1) Millaisia palkkioita eri 2) kirjakustantajat 3) keskimäärin maksavat...

1) Millaisia palkkioita eri 2) kirjakustantajat 3) keskimäärin maksavat...

1) Millaisia palkkioita eri 2) kirjakustantajat 3) keskimäärin maksavat kirjailijalle 4) yhdestä myydystä kirjasta kappaleelta? 5) Vaikuttaako kirjan sisällön laatu palkkioon eli onko kyseessä romaani, omaelämäkerta, vitsi- tai sarjakuvakirja ja 6) miten vaikuttaa palkkioon kirjailijan mahdollinen kuuluisuus?

Vastaus

Kirjailijan työn hinnoittelussa noudatetaan melko pitkälle paikallisen sopimisen periaatetta. Toisin sanoen kustannussopimukset ovat kustantamon ja yksittäisen kirjailijan välisiä, ja niiden ehdot vaihtelevat. Suuren kustantamon jokasyksyisen menestysromaanin kirjoittaja ja pienen kustantamon esikoisrunoilija lienevät äärimmäiset tyyppiesimerkit.

Tekijänpalkkio voidaan laskea kahdella tavalla: a) prosentteina kirjan suositushinnasta, tarkemmin sanoen nidotun kappaleen arvonlisäverottomasta ohjevähittäismyyntihinnasta, tai b) prosentteina kustantajan saamasta nettohinnasta.

a) Kun perusteena käytetään kirjan suositushintaa, palkkio lasketaan summasta, joka jää jäljelle, kun hinnasta vähennetään arvonlisäveron osuus ja kansien teosta aiheutuvat kustannukset. Sidottujen kirjojen kohdalla käytetään siis ”teoreettista” nidotun kappaleen hintaa. Perinteisesti suositushinnasta laskettu palkkio on ollut vähintään 16 2/3 %. Hyvin myyvien kirjoittajien prosentista voidaan neuvotella.

b) Nettohintaperusteisesti laskettaessa kirjan hinnasta vähennetään ensin kirjakauppiaan saama alennus (40–50%) ja mahdollisesti muitakin kuluja. Palkkioprosentti on vähintään 21%. Nettohinnasta laskeminen on uudempi tapa. Sitä suosivat pienet kustantajat, tietokirjojen kohdalla suuretkin.

Sopimuksiin sisältyy erilaisia poikkeuksia. Jos kirjaa esimerkiksi myydään kustantajan erikoistarjouksena kirjakaupassa, palkkion pohjana on nidotun kappaleen arvonlisäveroton tarjoushinta. Alennusmyyntiin menneistä tuotteistaan kirjailija saa 10 % jokaisesta alennushintaan myydystä kappaleesta. Kustannussopimuksen mukaisista tekijän vapaakappaleista ja kustantajan myynninedistämiseen käyttämistä kappaleista ei makseta lainkaan tekijänpalkkiota.

Varsinkin kaunokirjallisuuden puolella käytetään edelleen Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen suurimman kustantajan WSOY:n neuvottelemaa mallisopimusta. Siihen voi tutustua Kirjailijaliiton sivuilla: http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/tekijanoikeus.asp.

Kauno- tai tietokirjailijat saavat tekijänpalkkiota. Suomentajat, kuvittajat ja teosten toimittajat saavat kertapalkkion, joka ei ole sidoksissa myyntiin.

Sarjakuvien kohdalla sopimusehdot vaihtelevat todennäköisesti vielä enemmän kuin muiden tuotteiden, koska palkkio riippuu esimerkiksi siitä, kuinka suureksi katsotaan piirtäjän osuus työstä ja vastaavasti toisten tekijöiden osuudet. Muun muassa sarjakuvaportaali Kvaak.fi tarjoaa näkökulmia myös alan ansiomahdollisuuksiin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=19).

Kirjailijan kuuluisuus vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa saada kustantajalta myönteinen julkaisupäätös, koska ostava yleisö on kiinnostunut julkisuuden henkilöistä. Mikäli aivan tuntemattoman Möttösen elämäkerta tai muistelmat otetaan kustannusohjelmaan, hänen vaiheidensa täytyy olla niin poikkeukselliset, että hänestä kirjansa myötä luultavimmin tulee jonkinmoinen julkkis.

Tietoa kuuluisuuden todellisista vaikutuksista kustannussopimuksen ehtoihin ei taida olla saatavilla. Mikäli tunnettu kirjoittaja lähestyy kustantajaa jo toisen kirjaidean tai käsikirjoituksen kanssa, kustantaja tarkastelee myyntitilastoa ja harkitsee päätöstään sen valossa.

Kommentit (0)

Vastauksesi