Kysymykset | Kysy.fi

Yhteiskunta ja historia

Tarkenna hakutulosta

Itse olen pitänyt kappaletta hyvin selväsanaisena moneen muuhun rap-kipaleeseen verrattuna. Toivottavasti tämä nopeasti laadittu "tulkkaukseni" avaa myös kysyjälle sanoituksen sisällön. Lyriikat siis Palefacen eli Karri Miettisen. Kappale löytyy Palefacen levyltä Helsinki Shangri-La (2010) http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1966843__Shelsinki+shangri+la__Orightresult__X5?lang=fin...18.10.2011 03:39Helsingin kaupunginkirjasto

Elanto avasi ensimmäisenä Suomessa itsepalveluperiaateella toimivan ns. pikamyymälän vuonna 1950. Myymälän tuotteet järjestettiin uudella tavalla siten, että asiakas sai itse kerätä ostoksena. Idea saatiin Ruotsista. Myös Espoon Otanmäkeen perustettiin 1950-luvun alussa Pikaostola-niminen valintamyymälä, joka oli Suomen ensimmäisiä. Suomessa oli vuonna 1954 vain 55 valintamyymälää. Valintamyymälät yleistyivät 1960-luvulla. Täysi-ikäisyyden raja oli Suomessa vuodesta 1721 vuoteen 1969 21...7.1.2011 05:34Helsingin kaupunginkirjasto

Sotakorvausten perusteena oli Moskovan välirauhansopimus, jonka toisaalta Suomi ja toisaalta Neuvostoliitto ja Iso-Britannia solmivat 19.9.1944. Määräykset sotakorvauksesta sisältyvät sopimuksen 11. pykälään ja sen liitteeseen (teksti luettavissa http://heninen.net/sopimus/1944_f.htm ). Sotakorvaussummaksi välirauhansopimuksessa määrättiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta sitä ei maksettu rahana vaan tavaroina. Yksityiskohtaisemmin suorituksista sovittiin 17.12.1944 solmitussa...24.4.2011 14:37Helsingin kaupunginkirjasto

Nykyään suolaa tuntuu olevan liikaakin tarjolla, mutta aina ei asia ole ollut näin. Suola on ihmiselle välttämätön, mutta se on ollut vaikeasti hankittava ja arvokas hyödyke, mikä on tehnyt siiä himoitun ja kalliin kaupankäynnin kohteen. Suolakauppa sai talouden ja kultturit kukoistamaan, mm. suolatie on tästä kiehtova esimerkki. Suolaa käytettiin maksuvälineenä, sillä ostettiin orjia ja roomalaislegioonissa sotilaat saivat osan palkastaan suolana. Englanninkielen salary (palkka) onkin peräisin...2.6.2011 15:49

Ärjy-salmiakkien perään haikaillaan useissa verkkokeskusteluissa. Valitettavasti muista lähteistä niistä ei löytynyt toistaiseksi jälkeäkään. Keskustelijat ajoittavat Ärjyt juurikin 1970-80-luvun taitteeseen ja joku muistelee niitä myydyn violetissa paperipussissa, jossa luki isoilla keltaisilla kirjaimilla ÄRJY. Pastillit kuuluvat olleen niin väkeviä, että ” kieli meni tunnottomaksi useaksi tunniksi”! Jukka Annalan kirjassa ”Salmiakki” (Nemo, 2001) mainitaan että Leafin Leijona-pastilleista...20.12.2011 00:49Helsingin kaupunginkirjasto

Suomelle kuuluisuutta tuonut osasuoritus - lyhennys ja korot - oli 148 592 dollaria ja se tapahtui 15.6.1933. Summa ei ollut kovin suuri edes Suomen kannalta, suhteellisesti kuitenkin suurempi kuin esim. Ison-Britannian olisi pitänyt maksaa. Suomen lainan kokonaismäärä oli noin 8 miljoonaa dollaria. Sen maksu oli alkanut vuonna 1923 ja alkuperäinen maksuaika oli 62 vuotta eli vuoteen 1984. Samoihin aikoihin kuin Suomi maksoi lyhennyksensä, muut vastaavaa lainaa saaneet maat ilmoittivat,...1.5.2011 21:04Helsingin kaupunginkirjasto

Robert Emil Westerlund osti vuonna 1897 yhdessä Konrad Georg Fazerin kanssa Anna Melanilta musiikkikaupan Helsingin Aleksanterinkadulta. Liikkeen nimeksi tuli Helsingfors nya musikhandel – Helsingin uusi musiikkikauppa. Kun yritys vuonna 1904 siirtyi kokonaan Fazerin omistukseen, Westerlund perusti oman musiikkialan yrityksen nimeltä R. E. Westerlundin musiikkikauppa. Oy Westerlund Ab:sta kehittyi vuosien mittaan suuryhtiö, johon kuuluivat nuotti- ja soitinkauppa, musiikkikustantamo,...13.10.2011 13:33Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, Riippuu miten haluaa asiaa katsoa. Jonkinlainen kortti on toiminut maksuvälineenä jo 1920- luvulla Yhdysvalloissa, mutta 1958 Kaliforniassa julkaistua BankAmericardia voinnee pitää ensimmäisenä nykyaikaisena luottokorttina. http://en.wikipedia.org/wiki/Credit_card17.1.2011 11:36

Ilkka Nummela on tutkinut toisen maailmansodan Suomelle aiheuttamia kustannuksia. Nummelan tutkimuksessa "Toisen maailmansodan aiheuttama taloudellinen rasitus Suomessa vuosina 1939-1952" kerrotaan ainakin, että valtio maksoi vuosina 1939-1952 korvauksia sotainvalideille ja kaatuneiden omaisille 3,6 miljardia vuoden 1938 markkaa. Nummela mukaan "summa on noin kolmasosa varsinaisten sotakorvaustoimitusten aiheuttamasta taloudellisesta rasituksesta ja noin kaksinkertainen siirtoväen huollon...3.3.2011 14:23Helsingin kaupunginkirjasto

Anteeksi että vastaus on viivästynyt! Ilmeisesti vastaajamme ovat etenkin näin kesäaikaan voittopuolisesti niin nuoria, että omakohtaisen kokemuksen puuttuessa ei kysymykseenne ole uskallettu tarttua. En minäkään onnistunut asiasta mitään täsmällisiä lähteitä löytämään, mutta rohkenen kuitenkin esittää asiasta näkemykseni. Otaksun että keskeisiä syitä asiakaspalvelun kehnoon tasoon 50-60 vuotta sitten on kaksi. Ensinnäkin Suomi oli tuolloin vielä varsin vahvasti luokkayhteiskunta, joten...16.6.2011 18:02Helsingin kaupunginkirjasto

Olemme pahoillamme, että vastaus myöhästyi. Loppuvuodesta 1945 kurssi oli 3230 eli yksi Ruotsin kruunu oli 32,30 markkaa (Helsingin Sanomat 13.12.1945). Nobelin palkinto 121332 kruunua oli 3919023,60 markkaa, Rahamuseon laskurin (http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_web.html )mukaan nykyrahassa 432392,80 euroa. Vuonna 1941 kurssi oli 'Tilastollisen vuosikirjan 1942' mukaan koko vuoden ajan 1171 eli kruunu oli 11,71 markkaa. 50000 kruunua oli 585500 mk, yllä mainitun laskurin mukaan...11.1.2011 19:15Helsingin kaupunginkirjasto

Sinänsä ansiokkaasti ja yksityiskohtaisesti alaa luotaava, Olli Blombergin toimittama teos Suomen kuorma-autoliikenteen historia I (1996) ei suoraa lisävalaistusta asiaan näyttäisi tuovan: Suomessa ensimmäinen kuormalinjaliikennelupa myönnettiin 1931 ja tavara-asemia perustettiin 1930-luvn lopulta alkaen eri puolille maata, eli syntyi yksityisten liikennöitsijöiden säännönmukainen ja luvanvarainen yleinen tavaralinjaliikenne, joka linja-autoliikenteen tapaan noudatti määriteltyjä reittejä ja...2.2.2011 20:23

Valtiokonttorin nettisivujen ( http://treasuryfinland.fi/public/?contentid=8481...4.12.2011 19:42

Valitettavasti en ole löytänyt tietoja tämännimisestä liikkeestä. 1930-luvun hakuteokset tuntevat kuitenkin viipurilaisen kahvila-ravintolan, jonka nimi oli KILTA, olisiko se? Killan osoite oli Repolankatu 7, ja sen omistajina mainitaan Kerttu Vikkula (Suomen liikekalenteri 1933) ja rouva Lilja Räisänen (Suomen liikekalenteri 1937).31.1.2011 20:50Helsingin kaupunginkirjasto

Villin lännen karjapaimenten palkat olivat varsin alhaiset. 1870-80-l:lla keskipalkka oli 25-30 dollaria kuukaudessa, työnjohtajalla 45-50 dollaria. Nykyrahassa tämä keskipalkka vastaisi 450-675 dollaria (n. 300-450 €), riippuen siitä puhutaanko 1870-luvun vai 1880-luvun alusta. Vastaavuudet tietylle vuodelle voi tarkistaa seuraavan taulukon avulla: http://mykindred.com/cloud/TX/Documents/dollar/ Iowan osavaltiossa vaikuttaneen sheriffi Jacob B. Lentin vuosipalkka oli 400 dollaria v...1.4.2011 10:44Helsingin kaupunginkirjasto

Tällaisia hintatietoja löytyy ainakin 'Suomen tilastollisista vuosikirjoista' ja 'Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista'. Esim. Suomen tilastollinen vuosikirja 1923 sisältää seuraavia tietoja (tässä vain valikoima), hinnat penneissä, vertailuvuodet 1913 ja 1921 maito, kuorimaton, litra 19, 207 voi, meijeri, kilo 303, 4160 perunat, 5 litraa 37, 321 tavalliset ruisjauhot, kilo 26, 464 pehmeä ruisleipä, kilo 31, 495 naudanliha, paisti, kilo 122, 1008 sianliha, tuore, kinkku, kilo...14.3.2011 17:13Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen myöhäisyydestä. Asiaan ei löytynyt yksiselitteistä vastausta, mutta todennäköisiä tekijöitä ovat ainakin taloudelliset syyt (yksinkertaiset valolaatikkomainokset ovat halvempia) sekä arvorakennusten julkisivumainonnan rajoitukset (lainsäädäntöä tiukennettiin vuonna 1974). HelMet-kirjastojen valikoimat tämän aihepiirin ympäriltä ovat varsin rajoitetut, mutta valomainontaa käsitteleviä kirjoja on runsaasti oppilaitosten kirjastoissa: http://monihaku.kirjastot.fi/...6.8.2011 14:17

Helsingin sanomien Nyt-liitteen verkkosivuilla on "Lottokone", jolla voi testata olisiko oma rivi voittanut joskus Loton historiassa: http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Testaa+lottorivisi+/1135269591765 Loton voittorivit kierros kierrokselta löytyvät Veikkauksen verkkosivuilta: https://www.veikkaus.fi/fi/myVeikkausGameResultsSearch Yleisimmät numerot ja suosituimmat numerot löytyvät esim. täältä: http://www.mtv3.fi/helmi/kuudesaisti/artikkeli.shtml/2010/09/1190060/suosituimmat-lottonumerot-...4.10.2011 03:14Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen tilastollinen vuosikirja 1934 s. 171 antaa kruunun kursseista v. 1933 seuraavia tietoja vuoden korkein 1243 (tammikuu) vuoden matalin 1162 (toukokuu) vuoden keskiarvo 1183,96 Tilasto ei oikein selitä, miten näitä lukuja olisi tulkittava. Vertailu 1930-luvun suomalaisiin ja ruotsalaisiin tietosankirjoihin kuitenkin osoittaa, että mainittu arvo vastaa 100 Ruotsin kruunua eli yhden kruunun arvo on ollut noin 12 Suomen markkaa. 300 kruunua on siis ollut noin 3600 markkaa. Raha-museon...13.7.2011 22:09Helsingin kaupunginkirjasto

Naisten ulkonäköön on kohdistunut paineita historian hämärästä saakka. Miesten mielenkiinnon seksuaalisen herättäminen ja puolison pyydystäminen on usein ollut ainoa tapa turvata taloudellinen toimeentulo ja saada sosiaalista hyväksyntää. Se, mihin muottiin naisen on milloinkin mahduttava, on vaihdellut ajasta ja kulttuurista toiseen. Meillä länsimaissa on 1960-luvulta lähtien pyritty nuorekkuuteen ja seksikkyyteen. Kun seksuaalimoraali on vapautunut, myös soveliaana pidetyn pukeutumisen...19.8.2011 10:56Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Luetuimmat (21)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut