Kysymykset | Kysy.fi

Yhteiskunta ja historia

Tarkenna hakutulosta

Markku Ruotsila mainitsee tutkimuksessaan Churchill ja Suomi : Winston Churchillin Suomea koskeva ajattelu ja toiminta 1900-1955. - Otava, 2002 että ainoa hyökkäävä toimi, minkä Iso-Britannia teki Suomea vastaan jatkosodan aikana oli Petsamon alueen pommitus. Opetusministeri Uuno Hannula esitteli tämän hyökkäyksen vaikutuksia eduskunnassa 3.9.1943: "Koko brittiläinen imperiumi on julistanut meille sodan ja ainoaksi sotatoimeksi on jäänyt se, että englantilaiset sodan julistuksen...18.1.2010 18:30Helsingin kaupunginkirjasto

Jatkosodan osalta kysymykseen on vastattu täällä aikaisemminkin. Englannin lisäksi sen dominiot Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka julistivat sodan Suomelle. Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteensa Suomeen. Varsinainen sodanjulistus puuttui myös Saksan ja Suomen väliltä Lapin sodan aikana. Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä ilman sodanjulistusta. Myöskään muut valtiot eivät tässä vaiheessa julistaneet sotaa Suomelle. Nevakivi Jukka; Ulkoasiainhallinnon...9.12.2010 15:50Helsingin kaupunginkirjasto

Mikko Karjalaisen toimittamassa teoksessa Salaisen sodan sivut - Tiedustelua, vakoilua ja salatoimintaa jatkosodassa on Jukka Kulomaan artikkeli Vastarintaliike - jota ei ollut. Teoksen on julkaissut Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos vuonna 2003. Kimmo Rentolan kirjoittamasta teoksesta Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937-1945, WSOY 1994,ei ole ihan helppo löytää vastarintatoimintaa käsitteleviä kohtia - kirjassa on kyllä henkilöhakemisto, mutta ei...30.11.2010 00:36Helsingin kaupunginkirjasto

Mannerheim-ristin ritareiden nimitysperusteluista kerrotaan useammassakin teoksessa. Useimmiten kustakin ritarista kerrotaan matrikkelitietojen (henkilö- ja perhetiedot, koulutus, varusmiespalvelus sekä tehtävät talvisodassa ja jatkosodassa ym.) lisäksi viralliset nimitysperustelut, jotka antavat kuvan ritarinimitykseen johtaneista ansioista: Teokset: Mannerheim-ristin ritarit: ritarimatrikkeli. Toim. Ilmari Hurmerinta. Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. http://www.helmet.fi/record=...11.3.2010 14:23

Tämän asian tuomariksi ryhtyminen on aika vaikeaa, varsinkaan kun puolustusvoimien nettisivu ei lähteitään mainitse. Luultavasti sen tiedot perustuvat merisotakirjallisuuteen, joista mainittakoon tässä Jatkosodan historia 6. – WSOY, 1994. (merisotaa käsittelevän osan kirjoittanut Visa Auvinen, erik. s. 40) Suomen laivasto 1918-1968, 2. osa. – Otava, 1968. (tämän jakson kirjoittanut Kalervo Kijanen, joka oli tapahtuma-aikaan Vesihiiden päällikkö, erik. s. 14-16) Kijanen, Kalervo...25.6.2008 21:15Helsingin kaupunginkirjasto

Neuvostoliiton tappioita talvi- ja jatkosodassa on ryhdytty kunnolla tutkimaan vasta 1990-luvulla. Neuvostoliiton aikana todellisia määriä ei juuri selvitetty. Talvisodan jälkeen Neuvostoliitto ilmoitti, että kaatuneita oli 48 745 ja haavoittuneita 158 863. Nykyään tiedetään, että nämä luvut ovat liian pieniä. Moskovan sota-arkiston tekemän tutkimuksen mukaan talvisodassa kaatuneita ja kadonneita oli yhteensä noin 134 000. Näistä taisteluissa kaatui 59 %, loput menehtyivät vammoihin ja...19.11.2007 14:26

Suomen talvisodassa ulkomailta saamasta avusta löytyy tietoa Pirkko Kanervon tuoreesta väitöskirjasta. Väitöskirjassa esitetään, että Suomi ei jäänyt yksin talvisodassa, vaan sai eri puolilta maailmaa runsaasti mm. aseapua sekä raha- ja tavaralahjoituksia. Aseapua Suomi sai yhteensä 4,6 miljardin markan arvosta. Raha- ja tavaralahjoja saatiin n. 2 miljardin markan arvosta: Kanervo, Pirkko: Italia ja Suomen talvisota : Il Duce Mussolini maailman urheimman kansan apuna (Teos 2007) Sekä:...21.2.2007 18:39Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (7)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: