Tarkenna hakutulosta
Vastaajat:
Julkaistu:
Aineistotyyppi:
Katsottu
318
Vastaukset
1
Suuriruhtinaskunnan tuon aikakauden passikäytäntö noudatteli 27.6.1888 annettua asetusta "Passeista, sekä Suomen kansalaisille ulkomaalle lähteä että ulkomaalaisille matkoilla Suomeen ja Suomesta ynnä siellä oleskellessansa".
Asetusta ei kuitenkaan sellaisenaan noudatettu Suomen ja Venäjän välisessä matkustamisessa, mutta erilliset käskykirjeet määräsivät että Suomeen tulevilla venäläisillä oli oltava passi mukanaan. Jos se oli vanhentunut tai puuttui, toimitettiin henkilö vankikyydissä...29.10.2009 11:19Helsingin kaupunginkirjasto
Vuoden 1878 asevelvollisuuslain (Asetus-Kokous 1878, nro 26) pykälät 66-74 sisälsivät yksityiskohtaiset määräykset "katselmuksesta ja arwanheitosta". Yksityiskohtaisia määräyksiä annettiin lisäksi Keisarin armollisella julistuksella asevelvollisten mittauksesta ja katselmuksesta 10.11.1880 (Asetus-Kokous 1880, nro 25). Näiden perusteella on vaikea sanoa, miten kysymyksessä mainitut merkinnät olisi tulkittava. Houkuttelevinta olisi ajatella - tämä saattaa kyllä olla kaikkein matalimman aidan yli...14.5.2009 19:08Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
943
Vastaukset
1
Suomen suuriruhtinaanmaa oli saanut oman rahan 1860-luvun puoliväliin mennessä ja rahayksiköt olivat markka ja penni (asian valmistelun aikana oli markalle ehdotettu myös sellaisia nimityksiä kuin taalari, sataikko, heljo, helkka, suomo, valio, julkio, kauni, kölkkä, lopo ja suppu). Rahaolojen perustana 1800-luvun viime vuosikymmeninä oli vuonna 1877 annettu rahalaki, joka periaatteessa lähti siitä, että markka ja penni olivat ainoat käytettävät rahat. Koska asia oli poliittisesti...13.2.2009 14:07Helsingin kaupunginkirjasto
Vastaukset (3)