Kysymykset | Kysy.fi

Yhteiskunta ja historia

Tarkenna hakutulosta

Pahoittelut vastauksen viivästymisestä! Otimme yhteyttä Helsingin yliopiston historian laitokselle ja saimme tutkija Aleksanteri Suviojalta seuraavan vastauksen, joka referoituna tässä: ”Koska Suomi ei koskaan virallisesti 'liittoutunut' Saksan kanssa, ei voida lukea liittoutumissopimuksesta tai vastaavista asiakirjoista lupauksista rauhan varalle. Saksalaisten tahojen kanssa käydyt keskustelut olivat alussa hyvin salaisia ja myöhemminkin varsin henkilökohtaisella tasolla hoidettuja....6.7.2006 02:55Helsingin kaupunginkirjasto

1) Ei löytynyt viitteitä sarjan jatkumisesta. Nyt voittekin itse kehitellä jatkoa, vahaa, mahaa.. jne. Asiakkaalta saimme kuitenkin tällaisia ehdotuksia: "Itse ole kuullut aivastusjutun menevän näin: 1 hyväksi, 2 pahaksi, 3 rikkaudeksi, 4 rakkaudeksi, 5 terveydeksi, 6 kuolemaksi." "Kyllä tuo jotenkin jatkuu ja siitä tulee runo, mutten muista missä olen sen nähnyt... Alku joka tapauksessa on hyvää, pahaa, rakkautta, rahaa..." "Meilläpäin se menee näin... 1. Hyvää, 2. Pahaa, 3. Rahaa. 4....12.9.2007 17:53Helsingin kaupunginkirjasto

Markku Ruotsila mainitsee tutkimuksessaan Churchill ja Suomi : Winston Churchillin Suomea koskeva ajattelu ja toiminta 1900-1955. - Otava, 2002 että ainoa hyökkäävä toimi, minkä Iso-Britannia teki Suomea vastaan jatkosodan aikana oli Petsamon alueen pommitus. Opetusministeri Uuno Hannula esitteli tämän hyökkäyksen vaikutuksia eduskunnassa 3.9.1943: "Koko brittiläinen imperiumi on julistanut meille sodan ja ainoaksi sotatoimeksi on jäänyt se, että englantilaiset sodan julistuksen...18.1.2010 18:30Helsingin kaupunginkirjasto

Hei Yksityiskohtaisia hintatietoja löytyy ainakin Suomen tilastollisista vuosikirjoista ja Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista. Seuraavat hinnat on otettu jälkimmäisen vuosikerroista 2002-2003. Vertailtavana ovat koko maan keskihinnat ja ajankohtina joulukuu 2001 ja joulukuu 2002. Käteisvaluutaksi euro tuli 1.1.2002. Euro on seuraavassa arvoltaan 5,94573 markkaa. bensiini 95e, litra 2001: 5,91 mk / 0,99 € 2002: 1,05 € sekahiivaleipä, kg 2001: 20,74 mk / 3,49 € 2002: 3,51 €...10.1.2013 13:55Helsingin kaupunginkirjasto

Työvoima on kallista Suomessa ja halpaa Kiinassa, siksi rakennuskustannuksissa säästetään. Kuva rakennuksen kustannuksista vääristyy, kun hinta on uutisessa "suoraan" käännetty euroiksi. Hinta yuaneissa (800 000) tuntuukin aika korkealta, kun ottaa huomioon, että kaupungissa asuvan kiinalaisen vuonna 2011 ansaitsema tulo oli keskimäärin 42 452 yuania. Yksi yuan on 0,123 euroa eli keskipalkka oli noin 435 euroa kuussa. Lähteet: http://www.chinadaily.com.cn/china/2012-07/06/content_15555503....20.12.2012 08:06Helsingin kaupunginkirjasto

Sotakorvauksista on iGS:ltä kysytty useaan otteeseen. Voit sieltä katsoa arkistosta, mitä on kysytty ja vastattu, tässä lyhyt yhteenveto: Alkuperäinen summa oli 300 miljoonaa dollaria, mutta summa laski sittemmin 226,5 miljoonaan dollariin. Koska saaja pystyi kuitenkin tulkitsemaan sopimusta mielensä mukaan, on arvioitu, että Suomi tosiasiassa maksoi yli 500 miljoonaa dollaria. Laskentatavasta riippuen voidaan arvioida, että summa vastaa n. 5 miljardia nykyeuroa. Summa on samaa luokkaa kuin...24.11.2012 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Vuonna 2003 ilmestyi Elina Sanan kirja ´Luovutetut´, josta otettiin puolessatoista vuodessa neljä painosta. Tuo kirja yleisti käsityksen huomattavasti suuremmasta luovutusten määrästä, jopa 3000 luovutetusta. Salamyhkäinen Suomen ´Ensimmäinen tasavalta´ oli hävittänyt raskauttavan aineiston mahdollisimman tarkoin. Luku "8" tuntui siistityltä, eivät kaikki olleet siihen alkujaankaan uskoneet.19.11.2012 11:14Helsingin kaupunginkirjasto

Timo Hyytisen ja Harri Hyytisen kirjan Suomi-konepistoolin tarina : näin syntyi maailman paras ase ja näin sitä käyttivät maailman parhaat taistelijat. - 2. täyd. p. - Arma fennica, 2012 mukaan Tikkakosken tehtaat toimittivat m/31-KONEPISTOOLIA puolustusvoimille vuosina 1931-1939 seuraavasti ennen vuotta 1935 275 kpl vuonna 1935 500 kpl vuonna 1936 1000 kpl vuonna 1937 1264 kpl vuonna 1938 150 kpl vuonna 1939 1172 kpl eli yhteensä 4361 asetta. Talvisodan alla tehdyn vahvuusilmoituksen...18.11.2012 11:16Helsingin kaupunginkirjasto

Eduskunta hyväksyi lapsilisälain 12.6.1948 ja voimaan se tuli 1.10.1948. Päätös oli siinä mielessä yksimielinen, että äänestystä varsinaisesta asiasta ei tarvinnut järjestää. Asian esitteli ja valmisteli Mauno Pekkalan (SKDL) hallitus, jossa edustettuina olivat Suomen kansan demokrattinen liitto (SKDL), Sosialidemokraattinen puolue (SDP), Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ja Maalaisliitto (ML). Eduskunnan voimasuhteet olivat tuolloin SKDL 51 ML 49 SDP 48 Kansallinen Kokoomus (KOK) 28 RKP 14...7.11.2012 20:30Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Palkkavertailu-sivuston mukaan keskipalkka kysymilläsi aloilla on: Parturi-kampaaja 1 842 € Fysioterapeutti 3 030 € Kirjastonhoitaja 2 342 € Sairaanhoitaja 2 289 € Lähteet: Palkkavertailu http://palkkavertailu.com/ Palkkatilastot/EK http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/palkka_kustannuskehitys/palkkatilastot.php7.11.2012 11:19Helsingin kaupunginkirjasto

Varhaisempi hallitusmuotomme, joka oli voimassa 29.2.2000 saakka, määräsi 26 pykälässä, että tasavallan presidentin palkkiosta määrätään lailla ja että tätä palkkiota ei voi toimikauden aikana muuttaa. Määräykset palkkioista eri aikoina (suluissa viittaukset ko. Suomen asetuskokoelman/säädöskokoelman kohtaan): 25.7.1919 - 28.2.1925 (96/1919) 150 000 mk vuodessa verottomana edustusmääräraha 250 000 mk verottomana luontoisedut: asunto, sen kunnossapito, lämmitys, valaistus ja sisustus Asunnon...3.11.2012 00:42Helsingin kaupunginkirjasto

Friedrich Argelanderin (1799-1875) merkittävin tähtitieteellinen johtopäätös lienee se, että hän saattoi tähtien liikkeitä tarkkaan seuraamalla osoittaa auringon ja aurinkokunnan liikkuvan avaruudessa. Tämän tutkimustuloksensa hän julkaisi vuonna 1837 Pietarin tiedeakatemian sarjassa ja sai siitä akatemian suuren Demidovin palkinnon. Argelanderin todistusaineistona olivat hänen Turussa vuosina 1827-1831 tekemänsä havainnot 560 tähden sijainnista ja vertailu vastaaviin tietoihin 1700-luvun...30.10.2012 16:46Helsingin kaupunginkirjasto

Lukio (gymnasium, kymnaasi) on tullut meikäläiseen koulujärjestelmään 1600-luvulla. Sen alkeismuotona olivat piispanistuinten yhteydessä toimineet katedraalikoulut, jotka valmistivat oppilaita yliopisto-opintoihin, lähinnä pappisuralle aikovia. Vuoden 1649 koulujärjestyksen mukaan lukion fysiikan opetus sisältyi logiikan lehtorin opetusvelvollisuuteen. Aineeseen sisältyi myös kasvitiede, oppi ihmisruumiista ja terveydenhoidon alkeet, joten fysiikka ymmärrettiin laajasti jonkinlaiseksi...26.10.2012 06:57Helsingin kaupunginkirjasto

Suomalainen kirjakauppa näyttäisi lähettävän ulkomaille, tilaus- ja toimitusehdot, toimitus ulkomaille: http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/Content_10151_10051_-77?catid=12&id=29 Siellä myös näyttäisi olevan kirja: http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/Product2_10151_10051_21907321_-77____?expDataType=CatalogEntryId&expDataUniqueID=21907321&intv_id=10506&mpe_id=10102&evtype=CpgnClick&storeId=10151&ddkey=http:ClickInfo13.10.2012 19:19Helsingin kaupunginkirjasto

Öljyn osuus maailman energiankulutuksesta on noin 40 %. Tilastokeskuksen mukaan öljyn osuus energian kokonaiskulutuksesta Suomessa vuonna 2010 oli 24,1 %. Öljyalan Keskusliiton vuoden 2011 tilastojen mukaan öljyä, raakaöljyä ja kaasuöljyä tuodaan Suomeen eniten Venäjältä. Seuraavaksi tärkein öljyntuontimaa on Norja. Suomen kannalta merkittävä raskaan polttoöljyn ja moottoribensiinin tuontialue on EU. Öljyalan Keskusliiton käsityksen mukaan Suomeen ei tuoda öljyä Lähi-idästä. Lähteet:...13.10.2012 17:25Helsingin kaupunginkirjasto

Verdienstorden vom Deutschen Adler (Saksan Kotkan Ansioritarikunta) oli 1.5.1937 perustettu ritarikunta, jonka mitalit valtakunnankansleri Adolf Hitler myönsi ulkoministerin ehdotuksesta ulkomaiden kansalaisille. Luokkia oli alkuaan kuusi, lopuksi 5.1.1944 alkaen yhdeksän. Juha E. Tetrin mukaan monet suomalaiset saivat sodan aikana tämän ritarikunnan kunniamerkkejä, mutta tarkkoja tietoja määrästä en ole löytänyt. Viitteenä mitalin yleisyydestä tieto ruotsalaisesta wikipediasta: Ruotsissa...1.10.2012 18:44Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Asiaan lienee ainakin kaksi syytä. Toinen on teknis-taloudellinen ja toinen kaupunkikuvallinen. Rakentamalla matalia kerrostaloja on haluttu säästää kustannuksissa, sillä mataliin kerrostaloihin ei tarvinnut aiemmin rakentaa hissiä. Vuoteen 1982 asti asuntohallituksen lainoitusehdoissa ei sallittu hissin rakentamista alle 4-kerroksisiin kerrostaloihin kuin erityistapauksissa. Mitä tulee kaupunkikuvaan, niin esimerkiksi Helsingin kaupunkikuva...29.9.2012 17:12Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viivästymisestä! Vuodelta 2008 peräisin olevan tiedon mukaan ilman työhistoriaa eläkkeelle kirjoitetut yksinäiset saivat Suomessa verojen jälkeen keskimäärin ostovoimakorjattuna 660 euroa, mutta Tanskassa 851 euroa ja Ruotsissa 900 euroa. Lähde: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Alhaisempia+el%C3%A4kkeit%C3%A4/113523605444220.9.2012 15:32Helsingin kaupunginkirjasto

Moskovan välirauhansopimus 19.9.1944 laillisti kommunistisen puolueen toiminnan Suomessa. Sodan jälkeen kommunistit saivat muutamaksi vuodeksi lujan otteen Valtiollisen poliisin (Valpon) johdosta ja henkilöstörekrytoinnista sekä pääsivät käyttämään sen arkistoja. Rinnalla puolueen kaaderiosasto keräsi myös itsenäisesti tietoja puolueaktivistien sodanaikaisista liikkeistä. Suomen kommunistisen puolueen sodanjälkeisen ajan politiikkaa on tutkittu melko paljon, jäsenkuriasiaa nähdäkseni vähemmän...18.9.2012 09:57Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, mielenkiintoinen kysymys, johon valitettavasti emme löytäneet vastausta. Seuraa keskusteluja, sillä lukijoilla saattaa olla tietoa asiasta.10.9.2012 14:35Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (199)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut