiksi 4.6.1862 olisi muodossa 18 4/6 62, eli päivä ja kuukausi vuosiluvun keskellä. Mikä oli tällaisen käytännön tausta?

7 vastausta
02.01.202121:27
29407
5

Unohdin mainita, että hautakivissä näkemäni merkintä on kirjoitettu siten, että päivän ja kuukauden erottaa vaakasuora viiva, ei kauttaviiva.

Kommentit (0)
03.01.202116:14
24883
5

Lisää arvelua:

Olen joskus käynyt läpi 1600- ja 1700-luvun arkistoasiakirjoja enkä muista nähneeni puheenalaista merkitsemistapaa. Yleensä oli tapana merkitä ainakin kuukauden nimi kirjoitettuna. Vaikuttaa siis 1800-luvun "innovaatiolta"

Ennen viime vuosikymmenien käytäntöä, jossa päivä ja kuukausi erotetaan pisteellä, oli käsittääkseni yleisenä tapana erottaa ne vinoviivalla ("kauttaviivalla"). Sellainen merkintä (esim. tammikuun kolmatta tarkoittava 3/1) on jo sinänsä murtolukumerkintä (siis sellaiseksi kutsuttu) yhtä lailla kuin kysymyksessä tarkoitettu, jossa "murtoviiva" on merkitty vaakasuoralla viivalla.

1800-luku oli "keisarin Suomessa" byrokratian kulta-aikaa. Toisaalta visuaalisilla elämanaloilla kukoisti pyrkimys mahdollisimman suureen koristeellisuuteen (vrt. esim. säätyläiskotien täyteen ahdettu, "kruusattu" sisustus vielä 1900-luvun alussa!). Ehkäpä siis 1800-luvun kopistien silmää on viehättänyt symmetrinen päiväysmerkintä, jossa päivä ja kuukausi on sijoitettu  murtolukumerkintänä "nätisti" sataluvun ja tarkemman kymmen- ja vuosiluvun väliin. Kansliatyylistä tapa sitten olisi voinut levitä ns. tavallisen kansankin kynäilyihin.

Mahdollista on sekin, että merkintätapa olisikin saanut alkunsa kiveen hakatuista ajanmääreistä kuten juuri hautamuistomerkeistä. Niissä on voitu pyrkiä aikakauden katsannossa mahdollisimman selkeään, voisiko sanoa yhdellä silmäyksellä hahmotettavaan merkintätapaan, jolloin työekonomisestikin säästettiin sen sijaan että välissä olisi käytetty vinoviivoja.

Liitän vielä oheen kuvan kiveen hakatusta päiväyksestä. Kyseessä oli 1800-luvun alkupuoliskolla eläneen maankuulun rosvon "Sika-Kyöstin" (Svin-Gösta) muistokallio Raision kirkon lähellä paikalla, jossa nimismies vuonna 1836 Kyöstin ampui. Kallio tuhottiin vuonna 1960 Turun - Raision moottoritietä rakennettaessa. 

Kommentit (5)
Jos uusi tyyli on ilmaantunut Suomeen 1800-luvulla niin eikö silloin olisi lunnollisinta ... Jos uusi tyyli on ilmaantunut Suomeen 1800-luvulla niin eikö silloin olisi lunnollisinta olettaa että se liittyy jotenkin Venäjän vallan aikaan?
3.1.2021 18:16 Telttu Ella 19978
Kiitos Sika-Kyöstin kalliosta, VVK, sääli, että muistomerkki on hävitetty. Liekö tuo... Kiitos Sika-Kyöstin kalliosta, VVK, sääli, että muistomerkki on hävitetty. Liekö tuo sitten ollut juuri se kallio, jonka takana rosvot tarinan mukaan piileskelivät ja kyttäsivät matkamiehiä.
3.1.2021 21:20 Lahja Kotka 29407
Tarkennan vielä, että arveluni merkintätavan tulosta meillä käyttöön oli tosiaan va... Tarkennan vielä, että arveluni merkintätavan tulosta meillä käyttöön oli tosiaan vain arvelu, joka perustui hajanaiseen, "ei-edustavaan" 1600- ja 1700-luvun aineistoon. On siis aivan mahdollista, että merkintä oli meillä käytössä jo Ruotsin ajalla.
4.1.2021 09:25 V. V. Kandestoeber 24883
Näytä enemmän
Ja kommentin korjaus: "arveluni merkintätavan tulosta meillä käyttöön" > lisäys: vas... Ja kommentin korjaus: "arveluni merkintätavan tulosta meillä käyttöön" > lisäys: vasta 1800-luvulla
4.1.2021 09:31 V. V. Kandestoeber 24883
Nou hätä, VVK, muissa, siis vapaalle arkille laadituissa asiakirjoissa ja kirjeissä ei ... Nou hätä, VVK, muissa, siis vapaalle arkille laadituissa asiakirjoissa ja kirjeissä ei ehkä ole murtolukumerkintöjä ollutkaan. Siitä on yli 30 vuotta, kun olen itse sellaisia katsellut, eikä silloin kyseinen asia mitenkään kiinnittänyt huomiotani. Tokko olisikaan, koska silloin tutkimani asian suhteen päivämäärällä tai sen muodolla ei ollut mitään merkitystä. Noissa kirkonkirjoissa sarakkeiden leveys on haaste kirjoittajalle - esim. Turun linnan srk:n väestötauluissa on 1700-luvun puolivälin tienoilla latinaksi painetut sarakkeet kuukausien nimistä ja mm. kuolinsyistä, 1800-luvulla painettu teksti näyttää olevan ruotsiksi.
5.1.2021 08:51 Lahja Kotka 29407
Näytä vähemmän
03.01.202121:08
29407
4

Esimerkki Iisalmen maaseurakunnan kastettujen kirjasta, syntyneet 1732-49: on päivämerkintöjä murtoluvuilla, alussa vinoviivalla erottaen, välillä viiva kallistuu ja välillä tasaantuu vaakaviivaksi. Näyttäisi kuitenkin, että olisi tarkoitus olla vinoviiva, mutta se on toisinaan kallistunut. Sarakkeet ovat todella kapeita, ei niihin mahtuisi koko merkintää. Ja ollaan 1700-luvulla.

Ilmeen rippikirja 1851-61. sama juttu, joskin viiva näyttää useasti vaakasuoralta. Liekö käsialakysymys. Numero 7 on välillä poikkipuun kanssa, välillä ilman, ja usein melkein selällään kuten Iisalmessakin.

Alastaro, Virttaan saarnahuoneen rippikirjat: 1791-1813, pääasiallisesti vaakasuora viiva. Kirjassa ovat sivut loppuneet kesken, sinne on vapisevalla kädellä piirretty uusia sarakkeita, joihin on sutattu päivämäärät, enimmäkseen vinoviivoin.

Rippikirjoissa yms. on säännöllisesti vuosisarake, jossa on tilaa neljälle numerolle - riippuen tietysti käsialasta, kiireestä, mahdollisesta juopumuksesta tms. Päivällä ja kuukaudella on todella kapea sarake myös 1800-luvulla, tuskinpa formaatti on muuttunut. Sen sijaan esim. Turun linnan srk:n väestötauluissa 1700-luvulta on painettu latinaksi vasemmalla kuukaudet, päivämääriä ei näy kopioissa; kuolleitten kohdalla on kuolinsyyvalikoima painettu vasemmalle, kirjanpitoa on merkattu tukkimiehen ykköspalikoilla. Jätin laajemman syynin tekemättä, koska tauluissa ei kaiketikaan käsitellä päivämääriä.

Tuossa viimeisessä rippikirjassa on joitakin merkintöjä tehty tyhjälle sivulle, jossa ei ole mitään sarakkeita, joissakin on selkeä vaakaviiva, joissakin ei.

Tämä onkin homma, jota pitäisi kysyä Kansallisarkistosta tms.

Asiakirjat löytyvät Hiskistä.

 

 

Kommentit (0)
02.01.202110:49
8797
2

Itsekin olen tuollaisia merkintöjä joissain vanhoissa asiakirjoissa nähnyt, mutta mitään selitystä en sille löytänyt. Oma arvaukseni on, että alunperin on jossain tarvittu nopeasti kirjoitettavaa ja vähän tilaa vievää muotoa "4/6 62", mutta kun sitten on tullutkin myöhemmin tarvetta täsmentää vuosisata, se on lisätty alkuun, missä on ollut tilaa. Tuosta on ehkä sitten yhtenäisyyden vuoksi samanlaisiin asiakirjoihin muodostunut ainakin joksikin aikaa vakiintunut merkintätapa.

Kommentit (1)
Oivallinen ajatus, Hessu. En ole tullut koskaan ajatelleeksi tuota vaihtoehtoa. Tuota merk... Oivallinen ajatus, Hessu. En ole tullut koskaan ajatelleeksi tuota vaihtoehtoa. Tuota merkintätapaa näkee myös hautakivissä - mutta en ole tullut katsoneeksi sillä silmällä, onko niitä myös rautaisissa risteissä. Tietääkö kukaan?
2.1.2021 21:24 Lahja Kotka 29407
08.01.202108:57
19978
2

Koska kyse on nimenomaan 1800-luvusta, aloin epäillä että tasutalla voisi olla venäläisvaikute. Löysinkin tähän viitaavan StackExchange-vastauksen (https://russian.stackexchange.com/questions/9013/how-to-write-the-date-a...), jossa viitataan venäjänkieliseen wikipediaan (ks. liitelinkki). Wikisivulla luetellaan myös Venäjän suuren federaation eri kansallisuuksien osissa käytettyjä merkintöjä; älä anna sen sekottaa.

Wikisivulla sanotaan, että kyseinen merkintätapa oli käytössä 1960-luvulle asti, tosin lause rajaa käytön neuvostoaikaan, mutta on aika ilmeistä että se on historiallinen merintätapa, joka oli käytössä jo ennnen neuvostoaikaa. Merkintää tavataan Venäjällä edelleen hautakivissä ja rautateiden merkinnöissä.

Se miksi merkintätapa Suomessa olisi siirtynyt paperikäyttöön ei tästä selviä, mutta olen vakuuttunut siitä että Venäjän puolelta merkintätapa on kuitenkin peräisin.

Kommentit (0)
08.01.202115:19
29407
2

Hienoa työtä, Ella.

Ruotsissa otettiin käyttöön 1686 uusi kirkkolaki. Koska Suomi oli "Itämaa" eli kruunulta katsoen perähikiää, täällä on näköjään ollut käytössä monissa paikoissa pitkään erilaisia vanhoja formaatteja, joissa näyttää olleen tarkoitus kirjoittaa kuukausi ja päivämäärä vasemmalle kumpikin omaan sarakkeeseensa, ja kirjan toisellakin sivulla on ollut väljyyttä raapustella muistiinpanonsa vanhalla tavalla.

Svean maalla on muissa asiakirjoissa ja yksityiskirjeistä myös ollut käytössä vanhoja päivämäärien erilaisia kirjaustapoja, on mm. kirjoitettu kuukautta ilmaisevan sanan alkuosa kirjaimin, lopuksi lyhennetty -er  tai -ius vaakaviivan päällä.

Yksityiskirjeissä myöhemmin lienee useimmiten noudatettu samaa kuin Duncker kirjeessään vaimolleen lokakuussa 1808, kirje alkaa: Den 12 oktober 1808. Vastaava tapa näkyy mm. Suomen sodan loppuvaiheen raporteissa ja luetteloissa siviilihenkilöiden kärsimistä tappioista.

1500-luvulla on ollut suosittua lyhentää vuoden ensimmäinen numero tai jopa toinenkin, pois, eli esim kirjoittaa vaakaviiva ja sen alle 85 - ja kas, siinä on vuosi 1585. Kaikenlainen lyhentely on ollut muutenkin kirjureiden ja arkistoihmisten suosikkihommaa, niin olisihan vallan kummaa, jos venäläinen organisaatio olisi moiselta säästynyt.

Sitä olen ihmetellyt, miksi juuri Kuopion ja Iisalmen maaseurakunnissa on jo 1700-luvun kirkonkirjoissa on murtolukumerkintää, jopa 1733-34.

Miten sellaiseen molempien pääkaupunkien näkökulmasta perähikiäläiseen paikkaan olisi sellainen saatu jo niin varhain? Iisalmen 1735 asti tehdyt merkinnät ovat vanhaa 1700-luvun tai jopa 1600-luvun käsialaa, ja rippikirja päättyy siihen. Samoin kastettujen luettelossa on murtolukumerkintöjä ja vanhaa käsialaa vuoteen 1749 asti. Samoin kuolleitten kirjassa samoihin aikoihin.

1737 alkaen oli papistoa käsketty keräämään tietoja syntyneistä, kuolleista ja kulkutaudeista.

Säännöllinen väestötilastojen ylläpito alkoi kuninkaan käskystä 1749. Siinä oli ensin monenlaista kokeilua ja sekaannusta, varsinkin katovuosina ja sotien aikana. Tilastolomakkeita muutettiin 1802. Porvoon 1809 valtiopäivillä päätettiin jatkaa tilastointia - tällöin venäläisten viranomaisten hallinnassa.

Uudenkaupungin rauhassa oli hävitty jo Sortavala, Käkisalmen ja Viipurin alueita. Kun Turun rauhassa 1743 hävittiin Venäjälle Kymijoen länsihaaran takainen alue, eli mm. Savonlinna, Lappeenranta, Hamina jne, mutta silti Kuopio ja Iisalmi jäivät vielä Ruotsille. Venäläinen byrokratia ei olisi voinut suoraan päästä vaikuttamaan asioihin...kai, ennen vuotta 1809.

Syynäsin joidenkin kirkonkirjojen tekstiosan ulkonäköä, ja mietin, olisiko osa 1700-luvun tiedoista on kopioitu jostain 1800-luvun alussa, oli niin pitkiä pätkiä samantyyppistä käsialaa, säntillisen näköisiä yhtenäisiä rastirivejä. Vai olisiko asiat on ensin kirjattu joillekin konseptilapuille ja niistä sitten viety varsinaisiin kirkonkirjoihin 1804-1809, joina vuosina näkyy selvästi tekstissä muutoksia. Vai lienevätkö vanhat papit ja kumppanit joiltakin paikkakunnilta kuolleet, tai paenneet sotaa Ruotsiin, minkä jälkeen tietoja on raapustettu uusiin kirjoihin hihasta vetäen. Vaikea sanoa.

Edelleenkin ihmettelen venäläisten tehokkuutta, jos ovat yhtäkkiä 1800-luvun alussa, ehkä viimeistään1812 tienoilla saaneet aikaan sen, että vanhat kirkonkirjat olisi monilla paikkakunnilla kopioitu (?) ja vaihdettu uuteen formaattiin kauttaviivoineen. Kaipa sielläkin puolella on sodasta kärsitty, Suomessa oli osa maata huonossa kunnossa, kansa nälissään ja parhaassa iässä olevia miehiä kaatunut sodassa tai menehtynyt kulkutauteihin. 

Vanhaa Suomea on ehkä ollut helpompi käskeä, koska se oli ollut Venäjää jo pitkään. Alue liitettiin 1812 muuhun Suomeen ja oli siten osa autonomista maata.

Lähetin Riksarkivetiin kysymyksen tästä päiväysasiasta - saa nähdä, vastaavatko. 

Kommentit (0)
1

Latest News India Live, Aaj ke Samachar, 24 ghanta live news, MP Breaking News | NewsIndia24Live.com

NewsIndia24Live.com provides Latest News India Live, Aaj ke Samachar, MP Breaking News, Live News, News24Live, 24 ghanta live news

Newsindia24live.com, is a voice on the Internet bringing the latest local news & happenings around the world directly to you. We are resolved to keep the news before you in a straightforward language, between a reasonable and straightforward framework. 

For More Detail Visit : https://www.newsindia24live.com/ 

Kommentit (0)

Vastauksesi