Kysymykset | Kysy.fi

Yhteiskunta ja historia

Tarkenna hakutulosta

Pahoittelut vastauksen viivästymisestä! Otimme yhteyttä Helsingin yliopiston historian laitokselle ja saimme tutkija Aleksanteri Suviojalta seuraavan vastauksen, joka referoituna tässä: ”Koska Suomi ei koskaan virallisesti 'liittoutunut' Saksan kanssa, ei voida lukea liittoutumissopimuksesta tai vastaavista asiakirjoista lupauksista rauhan varalle. Saksalaisten tahojen kanssa käydyt keskustelut olivat alussa hyvin salaisia ja myöhemminkin varsin henkilökohtaisella tasolla hoidettuja....6.7.2006 02:55Helsingin kaupunginkirjasto

Saksalaisen Vuoristoarmeijakunnan tavoitteena vuonna 1941 oli vallata Murmansk. Petsamon suunnalta aloitettu hyökkäys kuitenkin epäonnistui. Huhti-toukokuussa 1942 armeijakunta torjui kolmen viikon taisteluissa Neuvostoliiton 14. armeijakunnan vastahyökkäyksen. 10. marraskuuta 1942 armeijakunta sai uuden nimen XIX vuoristoarmeijakunta. Vuoteen 1943 mennessä tilanne vakiintui asemasodaksi. Puna-armeijan suurhyökkäys Petsamon rintamalla alkoi 7....30.5.2019 22:05Helsingin kaupunginkirjasto

Claus von Stauffenberg oli mukana salaliitossa, jonka tavoitteena oli surmata Adolf Hitler. Alun perin samalla räjähdepanoksella oli tarkoitus tappaa myös Hermann Göring ja Heinrich Himmler. Lopulta attentaatti kohdistui 20.7.1944 vain Hitleriin, mutta se ei täysin onnistunut. Stauffenberg ja kolme muuta salaliittoon osallistunutta teloitettiin. Tätä ennen Stauffenberg osallistui sotilasoperaatioihin mm. Pohjois-Afrikassa. 7.4.1943 hän haavoittui...6.3.2018 15:20Helsingin kaupunginkirjasto

Rintamakarkuruudesta oli Saksassa voimassa kuolemantuomio, ja käytännössä näitä tuomioita jaettiin hyvinkin pikaisesti. Tilanne ei sinänsä ollut erilainen muissakaan armeijoissa, esim puna-armeijan järjestelmä oli myös tehokas. Myös Suomen armeijassa tätä pakkokeinoa käytettiin, ohessa linkki jossa kerrotaan yhdestä tapauksesta. Milloin niskoittelu ja käskyjen toteuttamatta jättäminen on rintamakarkuruutta, on toki tulkinnanvaraista. Saksan armeija ei tässä mielessä ollut kovin salliva....22.4.2010 23:13Helsingin kaupunginkirjasto

Kummankaan maailmansodan aikana ei tehty sopimuksia Pariisin tai Rooman säästämiseksi pommituksilta. Niiden säästyminen suuremmilta tuhoilta liittyi muihin seikkoihin. Ensimmäisessä maailmansodassa Pariisi oli joutua saksalaisten valtaamaksi. Saksalaisten tykit pommittivat ja joukot lähestyivät kaupunkia syyskuun 1914 alussa. Ranskalaisten ja brittien saavuttama torjuntavoitto saksalaisista Marnejoella käänsi sodan kulun. Marnen taistelun lopputulos merkitsi Saksalle vakavaa strategista...27.6.2008 17:15Helsingin kaupunginkirjasto

Sodan jälkeen Lontoossa laaditun sopimuksen perusteella natseja ja heidän liittolaisiaan asetettiin syytteisiin kolmen kategorian perusteella: sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä rikokset rauhaa vastaan, eli hyökkäyssodan suunnittelu ja aloittaminen. Viimeksi mainittua kategoriaa sovellettiin ensimmäistä kertaa Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä. Lisäksi monissa saksalaisten miehittämissä maissa järjestettiin vapautumisen jälkeen oikeudenkäyntejä vihollisen kanssa...13.1.2013 09:35Helsingin kaupunginkirjasto

Elokuun 15. päivänä, jolloin liittoutuneet (amerikkalaiset ja ranskalaiset) joukot suorittivat vahvojen ilmavoimien tukemina onnistuneen maihinnousun Etelä-Ranskaan, ei Saksalla enää ollut kovin vahvoja voimia Länsi- ja Lounais-Ranskassa. Vaikka liittoutuneiden maihinnousu Välimeren puolelta oli ollut odotettavissa - sitä oli pitkään valmisteltu jatkuvilla ilmahyökkäyksillä - oli täällä rantakaistaa puolustamaan asetettua 19. armeijaakin jo siinä määrin heikennetty, että se ei kyennyt...26.2.2012 03:25Helsingin kaupunginkirjasto

Sotavankien kohtelu eri maissa vaihteli, se on selvää. Kaikki maat eivät edes teeskennelleet noudattavansa Haagin ja Geneven sopimuksia, ja esim. Saksa kohteli aivan eri tavoin länsiliitoutuneita ja venäläisiä sotavankeja. Sotahistoriassa sotavankien kohtelu tulee yleensä esiin vasta sodan jälkeen, mutta ei sitä sinänsä ole unohdettu. Historia keskittyy enemmän taisteluihin ja rintamien liikkeisiin, sotavankileirit olivat paikallaan eikä niiden tapahtumista saa sellaista kertomusta. Tosin...22.11.2011 13:34Helsingin kaupunginkirjasto

Liittoutuneet syyllistyivät useisiin sotarikoksiksi luokiteltaviin tekoihin maailmansodan loppuvaiheeessa. Liittoutuneiden tekemisiä ei kuitenkaan tutkittu kovin tarkasti sodan jälkeen ja moni sotarikosyyte kaatui. Sotavankien tappaminen oli tyypillistä kovissa paikoissa ja liittoutuneiden joukot syyllistyivät niihin samalla tavalla kuin saksalaiset tai japanilaiset. Myöhempi historiankirjoitus on pyrkinyt käsittelemän kriittisesti myös liittoutuneiden tekemisiä. Esimerkiksi Dresdenin...23.7.2012 16:56

Wikipedian mukaan Wilhelm Gustloff -laivan mukana henkensä menetti n. 9400 ihmistä (9343?), Goyan mukana meni n. 6000. Anthony Beevorin kotisivuilla (korjaukset ja lisäykset) päädytään samaan tulokseen. Lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_battles_and_other_violent_events_by_death_toll#Wartime_ship_disasters http://en.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Gustloff_(ship) http://fi.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Gustloff_(laiva) http://fi.wikipedia.org/wiki/Goya_(laiva) http://www.antonybeevor...21.12.2011 09:40Helsingin kaupunginkirjasto

Toinen maailmansota (1939-1945) tietysti aiheutti Ruotsinkin kansanhuollolle suuria vaikeuksia ja tuotteita piti säännöstellä ja panna kortille. Bensiinin säännöstely alkoi jo vuoden 1939 puolella ja liikenne kulkikin sodan aikana pääasiallisesti häkäpönttöjen voimalla. Elintarvikkeista joutuivat säännöstelyn piiriin vuonna 1940 esim. seuraavat tuotteet: kahvi ja tee 27.3. lähtien sokeri 10.4. lähtien jauhot ja leipä 3.9. juusto 3.11. vuonna 1941 taas lihatuotteet 1.4. kananmunat 24.9....8.11.2012 23:12Helsingin kaupunginkirjasto

Saksan armeijan esikuntapäällikkö Alfred Jodl allekirjoitti anatutumisasiakirjan 7. toukokuuta klo 2.41. Taistelutoimet oli sen mukaan määrä lopettaa kaikilla rintamilla toukokuun kahdeksantena klo 23.01. Stalin halusi lopullisen sopimuksen allekirjoitettavaksi vielä Berliinissä ja näin tapahtuikin 8.5. klo 23.45. Tilaisuus päättyi klo 00.43, eli toukokuun yhdeksännen päivän puolella. Eräät lähteet mainitsevat joidenkin saksalaisten joukko-osastojen taistelleen vielä 10.5. Kuurinmaalla ja...13.3.2012 19:28Helsingin kaupunginkirjasto

Varsinaisten sotatoimien uhreja Amerikan mantereella on kuusi. Japani lähetti ilmapalloilla pommeja tuulen mukana, ja toukokuun 5. päivänä 1945 Oregonissa piknikillä olleet viisi lasta ja retkeä johtaneen pastorin vaimo kuolivat, kun pommi räjähti heidän keräännyttyään sen ympärille. Suutareiksi jääneitä pommeja on edelleen luonnossa, niiden mahdollisista uhreista ei ole tietoa. http://www.bookmice.net/darkchilde/japan/balloon.html Pearl Harborin hyökkäyksessä Havaijilla kuoli 2403 (tai...12.3.2009 01:12Helsingin kaupunginkirjasto

Aluksi todettakoon, että Neuvostoliitto kuului liittoutuneisiin. NL sai sodan aikana merkittävää materiaaliapua USA:lta. Ajatus liittoutuneiden yhteyden hajoamisesta sodan loppuvaiheessa tai heti sen jälkeen oli elävä lähinnä saksalaisten mielessä. Liittoutuneet eivät ehkä olleet joka asiassa samaa mieltä, mutta liitto pysyi koossa sentään pari vuotta sodan loppumisen jälkeen, maaliskuuhun -47. Sen näkyvin sodanjälkeinen ponnistus oli Nürnbergin sotasyyllisyysoikeudenkäynnit. Hyppy...16.11.2010 14:47Helsingin kaupunginkirjasto

Tarkoitat varmaan joukkoja, joitten saksankielinen nimitys on Ersatztruppe? Sen suomalainen vastine on täydennysjoukot. MOT sanakirjasto, yleisön käytössä kirjaston tietokoneilla.2.1.2009 22:13Helsingin kaupunginkirjasto

Toisen maailmansodan aikana Murmanskin ja silloisen Leningradin välinen Muurmannin rata oli liittoutuneiden tärkeä sotatarvikkeiden kuljetustie Neuvostoliittoon. Jatkosodan aikana vuosina 1941−44 Muurmannin radan eteläinen osa Maaselän (Krivin) ja Lotinanpellon välillä oli suomalaisten joukkojen hallussa. Syksyllä 1941 valmistui kuitenkin Neuvostoliiton rakentama uusi rata Sorokan ja Obozerskajan välille taaten ratayhteyden Neuvostoliiton sisäosista Murmanskiin. Tämä rata erkaantui Muurmannin...10.9.2010 18:42

Asiaa on pohdittu paljon, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole kyetty esittämään. Hitlerin Suur-Saksa -kuvioon olisi epäilemättä sopinut koko Sveitsin tai ainakin sen saksankielisten alueiden liittäminen. Kesällä 1940 Hitler antoi suuttuneena siitä, että Sveitsi oli ampunut alas useita ilmatilaansa loukanneita saksalaiskoneita, käskyn valmistella suunnitelman maan valtaamiseksi yhteistoimin Italian kanssa (Operaatio Tannenbaum), mutta toteutukseen ei koskaan ryhdytty. Tosiasiallisesti...21.1.2011 11:57Helsingin kaupunginkirjasto

Norjan rannikkotykistö upotti saksalaisen risteilijä Blücherin 9. huhtikuuta 1940 Oslon edustalla. Laivalla oli 2 202 miestä. Tiedot menehtyneiden määrästä vaihtelevat suuresti liikkuen 400-1000 välillä. Useat verkkolähteet ja kirjat mainitsevat tiedon, että mukana matkalla oli ryhmä gestapon agentteja, joilla oli mahdollisesti tehtävänään osallistua kuninkaallisen perheen pidättämiseen...23.6.2016 14:54Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (18)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: