Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Avainsanat:
Vastaajat:
Aineistotyyppi:
Katsottu
766
Vastaukset
1
Suomen ja Puolan suhteita 1920-30-luvuilla käsitellään Raimo Pullatin tutkimuksessa
Suomi ja Puola : suhteita yli Itämeren 1917-1941. - Suomen historiallinen seura, 1997.
Mannerheim oli ennen ensimmäistä maailmansotaa ollut kuusi vuotta sotilastehtävissä (rykmentin- ja prikaatinkomentajana) Puolassa ja hänellä oli siellä paljon ystäviä, joihin hän piti myöhemminkin yhteyksiä.
Joulukuussa 1919 Mannerheim, jolla ei tuossa vaiheessa ollut varsinaista virka-asemaa Suomessa, kävi 'hakemassa...19.6.2012 15:39Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
408
Vastaukset
1
Halpaa tuontitavaraa myyviä liikkeitä on myös Saksassa ja Ruotsissa. Suomessa (ja muuallakin Euroopassa) vaikuttavat liiketjut ovat yleensä saksalaisia ja ruotsalaisia, joten ne eivät pistä silmään Saksassa ja Ruotsissa. Molemmissa on kuitenkin lukematon määrä pieniä halpaa tuontitavaraa myyviä liikkeitä.
Suomalaiset tomaatit tuotetaan lähinnä kotimaisia markkinoita varten, johtuen mm. siitä että tomaatti tulisi poimia kypsänä ja ei siis kestä pahemmin kuljetusta. Suomalaiseen tomaattiin ja...14.6.2012 18:35
Katsottu
2028
Vastaukset
1
Samaa ovat kysyneet muutkin presidentivaalien alla. Tässä Vantaan Sanomien juttu Sotungin lukiossa pidetystä väittelytilaisuudesta: Miksi presidentti ei voi olla ulkomaalainen? http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/79709-miksi-presidentti-ei-voi-olla-ulkomaalainen
Myös Husein Muhammed (vihr.) kirjoittaa asiasta Uuden Suomen puheenvuorossa http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107879-kuka-tahansa-presidentiksi .
Vastaavaa keskustelua on käyty esimerkiksi Yhdysvalloissa...31.5.2012 08:07Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1176
Vastaukset
1
Vaikka ulkomaiden näkökulmasta Suomi näyttäytyy hyvin luokattomana yhteiskuntana, luokkaerot ovat meilläkin olemassa ja 90-luvun laman jälkeen nämä erot ovat vain kasvaneet. Monet ovat huolissaan huono-osaisuuden kasautumisesta tietyille alueille ja tietyille ihmisryhmille. Sosiaalisella ja kulttuurisella pääomalla on suuri merkitys yhteiskuntaluokan määräytymiseen ja sitä kautta myös elämänvalintoihin. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirja Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa käsittelee...27.5.2012 02:24Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
2015
Vastaukset
1
Kahvin säännöstely toteutettiin Suomessa 28.10.1939. Säännöstely katsottiin ensi vaiheessa tarpeelliseksi nimenomaan sen vuoksi, että kahvin tuonti kulutti niukkoja valuuttavaroja - tämä lienee tärkein syy sille, että kahvin säännöstely jatkui lähes vuosikymmenen vielä sodan jälkeenkin. Ensimmäinen säännöstelyannos oli neljänneskilo/henkilö neljässä viikossa. Tuossa vaiheessa oli vapaassa kaupassa vielä ns. verokahvia, josta oli maksettava veroa 40 mk/kg. Verokahvin myynti loppui 31.5. 1940....20.5.2012 00:44Helsingin kaupunginkirjasto
Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, joka maksetaan tavaroiden tai palveluiden toimituksen yhteydessä.
Arvonlisävero otettiin Suomessa käyttöön 1.6.1994 seuraavan vuoden alussa alkaneen EU-jäsenyyden vuoksi. Rajavalvonnasta luovuttiin sisämarkkina-alueella ja välilliset verot haluttiin yhtenäistää, ettei syntyisi kilpailuvääristymiä eri maiden välille. ALV:tä alettiin periä yrityksiltä samantien. Yritykset maksavat valtiolle arvonlisäveroa, jonka verokanta on nykyisin normaalisti 23 prosenttia...19.5.2012 13:25Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
337
Vastaukset
1
Koko Suomen tasolla en löytänyt mainitsemasi kaltaista tarkkaa tilastoa. Taloussanomien uutisessa viime vuodelta puhutaan kuitenkin määristä ja prosenteista. Kannattaa tutustua siihen sekä Helsingin kaupungin tietokeskuksen toimittamaan "Helsingin ulkomaalaisväestä vuonna 2011" ja erityisesti sen 11. lukuun.
Linkit:
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2011/09/05/ensimmaisina-ulos-viimeisina-sisaan-maahanmuuttajien-tyottomyys-kasvaa/201112432/12
http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/...16.5.2012 09:56
Katsottu
479
Vastaukset
1
Hei!
Suomalainen ruoka tuo välittömästi mieleen puhtaat ja tuoreet maut: kalan, riistan, metsäsienet- ja marjat. Onko mitään suomalaisempaa kuin karjalanpiirakat, ruisleipä, poronkäristys, lohikeitto tai leipäjuusto?
Toisaalta suomalainen ruokakulttuuri on aina ollut avoin muiden kulttuurien vaikutuksille. Keittiömme on ottanut paljon vaikutteita Ruotsista, mutta myös venäläisen keittiön vaikutus näkyy etenkin Itä-Suomessa. Puhtaasti Suomeen jäljitettäviä omaperäisiä ruokia mämmin lisäksi ei...9.5.2012 21:56Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
386
Vastaukset
1
Viralliset liputuspäivät on lueteltu Asetuksessa liputuksesta Suomen lipulla (26.5.1978/383), sen 2. pykälässä.
Ko. asetuksen antoi aikanaan tasavallan presidentti, nykyisen perustuslain mukaan tätä valtaa käyttää lähinnä Valtioneuvosto, joten se voisi tietysti supistaa tai laajentaa listaa.
Vakiintuneiden liputuspäivien aiheita ei ilmeisesti ole pidetty niin tärkeinä, että niille olisi haluttu antaa virallisen asemaa. Asiaan saattavat vaikuttaa myös erilaiset työmarkkinaseikat (velvollisuus...8.5.2012 10:36Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
866
Vastaukset
1
Palvelumme arkistosta löytyy seuraava vastaus kysymykseen, miksi ensimmäistä rataa ei rakennettu Helsingin ja Turun välille:
"Rautateitä ruvettiin rakentamaan 1800-luvun puolivälin Suomessa nimenomaan sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi. Nähtävästi Turun ja Helsingin välinen maantieyhteys arvioitiin tuohon aikaan jo kohtuullisen toimivaksi. Sitä paitsi myös suuriruhtinaanmaan vanhan ja uuden pääkaupungin välistä liikennettä voitiin ainakin jäättömänä aikana hoitaa myös meritse. Nykyään...6.5.2012 03:34Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
785
Vastaukset
1
Pysyvästi Suomessa asuvia maahanmuuttajia on ollut tapana kutsua uussuomalaisiksi. Tunnettuja uussuomalaisia on paljon. Wikipedian artikkeli uussuomalaisuudesta listaa seuraavat nimet: Toivo Flink, Neil Hardwick, Alexis Kouros, Zinaida Lindén, Harri István Mäki, Hella Wuolijoki, Jutta Zilliacus, Arvi Perttu, Ranya Paasonen, Jim Thompson, Umayya Abu-Hanna ja Wilson Kirwa.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uussuomalainen19.4.2012 18:43
Katsottu
679
Vastaukset
1
Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan tuotannon siirtämistä halpojen tuotantokustannusten maihin. Suomi oli köyhempi kuin Ruotsi, mutta tuotantokustannukset Suomessa tuskin olisivat olleet radikaalisti alemmat kuin Ruotsissa. Myös Suomessa työnantajilla oli samantyyppisiä sosiaalisia velvoitteita kuin Ruotsissa. Näin ollen Suomen ja Ruotsin suhdetta ei voi suoraan rinnastaa jonkin nykyisen varakkaan valtion ja Kiinan väliseen suhteeseen.
Vauraaseen Ruotsiin muutti työvoimaa myös muualta Euroopasta,...10.4.2012 21:57Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
364
Vastaukset
1
Pori on asukasluvultaan yli kaksi kertaa suurempi kuin Rauma eli ainakin tällä mittarilla katsottuna se on suositumpi kuin Rauma:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan29.3.2012 18:19
Katsottu
1084
Vastaukset
1
Kansainvälisessä vertailussa Ruotsi ja Suomi muodostavat muiden Pohjoismaiden kanssa varsin yhtenäisen
kulttuurialueen, jota leimaa tasa-arvo, yksilöllisyys ja yksilön oikeuksien kunnioitus.
Kumpikin maa edustaa teollistuneelle yhteiskunnalle tyypillistä lineaarista aikakäsitystä, jolle on ominaista
täsmällisyys ja tehtäväkeskeisyys, yhteen asiaan ja henkilöön kerrallaan keskittyvä toimintatapa.
Viestintätavaltaan skandinaaviset maat ovat suoran ilmaisun kulttuureja. Asiat sanotaan...27.2.2012 19:57Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
2073
Vastaukset
1
Aateliskalenteri (Finlands ridderskaps och adels kalender = Suomen ritariston ja aatelin kalenteri) sisältää luettelon Ritarihuoneeseen otetuista suvuista. Sammuneet suvut on merkitty luetteloon erityisellä merkillä. Mitä tulee sukuihin, jotka ovat kieltäytyneet aatelisarvosta, epäilen, ettei sellaisista ole pidetty kirjaa.
Sitten Ritarihuoneen jäsenyydestä. Ritarihuoneen verkkosivuilla (http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aatelistotanaan) sanotaan, että Ritarihuoneen toiminta...11.2.2012 17:32Helsingin kaupunginkirjasto
Ennen kieltolain voimaanastumista 1.6.1919 tilanne oli sekava. Alkoholiasioista määräsivät monet erilliset säädökset eikä yhtenäistä lakia ollut.
Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä keisarillisella "armollisella asetuksella" 18.11.1914 määrättiin, että sotatilan aikana juotavaksi tarkoitettuja alkoholituotteita saivat myydä vain ensimmäisen luokan ravintolat, jotka joutuivat maksamaan valtiolle tästä oikeudesta. Huomattava on, että näissä oloissa suuriruhtinaanmaan oma poliittinen toiminta oli...3.2.2012 18:32Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1136
Vastaukset
1
Terveydenhuollon ammattihenkilönä työskenteleminen Suomessa edellyttää Valviran myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta. Kun henkilö on suorittanut tutkinnon EU-valtiossa, hänelle voidaan hakemuksesta myöntää oikeus lääkärinä toimimiseen mikäli hänellä on voimassaoleva ammatinharjoittamisoikeus lähtömaassa sekä todistus siitä, että koulutus vastaa EU-direktiivin vaatimuksia. Tarkemmat ohjeet ja hakemuskaavake Valviran verkkosivuilta: http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/hakemusohjeet/...31.1.2012 21:17Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
385
Vastaukset
1
Vaalimenot vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Oikeusministeriön kirjanpidon mukaan ennakkoäänestyksen (mukaanlukien postimaksut) osalta olivat 1 816 439 euroa. Vuoden 2006 kaksikierroksisessa presidentinvaalissa kulut olivat alustavan kirjanpidon mukaan 2 371 429 euroa. Ennakkoon tuolloin kävi äänestämässä Tilastokeskuksen taulukoiden mukaan 1286888 ihmistä ensimmäisellä kierroksella ja toisella 1457877. Yhteensä siis n 2,74 miljoonaa ihmistä. Kulut ennakkoäänestäjää kohden olivat tuolloin siis 0,...30.1.2012 14:32Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
370
Vastaukset
1
Suomen valtio on velkaa ns. institutionaalisille sijoittajille.
Valtiokonttorin tiedotteen mukaan:
"Suomen valtionvelan sijoittajapohja on viime vuosina nopeasti kansainvälistynyt, valtion 61 miljardin euron velasta on tällä hetkellä yli 80 prosenttia ulkomaisten sijoittajien hallussa."
Lähde:
http://www.valtiokonttori.fi/static/uutiskirjeet/rahoitus/uutiskirje042004/viewarticle5bd7.html?node=893...21.1.2012 11:14Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
396
Vastaukset
1
Kyllä presidentillä on valtaa. Suomen perustuslain mukaan hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Listaus presidentin tehtävistä löytyy täältä:
http://www.tpk.fi/public/default.as...ture=fi-FI
Presidentti omalla persoonallaan voinee myös jonkin verran vaikuttaa siihen, minkä verran hänellä käytännössä on poliittista (vaikutus)valtaa.20.1.2012 18:01
Sivut
Vastaukset (245)