Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Vastaajat:
Aineistotyyppi:
Katsottu
6139
Vastaukset
3
Toisen maailmansodan aikana Murmanskin ja silloisen Leningradin välinen Muurmannin rata oli liittoutuneiden tärkeä sotatarvikkeiden kuljetustie Neuvostoliittoon. Jatkosodan aikana vuosina 1941−44 Muurmannin radan eteläinen osa Maaselän (Krivin) ja Lotinanpellon välillä oli suomalaisten joukkojen hallussa. Syksyllä 1941 valmistui kuitenkin Neuvostoliiton rakentama uusi rata Sorokan ja Obozerskajan välille taaten ratayhteyden Neuvostoliiton sisäosista Murmanskiin. Tämä rata erkaantui Muurmannin...10.9.2010 18:42
Katsottu
7430
Vastaukset
2
Asiaa on pohdittu paljon, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole kyetty esittämään.
Hitlerin Suur-Saksa -kuvioon olisi epäilemättä sopinut koko Sveitsin tai ainakin sen saksankielisten alueiden liittäminen. Kesällä 1940 Hitler antoi suuttuneena siitä, että Sveitsi oli ampunut alas useita ilmatilaansa loukanneita saksalaiskoneita, käskyn valmistella suunnitelman maan valtaamiseksi yhteistoimin Italian kanssa (Operaatio Tannenbaum), mutta toteutukseen ei koskaan ryhdytty. Tosiasiallisesti...21.1.2011 11:57Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
5445
Vastaukset
2
Sodan kulusta kertoo CD-Facta 2001 näin "Vietnamin sota alkoi 1965, kun Yhdysvallat ryhtyi pommittamaan Pohjois-Vietnamia saatuaan syyn siihen alustensa jouduttua 1964 Tonkininlahdella pohjoisvietnamilaisten tykkiveneiden tulittamiksi. Yhdysvallat kasvatti joukkojensa lukumäärää jatkuvasti, aina 543 000 mieheen 1969, ja alkoi pommittaa myös Kambodzaa ja Laosia, joiden alueiden kautta Ho Tsi Minhin huoltotie kulki. Mies- ja materiaaliylivoimastaan huolimatta yhdysvaltalaiset joukot eivät...22.8.2002 08:08Helsingin kaupunginkirjasto
Ranska ei varsinaisesti koskaan ole itsenäistynyt. Nykyinen Ranska kattaa suurimman osan muinaisesta Galliasta. Ranskan itsenäisen historian voidaan katsoa alkaneen esimerkiksi vuonna 486, kun frankkien kuningas Klodvig vapautti alueen roomalaisten valloituskauden jälkeen.
Ranskalaiset itse nimeävät valtionsa perustajaksi Kaarle Suuren, joka oli frankkien kuninkaana vuosina 771-814. Hänet kruunattiin myös Rooman keisariksi v. 800. Myös vuosi 843 oli merkittävä, sillä tuolloin Kaarle Suuren...5.5.2011 12:57Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1878
Vastaukset
2
1920-luvulla alkoholin saatavuutta pyrittiin rajoittamaan valtakunnallisella kieltolailla Suomen ja Yhdysvaltojen ohella ainakin Norjassa, Islannissa ja Venäjällä
NORJASSA rajoituksiin ryhdyttiin ensimmäisen maailmansodan sytyttyä 1914 ja perusteena oli maan elintarvikehuollon turvaaminen. Myöhemmässä vaiheessa raittiusaatteiden vaikutus kasvoi. Varsinainen kieltolaki säädettiin vuonna 1916. Sodan päätyttyä loppuvuodesta 1918 kiellon alkuperäinen syy alkoi menettää merkitystään, mutta...30.1.2012 19:09Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
2628
Vastaukset
3
Kysyimme asiaa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ( http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ ), josta kerrottiin, että eri teoksissa on lähinnä erilaisia henkilöluetteloita Viron vapaussodassa kaatuneista suomalaisista. Esim. seuraavissa teoksissa on henkilöhakemistoja tai kunniataulujen nimiä:
Helanen, Vilho; Suomalaiset Viron vapaussodassa. 1921.
Kalm, Hans; Pohjan poikain retki. WSOY, 1921.
Niinistö, Jussi; Pohjan Pojat: kuvahistoria suomalaisen vapaaehtoisrykmentin vaiheista Viron...16.8.2007 17:35
Katsottu
1005
Vastaukset
2
Porvarillisen Työn Arkisto
http://arkisto.kokoomus.net/8.11.2011 09:56Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1314
Vastaukset
3
Lyhyesti, Afganistanin sotaan johti pitkäaikainen kehitys, johon liittyivät mm. huonontuneet suurvaltasuhteet, varustelukierre ja Neuvostoliiton tarve osoittaa voimaansa.
Afganistan jäi alttiiksi naapurimaansa Neuvostoliiton vaikutusvallalle, kun britit vetäytyivät alueelta Intian ja Pakistanin itsenäistymisen yhteydessä vuonna 1947. Neuvostoliitto kasvatti vaikutusvaltaansa sekä epäsuorasti taloudellisen tuen ja kehitysavun kautta että myös suoran poliittisen painostuksen ja...17.3.2011 12:29Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1412
Vastaukset
2
Kummankaan maailmansodan aikana ei tehty sopimuksia Pariisin tai Rooman säästämiseksi pommituksilta. Niiden säästyminen suuremmilta tuhoilta liittyi muihin seikkoihin.
Ensimmäisessä maailmansodassa Pariisi oli joutua saksalaisten valtaamaksi. Saksalaisten tykit pommittivat ja joukot lähestyivät kaupunkia syyskuun 1914 alussa. Ranskalaisten ja brittien saavuttama torjuntavoitto saksalaisista Marnejoella käänsi sodan kulun. Marnen taistelun lopputulos merkitsi Saksalle vakavaa strategista...27.6.2008 17:15Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1002
Vastaukset
2
Prinssi William on isänsä prinssi Charlesin jälkeen seuraava kruununperimysjärjestyksessä siitä huolimatta vaikkei saisi koskaan lapsia. Jos William ja Catherine eivät saa perillistä, perii kruunun Williamin jälkeen hänen veljensä prinssi Harry, jonka esikoislapsi on taas Harryn jälkeen seuraava kruununperijä.
Lokakuussa vuonna 2011 Englannin kruununperimysjärjestystä uudistettiin siten, että esikoislapsesta tulee aina kruununperijä. Tätä ennen naisesta voi tulla kuningatar vain siinä...12.6.2012 09:18Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1445
Vastaukset
2
Elokuun 15. päivänä, jolloin liittoutuneet (amerikkalaiset ja ranskalaiset) joukot suorittivat vahvojen ilmavoimien tukemina onnistuneen maihinnousun Etelä-Ranskaan, ei Saksalla enää ollut kovin vahvoja voimia Länsi- ja Lounais-Ranskassa. Vaikka liittoutuneiden maihinnousu Välimeren puolelta oli ollut odotettavissa - sitä oli pitkään valmisteltu jatkuvilla ilmahyökkäyksillä - oli täällä rantakaistaa puolustamaan asetettua 19. armeijaakin jo
siinä määrin heikennetty, että se ei kyennyt...26.2.2012 03:25Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1215
Vastaukset
2
Sodan jälkeen Lontoossa laaditun sopimuksen perusteella natseja ja heidän liittolaisiaan asetettiin syytteisiin kolmen kategorian perusteella: sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä rikokset rauhaa vastaan, eli hyökkäyssodan suunnittelu ja aloittaminen. Viimeksi mainittua kategoriaa sovellettiin ensimmäistä kertaa Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä. Lisäksi monissa saksalaisten miehittämissä maissa järjestettiin vapautumisen jälkeen oikeudenkäyntejä vihollisen kanssa...13.1.2013 09:35Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1132
Vastaukset
1
Suomen ulkoministeri on matkustellut usein. Heistä voisi mainita esimerkkinä Rudolf Holstin, joka toimi ulkoministerinä vuosina 1919 - 22 ja sitten vuosina 1936 - 38. Holsti vieraili reunavaltiokokouksessa Varsovassa, Puolassa ensimmäisellä ulkoministerikaudellaan vuonna 1922. Sitten hän vieraili Neuvostoliitossa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa toisella ulkoministerikaudellaan vuonna 1937. Hän tapasi Saksan ulkoministerin Konstantin von Neurathin Berliiniss...21.7.2016 12:31Petri Isoniemi
Katsottu
704
Vastaukset
2
Pahoittelut vastauksen viivästymisestä!
Otimme yhteyttä Helsingin yliopiston historian laitokselle ja saimme tutkija Aleksanteri Suviojalta seuraavan vastauksen, joka referoituna tässä:
”Koska Suomi ei koskaan virallisesti 'liittoutunut' Saksan kanssa, ei voida lukea liittoutumissopimuksesta tai vastaavista asiakirjoista lupauksista rauhan varalle. Saksalaisten tahojen kanssa käydyt keskustelut olivat alussa hyvin salaisia ja myöhemminkin varsin henkilökohtaisella tasolla hoidettuja....6.7.2006 02:55Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1316
Vastaukset
2
Urho Kekkonen suoritti asevelvollisuutensa Helsingin autopataljoonassa.
Lähde: http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/3.2.2012 17:12Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1250
Vastaukset
2
Sotavankien kohtelu eri maissa vaihteli, se on selvää. Kaikki maat eivät edes teeskennelleet noudattavansa Haagin ja Geneven sopimuksia, ja esim. Saksa kohteli aivan eri tavoin länsiliitoutuneita ja venäläisiä sotavankeja.
Sotahistoriassa sotavankien kohtelu tulee yleensä esiin vasta sodan jälkeen, mutta ei sitä sinänsä ole unohdettu. Historia keskittyy enemmän taisteluihin ja rintamien liikkeisiin, sotavankileirit olivat paikallaan eikä niiden tapahtumista saa sellaista kertomusta. Tosin...22.11.2011 13:34Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1039
Vastaukset
2
Markku Ruotsila mainitsee tutkimuksessaan
Churchill ja Suomi : Winston Churchillin Suomea koskeva ajattelu ja toiminta 1900-1955. - Otava, 2002
että ainoa hyökkäävä toimi, minkä Iso-Britannia teki Suomea vastaan jatkosodan aikana oli Petsamon alueen pommitus.
Opetusministeri Uuno Hannula esitteli tämän hyökkäyksen vaikutuksia eduskunnassa 3.9.1943: "Koko brittiläinen imperiumi on julistanut meille sodan ja ainoaksi sotatoimeksi on jäänyt se, että englantilaiset sodan julistuksen...18.1.2010 18:30Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1149
Vastaukset
2
Toinen maailmansota (1939-1945) tietysti aiheutti Ruotsinkin kansanhuollolle suuria vaikeuksia ja tuotteita piti säännöstellä ja panna kortille.
Bensiinin säännöstely alkoi jo vuoden 1939 puolella ja liikenne kulkikin sodan aikana pääasiallisesti häkäpönttöjen voimalla.
Elintarvikkeista joutuivat säännöstelyn piiriin vuonna 1940 esim. seuraavat tuotteet:
kahvi ja tee 27.3. lähtien
sokeri 10.4. lähtien
jauhot ja leipä 3.9.
juusto 3.11.
vuonna 1941 taas
lihatuotteet 1.4.
kananmunat 24.9....8.11.2012 23:12Helsingin kaupunginkirjasto
Ehkä lähimmäksi tulevat tapaukset, jossa kulkutaudit ja katovuosia aiheuttaneet sääolosuhteet ovat pakottaneet toisen osapuolen antautumaan. Yksi kuuluisa esimerkki on peloponnesolaissotien aikaan Ateenassa riehunut rutto, joka osaltaan pakotti Ateenan solmimaan rauhan Spartan kanssa.
26.9.2013 14:21Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
599
Vastaukset
1
Talvisodan sotapäiväkirjat ovat internetissä. Samalla sivulla on myös komppanioiden sotapäiväkirjoja.
14.7.2016 11:00Petri Isoniemi
Sivut
Luetuimmat (61)