Tarkenna hakutulosta
Vastaajat:
Aineistotyyppi:
Katsottu
912
Vastaukset
1
Suomalaiset pitivät tiukasti kiinni siitä, että heillä oli oma kansalaisuutensa.
Suomen kansalaisoikeus oli seuraavilla:
a)syntyperän kautta avioliitossa syntyneellä lapsella, jonka isä oli Suomen kansalainen, tai aviottomalla lapsella, jonka äiti oli Suomen kansalainen
b)ulkomaisen naisen aviottomalla lapsella, jos Suomen kansalainen oli tunnustanut isyytensä tai oli tuomittu isäksi
c)ulkomaisella naisella, joka oli Suomen kansalaisen kanssa avioliitossa
d)sellaisella henkilöllä, joka...9.3.2010 11:05Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
318
Vastaukset
1
Suuriruhtinaskunnan tuon aikakauden passikäytäntö noudatteli 27.6.1888 annettua asetusta "Passeista, sekä Suomen kansalaisille ulkomaalle lähteä että ulkomaalaisille matkoilla Suomeen ja Suomesta ynnä siellä oleskellessansa".
Asetusta ei kuitenkaan sellaisenaan noudatettu Suomen ja Venäjän välisessä matkustamisessa, mutta erilliset käskykirjeet määräsivät että Suomeen tulevilla venäläisillä oli oltava passi mukanaan. Jos se oli vanhentunut tai puuttui, toimitettiin henkilö vankikyydissä...29.10.2009 11:19Helsingin kaupunginkirjasto
Vuoden 1878 asevelvollisuuslain (Asetus-Kokous 1878, nro 26) pykälät 66-74 sisälsivät yksityiskohtaiset määräykset "katselmuksesta ja arwanheitosta". Yksityiskohtaisia määräyksiä annettiin lisäksi Keisarin armollisella julistuksella asevelvollisten mittauksesta ja katselmuksesta 10.11.1880 (Asetus-Kokous 1880, nro 25). Näiden perusteella on vaikea sanoa, miten kysymyksessä mainitut merkinnät olisi tulkittava. Houkuttelevinta olisi ajatella - tämä saattaa kyllä olla kaikkein matalimman aidan yli...14.5.2009 19:08Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
943
Vastaukset
1
Suomen suuriruhtinaanmaa oli saanut oman rahan 1860-luvun puoliväliin mennessä ja rahayksiköt olivat markka ja penni (asian valmistelun aikana oli markalle ehdotettu myös sellaisia nimityksiä kuin taalari, sataikko, heljo, helkka, suomo, valio, julkio, kauni, kölkkä, lopo ja suppu). Rahaolojen perustana 1800-luvun viime vuosikymmeninä oli vuonna 1877 annettu rahalaki, joka periaatteessa lähti siitä, että markka ja penni olivat ainoat käytettävät rahat. Koska asia oli poliittisesti...13.2.2009 14:07Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
408
Vastaukset
1
Suomen suuriruhtinaskunnassa astui vuonna 1878 voimaan yleinen asevelvollisuus, joka koski 18-40 -vuotiaita miehiä. Asevelvollisuusaika oli kolme vuotta ja palvelukseen valittiin arvalla n. 10% ikäluokasta. Palvelusaika saatettiin kuitenkin lyhentää 1-2 vuoteen saadun koulusivistyksen perustella. Suomalaiset palvelivat vain suomalaisissa varuskunnissa eikä heitä lähetetty muualle Venäjälle. Sortokauden aikana vuonna 1901 säädettiin uusi asevelvollisuuslaki, joka määräsi suomalaiset...18.10.2007 10:22Helsingin kaupunginkirjasto
Vastaukset (5)