Tarkenna hakutulosta
Vastaajat:
Aineistotyyppi:
Katsottu
879
Vastaukset
1
Suomalaiset pitivät tiukasti kiinni siitä, että heillä oli oma kansalaisuutensa.
Suomen kansalaisoikeus oli seuraavilla:
a)syntyperän kautta avioliitossa syntyneellä lapsella, jonka isä oli Suomen kansalainen, tai aviottomalla lapsella, jonka äiti oli Suomen kansalainen
b)ulkomaisen naisen aviottomalla lapsella, jos Suomen kansalainen oli tunnustanut isyytensä tai oli tuomittu isäksi
c)ulkomaisella naisella, joka oli Suomen kansalaisen kanssa avioliitossa
d)sellaisella henkilöllä, joka...9.3.2010 11:05Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
315
Vastaukset
1
Suuriruhtinaskunnan tuon aikakauden passikäytäntö noudatteli 27.6.1888 annettua asetusta "Passeista, sekä Suomen kansalaisille ulkomaalle lähteä että ulkomaalaisille matkoilla Suomeen ja Suomesta ynnä siellä oleskellessansa".
Asetusta ei kuitenkaan sellaisenaan noudatettu Suomen ja Venäjän välisessä matkustamisessa, mutta erilliset käskykirjeet määräsivät että Suomeen tulevilla venäläisillä oli oltava passi mukanaan. Jos se oli vanhentunut tai puuttui, toimitettiin henkilö vankikyydissä...29.10.2009 11:19Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
917
Vastaukset
1
Suomen suuriruhtinaanmaa oli saanut oman rahan 1860-luvun puoliväliin mennessä ja rahayksiköt olivat markka ja penni (asian valmistelun aikana oli markalle ehdotettu myös sellaisia nimityksiä kuin taalari, sataikko, heljo, helkka, suomo, valio, julkio, kauni, kölkkä, lopo ja suppu). Rahaolojen perustana 1800-luvun viime vuosikymmeninä oli vuonna 1877 annettu rahalaki, joka periaatteessa lähti siitä, että markka ja penni olivat ainoat käytettävät rahat. Koska asia oli poliittisesti...13.2.2009 14:07Helsingin kaupunginkirjasto
Vastaukset (3)