Mikään laki ei estä nimeämästä teosta jo käytössä olevalla nimellä. Voi vain kuvitella kuinka monta kertaa laulujen nimessä on käytetty "love" tai "rakkaus" -sanoja. Monet lauluntekijät pyrkivät kuitenkin erottautumaan nimeämällä laulunsa omaperäisesti. Joutsenten tie -nimisiä lauluja löytyy musiikkitietokannoista vain yksi. Se on Seppo Leinon säveltämä ja Aira Pokan/Marja Kärjen sanoittama laulu, jonka ovat esittäneet mm. Esa Nieminen ja Kauko Simonen.: http://www.fono.fi/KappaleHakutulos....23.6.2012 16:02

Halpaa tuontitavaraa myyviä liikkeitä on myös Saksassa ja Ruotsissa. Suomessa (ja muuallakin Euroopassa) vaikuttavat liiketjut ovat yleensä saksalaisia ja ruotsalaisia, joten ne eivät pistä silmään Saksassa ja Ruotsissa. Molemmissa on kuitenkin lukematon määrä pieniä halpaa tuontitavaraa myyviä liikkeitä. Suomalaiset tomaatit tuotetaan lähinnä kotimaisia markkinoita varten, johtuen mm. siitä että tomaatti tulisi poimia kypsänä ja ei siis kestä pahemmin kuljetusta. Suomalaiseen tomaattiin ja...14.6.2012 18:35

Vaikka ulkomaiden näkökulmasta Suomi näyttäytyy hyvin luokattomana yhteiskuntana, luokkaerot ovat meilläkin olemassa ja 90-luvun laman jälkeen nämä erot ovat vain kasvaneet. Monet ovat huolissaan huono-osaisuuden kasautumisesta tietyille alueille ja tietyille ihmisryhmille. Sosiaalisella ja kulttuurisella pääomalla on suuri merkitys yhteiskuntaluokan määräytymiseen ja sitä kautta myös elämänvalintoihin. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirja Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa käsittelee...27.5.2012 02:24Helsingin kaupunginkirjasto

Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, joka maksetaan tavaroiden tai palveluiden toimituksen yhteydessä. Arvonlisävero otettiin Suomessa käyttöön 1.6.1994 seuraavan vuoden alussa alkaneen EU-jäsenyyden vuoksi. Rajavalvonnasta luovuttiin sisämarkkina-alueella ja välilliset verot haluttiin yhtenäistää, ettei syntyisi kilpailuvääristymiä eri maiden välille. ALV:tä alettiin periä yrityksiltä samantien. Yritykset maksavat valtiolle arvonlisäveroa, jonka verokanta on nykyisin normaalisti 23 prosenttia...19.5.2012 13:25Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Suomalainen ruoka tuo välittömästi mieleen puhtaat ja tuoreet maut: kalan, riistan, metsäsienet- ja marjat. Onko mitään suomalaisempaa kuin karjalanpiirakat, ruisleipä, poronkäristys, lohikeitto tai leipäjuusto? Toisaalta suomalainen ruokakulttuuri on aina ollut avoin muiden kulttuurien vaikutuksille. Keittiömme on ottanut paljon vaikutteita Ruotsista, mutta myös venäläisen keittiön vaikutus näkyy etenkin Itä-Suomessa. Puhtaasti Suomeen jäljitettäviä omaperäisiä ruokia mämmin lisäksi ei...9.5.2012 21:56Helsingin kaupunginkirjasto

Palvelumme arkistosta löytyy seuraava vastaus kysymykseen, miksi ensimmäistä rataa ei rakennettu Helsingin ja Turun välille: "Rautateitä ruvettiin rakentamaan 1800-luvun puolivälin Suomessa nimenomaan sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi. Nähtävästi Turun ja Helsingin välinen maantieyhteys arvioitiin tuohon aikaan jo kohtuullisen toimivaksi. Sitä paitsi myös suuriruhtinaanmaan vanhan ja uuden pääkaupungin välistä liikennettä voitiin ainakin jäättömänä aikana hoitaa myös meritse. Nykyään...6.5.2012 03:34Helsingin kaupunginkirjasto

Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan tuotannon siirtämistä halpojen tuotantokustannusten maihin. Suomi oli köyhempi kuin Ruotsi, mutta tuotantokustannukset Suomessa tuskin olisivat olleet radikaalisti alemmat kuin Ruotsissa. Myös Suomessa työnantajilla oli samantyyppisiä sosiaalisia velvoitteita kuin Ruotsissa. Näin ollen Suomen ja Ruotsin suhdetta ei voi suoraan rinnastaa jonkin nykyisen varakkaan valtion ja Kiinan väliseen suhteeseen. Vauraaseen Ruotsiin muutti työvoimaa myös muualta Euroopasta,...10.4.2012 21:57Helsingin kaupunginkirjasto

Kansainvälisessä vertailussa Ruotsi ja Suomi muodostavat muiden Pohjoismaiden kanssa varsin yhtenäisen kulttuurialueen, jota leimaa tasa-arvo, yksilöllisyys ja yksilön oikeuksien kunnioitus. Kumpikin maa edustaa teollistuneelle yhteiskunnalle tyypillistä lineaarista aikakäsitystä, jolle on ominaista täsmällisyys ja tehtäväkeskeisyys, yhteen asiaan ja henkilöön kerrallaan keskittyvä toimintatapa. Viestintätavaltaan skandinaaviset maat ovat suoran ilmaisun kulttuureja. Asiat sanotaan...27.2.2012 19:57Helsingin kaupunginkirjasto

Ennen kieltolain voimaanastumista 1.6.1919 tilanne oli sekava. Alkoholiasioista määräsivät monet erilliset säädökset eikä yhtenäistä lakia ollut. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä keisarillisella "armollisella asetuksella" 18.11.1914 määrättiin, että sotatilan aikana juotavaksi tarkoitettuja alkoholituotteita saivat myydä vain ensimmäisen luokan ravintolat, jotka joutuivat maksamaan valtiolle tästä oikeudesta. Huomattava on, että näissä oloissa suuriruhtinaanmaan oma poliittinen toiminta oli...3.2.2012 18:32Helsingin kaupunginkirjasto