Kysymykset | Kysy.fi

Yhteiskunta ja historia

Tarkenna hakutulosta

Valamo on Laatokan saari, jossa on toiminut ortodoksinen luostari ainakin 1100-luvulta. Luostarin oman perimätiedon mukaan sinne asettuivat jo 900-luvulla munkit Sergei ja Herman, joita pidetään Valamon perustajina. Valamon luostari sijaitsi strategisesti merkittävässä paikassa Ruotsin ja Novgorodin valtakuntien välillä ja joutui useamman kerran hävitetyksi ruotsalaisten sotatoimien seurauksena. Esim. vuonna 1163 luostari jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan ja se sai silloin nimekseen ”...2.4.2010 09:52

Sotakorvauksista on iGS:ltä kysytty useaan otteeseen. Voit sieltä katsoa arkistosta, mitä on kysytty ja vastattu, tässä lyhyt yhteenveto: Alkuperäinen summa oli 300 miljoonaa dollaria, mutta summa laski sittemmin 226,5 miljoonaan dollariin. Koska saaja pystyi kuitenkin tulkitsemaan sopimusta mielensä mukaan, on arvioitu, että Suomi tosiasiassa maksoi yli 500 miljoonaa dollaria. Laskentatavasta riippuen voidaan arvioida, että summa vastaa n. 5 miljardia nykyeuroa. Summa on samaa luokkaa kuin...24.11.2012 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Aika paljon tapahtui näinä vuosisatoina. Ruotsi ja Venäjä taistelivat useaan otteeseen Suomen hallinnasta. Suomen kieli kehittyi ja kristinuskosta tuli valtionuskonto. Linnoja, kaupunkeja ja luostareita rakennettiin ja hallintoa kehitettiin. Tässä lyhennelmä: Suomen keskiaika Ensimmäiset Suomeen liitetyt dokumentit ovat peräisin 1100-luvulta. Keskiajalla Venäjä ja Ruotsi taistelivat Suomen alueesta ja ruotsalaiset tekivät useita ristiretkiä Suomeen Kristinusko saapui Suomeen 1100-luvulla....16.8.2012 18:36Helsingin kaupunginkirjasto

Virallisia vaihtokursseja toki oli tuohonkin aikaan ja varmasti niitä julkaistiin sanomalehdissäkin. Sata vuotta vanhempia sanomalehtiämme voi lukea netistä, ositteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/main.html En ole kuitenkaan nyt löytänyt tällaisia virallisia kursseja, mutta varmasti hyvin lähelle niitä päästään kun vertaillaan postin ja rautateiden hintoja, jotka löytyvät Suomen valtiokalentereista ja joissa käytettiin molempia valuuttoja. Esim. KALENTERISSA 1900...16.1.2012 20:35Helsingin kaupunginkirjasto

Vuonna 1991 hajonnut Neuvostoliitto jäi Suomelle velkaa 3,6 miljardia markkaa eli noin 600 miljoonaa euroa. Alkuun velan maksu oli hidasta ja 90-luvulla Venäjä maksoikin pelkkiä korkoja. Rahan sijasta Venäjä hoiti lainaa myös erilaisilla laitetoimituksilla, mm. sotilaskalustolla ja tieteellis-teknologisilla laitteilla. Vuodesta 2002 lähtien alkoi Venäjä lyhentää velan pääomaa. Viimeiset erät Suomelle kuitattiin vuonna 2006, huomattavasti etuajassa. Aikaa velan hoitoon oli vuoteen 2020 asti,...1.12.2011 15:36Helsingin kaupunginkirjasto

Maksim Gorki vieraili Suomessa 1904 ja paikalliset kulttuuripiirit ottivat hänet intomielisesti vastaan. Kirjailja vietti myös kesää 1905 Karjalan kannaksen Kuokkalassa. Uudelleen tsaarinvaltaa kirjoituksissaan vastustanut Gorki saapui Suomeen alkuvuodesta 1906 pakoon Venäjän levottomia poliittisia oloja. Aluksi hän oleskeli Helsingissä, mutta siirtyi myöhemmin Toijalan kautta Turkuun, sieltä Ruotsin puolelle ja lopulta Berliiniin. Kaikkiaan Gorki sai Suomesta varsin myönteisen kuvan....7.9.2011 12:07Helsingin kaupunginkirjasto

Tällä hetkellä Neuvostoliitolle menetettyjen alueiden saaminen näyttää epätodennäköiseltä. Osoitteesta http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jeltsinin+Ven%C3%A4j%C3%A4+laski+salaa+hinnan+Karjalalle/1135230045805 löytyvän ”Helsingin Sanomien” uutisen mukaan 1990-luvun alussa Venäjällä tehtiin laskelmia Karjalan myymisestä Suomelle, mutta ajatus ei edennyt pohdintaa pidemmälle. Taustalla oli Venäjän taloudellisesti heikko asema. Nyttemmin Venäjä on vaurastunut, ja kansallistunnekin on sen verran...22.6.2011 02:17Helsingin kaupunginkirjasto

Suomalaiset pitivät tiukasti kiinni siitä, että heillä oli oma kansalaisuutensa. Suomen kansalaisoikeus oli seuraavilla: a)syntyperän kautta avioliitossa syntyneellä lapsella, jonka isä oli Suomen kansalainen, tai aviottomalla lapsella, jonka äiti oli Suomen kansalainen b)ulkomaisen naisen aviottomalla lapsella, jos Suomen kansalainen oli tunnustanut isyytensä tai oli tuomittu isäksi c)ulkomaisella naisella, joka oli Suomen kansalaisen kanssa avioliitossa d)sellaisella henkilöllä, joka...9.3.2010 11:05Helsingin kaupunginkirjasto

Suuriruhtinaskunnan tuon aikakauden passikäytäntö noudatteli 27.6.1888 annettua asetusta "Passeista, sekä Suomen kansalaisille ulkomaalle lähteä että ulkomaalaisille matkoilla Suomeen ja Suomesta ynnä siellä oleskellessansa". Asetusta ei kuitenkaan sellaisenaan noudatettu Suomen ja Venäjän välisessä matkustamisessa, mutta erilliset käskykirjeet määräsivät että Suomeen tulevilla venäläisillä oli oltava passi mukanaan. Jos se oli vanhentunut tai puuttui, toimitettiin henkilö vankikyydissä...29.10.2009 11:19Helsingin kaupunginkirjasto

Uutisten mukaan asiaa tutkitaan, ja tarvittaessa ratkaistaan Suomen tuomioistuimissa, syyllistyikö diplomaatti rikokseen ja mikä on mahdollinen rangaistus. Me iGS-vastaajat emme ole millään muotoa päteviä ottamaan syyllisyyteen kantaa. Sen voi kuitenkin todeta, että Venäjän lakien rikkominen ei välttämättä aiheuta seurauksia Suomessa, mikäli teko ei ole Suomen lain mukaan laitonta. Mediassa liikkuneiden tietojen mukaan koko tapaus sai alkunsa siitä, että pojan äiti vei lapsen Venäjällä ilman...14.10.2009 18:12

Suomen suuriruhtinaanmaa oli saanut oman rahan 1860-luvun puoliväliin mennessä ja rahayksiköt olivat markka ja penni (asian valmistelun aikana oli markalle ehdotettu myös sellaisia nimityksiä kuin taalari, sataikko, heljo, helkka, suomo, valio, julkio, kauni, kölkkä, lopo ja suppu). Rahaolojen perustana 1800-luvun viime vuosikymmeninä oli vuonna 1877 annettu rahalaki, joka periaatteessa lähti siitä, että markka ja penni olivat ainoat käytettävät rahat. Koska asia oli poliittisesti...13.2.2009 14:07Helsingin kaupunginkirjasto

Moi! Saat kaksiosaisen vastauksen. Selvittelin itse suomalaista käytäntöä ja Venäjältä muuttanut työtoverini etsi tietoa sikäläisistä määräyksistä. Jokainen mies on Suomessa asevelvollinen. Varusmiespalvelus suoritetaan tavallisesti 19–20-vuotiaana. Erikoistapauksissa palvelukseen astutaan 18 ja 29 ikävuosien välillä. Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaan kansalainen, joka on entisessä kotimaassaan käynyt armeijan (kokonaan tai vähintään 4 kk), voidaan hakemuksesta vapauttaa...26.6.2008 22:31Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen lipun lyhyt historia. Suomen virallisena lippuna oli maamme itsenäistymiseen saakka ensin Ruotsin lippu ja sen jälkeen, keisarivallan aikana, Venäjän lippu. Omaa lippua ei Suomella ollut, vaikka Suomen suuriruhtinaskunnalla olikin oma leijonavaakunansa. Leijonavaakunaa käytettiin myös epävirallisesti Suomen suuriruhtinaskunnassa lippuna, jopa siinä määrin että vaakunan värit punainen ja keltainen tulivat eräänlaisiksi kansallisväreiksi. Kun Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä...6.12.2007 10:43Helsingin kaupunginkirjasto

Tämä aihe on mietityttänyt iGS:n lukijoita ennenkin ja arkistosta löytyi useitakin aihetta käsitteleviä vastauksia. Tässä lainauksena edellisistä vastauksista Suomelle tulevista hyödyistä: "Liikenne- ja viestintäministeriö arvioinut, että koko transitoliikenne työllistää Suomessa noin 2 700 henkeä. Autojenkuljetukset Hangon kautta työllistivät vuonna 2005 noin 600 henkeä. Tuloista mainittakoon valtion saamat väylämaksut autoja kuljettavista aluksista ja satamien saamat satamamaksut. Tuloja...3.9.2007 11:04Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (14)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: