Kysymykset | Kysy.fi

Tiede

Tarkenna hakutulosta

Tällä sivulla on havainnollinen kuva, josta voi kutakin sisäelintä ja suolta klikkaamalla nähdä sen sijainnin: http://www.otavanoppimateriaalit.net/ymparisto/5lku/ihminen/sisuskalut/vartalo.htm Ihan kaikkia elimiä ei tuossa kartassa kuitenkaan ole. Katso vielä näitä Makupalojen linkkejä: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=84b78614-2368-4169-83b3-7c391b2d5b333.6.2008 10:28Helsingin kaupunginkirjasto

Pääsiäisviikon päivien nimet ovat palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja pääsiäinen, ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä. Kirkko käyttää maanantaista, tiistaista, keskiviikosta ja lauantaista nimityksiä hiljaisen viikon maanantai jne. Kansa on siis näille hiljaisen viikon päiville muodostanut omat kutsumanimet, jotka hieman vaihtelevat eri puolilla. Pääsiäinen on johdos verbistä päästä. Pääsiäinen on merkinnyt paaston...6.4.2006 12:33Helsingin kaupunginkirjasto

Tätä on kysytty meiltä aiemminkin. Ohessa vastaus arkistostamme: Asiaa on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla ja silloin vastaus kuului: Kyseessä on vanha kansanomainen sanonta, joka viittaa Esterin päivään (16.5), jota ilmeisesti on pidetty erityisen sateisena syystä tai toisesta. Samantapaisia sanontoja liittyy muihinkin nimipäiviin, esim. "Marketta vesiperse". "Sataa kuin Esterin perseestä" tarkoittanee siis yksinkertaisesti, että sataa paljon. Tämän parempaa...13.5.2012 22:53Helsingin kaupunginkirjasto

Hei vaan! Kirvesmiehen kolmio eli Timpurin kolmio eli Timpurin jiiri on suorakulmainen kolmio, joka voidaan tehdä missä vain, milloin vain ja missä mittakaavassa tahansa. Kolmion kateetit ovat 3 ja 4 yksikköä ja hypotenuusa 5 yksikköä. Kirvesmiehen kolmio perustuu Pythagoraan lauseeseen. Lause kuuluu: kateettien neliöiden summa on hypotenuusan neliö eli a^2 + b^2 = c^2. Yleisimmin käytetyn Timpurin jiirin mitat ovat 60 cm, 80 cm ja 100cm. Lähteet: http://icrea.tourupojat.com/ahaa/index....28.10.2009 06:52

Toimitukselta on kysytty pari kertaa samaa asiaa. Tässä yksi vastaus arkistostamme: "Kyetä kynnelle" -fraasin tarkkaa alkuperää ei tiedetä. Suomenkielisessä kirjallisuudessa sanonta esiintyy ensi kerran Rantsilan seurakunnan kappalaisen Kristfrid Gananderin (1741—1790) satukokoelmassa ”Uudempia Uloswalituita Satuja” (1784). Yhteen kokoelman runomuotoisista saduista, jotka Ganander on itse sepittänyt kansanrunon mittaan, sisältyvät säkeet ”[En] jaxa enää juosta / Enkä kynsille kykene, /...14.9.2007 21:46Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, Ihmiskeho tuottaa itse kollageenia. Se on nisäkkäiden tukikudoksen yleisin säiemäinen proteeini. Noin 40 % elimistön proteiinien kokonaismassasta on kollageeniä. Kollageenitaso laskee luonnollisesti ikääntymisen myötä, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ilmansaasteet sekä epäterveelliset elämäntavat. Kollageenin tuotantoon voi vaikuttaa luonnollisesti ensisijaisesti...19.2.2013 11:17Helsingin kaupunginkirjasto

Pituus 1 157 km ja leveys 542 km. http://www.partio.fi/english/finland.php16.11.2006 09:53Helsingin kaupunginkirjasto

Kantarellien kuten muidenkin herkullisten sienien kasvupaikat ovat usein hyvin varjeltuja salaisuuksia. Harva kertoo omat löytöpaikkansa, joten vieraalla seudulla joutuu tukeutumaan hyviin sienikirjoihin (joissa kerrotaan sienien kasvupaikoista) ja sitkeyteen. Ensi silmäyksellä metsä ei vielä paljasta onko siellä kantarelleja; pitkää heinikkoa, sammaleisia kivenkoloja ja metsäteiden reunoja kannattaakin tutkia hieman tarkemmin, arvaamattomissa paikoissa voi pilkottaa keltaista, usein se on...3.9.2007 15:26Helsingin kaupunginkirjasto

Oppinet -sivustolla on lääkelaskenta -demo. Siitä löytyy mittayksikkömuunnoksia harjoituksineen. Sivusto on yhteensopiva Helmitaulu -kirjan lääkelaskentamateriaalin kanssa. Myös terveydenhuoltoalan oppikirjoissa on mittayksiköiden muunnostaulukoita ja -harjoituksia. http://www.oppinet.fi/laakelaskenta_demo/ http://www.oppinet.fi/laakelaskenta_demo/ykspaa.html Koivula, Pauli : Helmitaulu : lähihoitajan matematiikka / Pauli Koivula, Juha Niemi ; [... piirrokset: Sanna Laajasalo] (Edita...20.10.2011 14:51Helsingin kaupunginkirjasto

Jos korko pysyy samana koko vuoden eikä pääomaa lyhennetä, on vuoden koron laskukaava: pääoma kertaa korkoprosentti jaettuna 100:lla. Esim. 4000(€) x 6 (%) : 100 = 240 (€) Korko-%:n voi myös muuttaa desimaalimuotoon eli 10 % on 0,10 tai 6 % on 0,06 % jne. jolloin koron saa suoraan kertomalla elikkä 4000 x 0,06 = 240 Kuukausikorkoa laskettaessa käytetään kaavaa: päivien lkm : 365 x korko% x pääoma Esim. 31 (pv) : 365 x 0,06 x 4000 (€) = 20,38 (€) Jos korko vaihtuu esim. huhtikuun...23.8.2008 19:31

Tämä sanonta on vaivannut monen mieltä ja arkistostamme löytyivät seuraavat vastaukset: "Kyseessähän on vanha sananlasku ja niin muodoin siinä ei suinkaan tarkoiteta, että yrittänyt henkilö laitettaisiin jonnekin mikäli hän ei olisi yrittänyt (sinänsä mahdotonta, sillä eihän hän olisi ’yrittänyt henkilö’, jos tuota yrittämistä ei olisi tapahtunut!). Tässä yhteydessä ’laittaminen’ tarkoittaa samaa kuin ’moittiminen’. Siis käytännössä sananparsi merkitsee, että aina kannattaa yrittää." "...11.3.2007 21:22Helsingin kaupunginkirjasto

Ihmisen selviämisestä ilman ruokaa on kysytty meiltä aiemminkin. Vastaus iGS:in arkistosta löytyy täältä: http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=12c1130f-81cc-412d-8485-5b11f6365be0#discussion "Lyhyesti sanottuna aika, jonka ihminen säilyy hengissä ilman ravintoa riippuu paljon ihmisen terveydestä ja ihmisruumiin yksilöllisistä ominaisuuksista. Lainataksemme iGS:in arkistosta löytämäämme vastausta: "Mitään virallista ennätystä ei Guinnessin ennätysten kirjasta tai muualta...10.11.2011 15:47Helsingin kaupunginkirjasto

Mrs. ['misiz] vastaa suomenkielen sanaa rouva. Se on puhuttelumuoto, jota käytetään nimen edessä. Esim. Mrs. Jones. Miss puolestaan on neiti. Esim. Miss Brown. Toisin kuin Mrs. –sana, joka siis liitetään nimeen, miss käy myös kohteliaana puhuttelusanana yksinään. Esim. Could you help me, miss? Brittienglannissa miss-sanaa käytetään yksinään myös puhuteltaessa opettajaa. Puhuttelumuoto Ms. ['miz, 'məz] on miehisen Mr. – sanan neutraali vastine. Lyhenne Ms. keksittiin jo 1940-luvulla,...12.12.2006 15:55

Tutkimani sanakirjat eivät osanneet kertoa, mitä ”rimpsa” itsessään tarkoittaa, vaikka sanonnan ”mennä tai lähteä rimpsalle” sanakirjatkin tuntevat. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” määrittää sen kertovan arkikielisesti ’(arveluttavasta) iltamenosta, rilluttelusta tms.’. Sanassa voi siis olla myös seksuaalista sävyä. Täytynee siis turvautua omaan pohdintaan. Yksi vaihtoehto olisi, että ”rimpsa” olisi omaperäinen deskriptiivinen sana, joka liittyisi sellaisiin...23.11.2009 10:31

Osoitteesta http://fi.wiktionary.org/wiki/hoks löytyvä Wikisanakirja kertoo, että ”hox” merkitsee slangissa kehotusta ’hoksaa’ (eli ’äkkiä oivaltaa, keksiä, huomata, älytä, äkätä’). Siitä käytetään myös muotoa ”hoks”. Sana on siis lyhentymä, jossa on varsinkin nuorisoslangissa käytetyllä tavalla korvattu konsonanttiyhdistelmä ”ks” kirjaimella ”x”.14.11.2010 00:30Helsingin kaupunginkirjasto

Kuiva kiintokuutio koivua painaa noin 670 kiloa. Pinokuutio taasen on keskimäärin noin 0,63 kiintokuutiota (vaihteluväli 0,50 – 0,65). Näillä arvoilla laskettuna yksi pinokuutio kuivia koivuhalkoja painaa noin 420 kiloa. http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/Energiapuu/Energiapuun_korjuu/tilavuusyksikot.htm http://puuproffa.fi/arkisto/hieskoivu.php23.10.2009 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Netissä on aika paljon sivustoja, joissa esitellään eri valtioiden liput, mutta monessa niistä lippujen värit ja koot näyttävät olevan mitä sattuu. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun, CIA:n, The World Factbook -sivuilla on kuitenkin lippukavalkadi, jonka liput vaikuttavat ainakin silmämääräisesti oikeanlaisilta. Ja tietysti CIA on sellainen virallinen taho, jolta voi odottaa tarkkuutta tällaisissa asioissa. Tässä Factbookin lippusivun suora osoite: https://www.cia.gov/library/publications/...29.11.2010 07:56Helsingin kaupunginkirjasto

Onkohan tuossa vastauksessa sijamuoto illatiivi kohdallaan? Oma vain koulutaustainen kielentajuni sanoisi, että koko ajan pitäisi puhua inessiivistä. 10.8.2014 11:19Esa Tommila

Jotkut tosiaan tuntuvat laskevan Washington D.C.:n yhdeksi osavaltioksi, vaikka se ei tietenkään sitä ole. Toiset uskovat näihin kahteen "puuttuvaan" kuuluvan Hawaijin (oikeasti 50.), Alaskan (49.) tai Puerto Ricon ja Yhdysvaltain neitsysaarten (kumpikaan ei ole osavaltio, vaikkakin Yhdysvaltojen hallinnassa ovatkin). Joskus Iso-Britanniaa ja Australiaa on ilkeämielisesti kuvattu 51. ja 52. osavaltioksi, joidenkin näkiessä ne Yhdysvaltojen talutusnuorassa kulkeviksi maiksi. Samassa hengessä...13.11.2006 23:02Helsingin kaupunginkirjasto

Seuraavassa luetteloa sukulaisista Wikipedian mukaan: vanhemmat: isä, äiti lapsi: poika, tytär sisarus: veli, sisar lapsenlapsi: kutsumia eri sukupuolille: pojanpoika, pojantytär, tyttärenpoika ja tyttärentytär, lapsenlapsenlapsi eno – äidin veli, joskus myös äidin sisaren miestä kutsutaan enoksi setä – isän veli täti – äidin tai isän sisar veljenpoika, sisarenpoika, veljentytär,...13.6.2013 14:32Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Luetuimmat (18857)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut