Kysymykset | Kysy.fi

Helsinki

Tarkenna hakutulosta

Tätä oli kysytty meiltä aiemminkin, ja oma IGS-arkistomme osoittautui hienoksi avuksi selvittäessämme Kuparinauhan arvoitusta. Arkisto löytyy osoitteesta igs.kirjastot.fi Kyseessähän on Tuula Närhisen taideteos nimeltä ”Kluuvinlahden Fossiilit” Teos ilmestyi katukuvaan Aleksanterinkadun kunnostuksen yhteydessä 2001–2003. Samalla Aleksille asennettiin myös lämmitys, joka pitää katukiveyksen lumettomana ja kuivana myös talvella. Helsingin kaupungin rakennusviraston katuosasto ja...4.9.2007 22:27

Helsingin kaupungin rakennusviraston asiakaspalvelusta kerrottiin, että Helsingin pisin katu on Itäväylä, josta katuosuutta 7294 m ja kokonaispituus 11251 m (muuttuu katuosuuden jälkeen maantieksi). Seuraava on Mannerheimintie 5480 m. Kolmaksi pisintä katu katurekisterin pitäjät eivät valitettavasti saaanet ulos. Lyhin Helsingin katu on Luotikuja 9 m.3.9.2007 22:25Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, Aivan 100% varmuutta päivämäärästä ei löytynyt. HUS:n arkistojen mukaan on todennäköistä, että ensimmäiset ilonkyyneleet talossa vuodatettiin 16.10.1934. Tällöin syntyi I-klinikan ensimmäinen tyttövauva. Rakennus valmistui samana vuonna.17.7.2007 10:16

Kirjan Spectrum (WSOY 1977) mukaan Helsingin nimen vanhin tunnettu muoto on Heelsingha. Sen arvellaan tarkoittaneen alkuaan Vantaanjokea, jonka suupuolelle syntyi varhaiskeskiajalla Hälsinglandista peräisin oleva ruotsalaisasutus. Edelleen samassa kirjassa kerrotaan nimestä Helsinki tulleen myöhemmin Vantaan kaupungin edeltäjän, Helsingin pitäjän nimi (ruotsiksi Helsinge). Tämän tarkempia tietoja nimen syntyhistoriasta ei useista tarkistamistani lähteistä valitettavasti löytynyt. Ilmeisesti...3.1.2007 12:45

VLTAVA on talossa toimivan tsekkiläisen ravintolan nimi. http://www.hok-elannonravintolat.fi/ravintolat/ruokaravintolat/vltava.html Vltava-joki tunnetaan Suomessa paremmin saksankielisellä nimellään Moldau. Se on Böhmerwaldilta alkava Elben (Labe)vasen sivujoki. Joki virtaa Prahan läpi ja yhtyy Elbeen Prahan pohjoispuolella. Pituutta Vltavalla on 435 km. Lähteet: WSOY:n Facta -tietopalvelu http://fi.wikipedia.org/wiki/Vltava4.12.2006 11:36

Helsingin Liikuntaviraston sivuilta löytyy tietoa aiheesta. Saaria lasketaan olevan Helsingin alueella yhteensä noin 300. Näistä luotoja ja kareja (alle 0,1 ha) hieman yli viidennes. Aikaisemmin saaria on ollut enemmän, mutta niitä on kadonnut erilaisten täyttöjen ja yhdistämisten kautta. Saaret omistaa pääasiassa Suomen valtio ja Helsingin kaupunki. Katso aiheesta lisää Liikuntaviraston sivuilta kohdasta ulkoilu: http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/...30.11.2006 15:20

Helsingin vedestä tiedettiin kertoa, että puhdistusprosessin jälkeen jätevedet johdetaan Viikinmäen puhdistamolta kalliotunnelia pitkin avomerelle kahdeksan kilometrin päähän Helsingin eteläkärjestä. Paikka sijaitsee Munkkisaaren Katajaluodon edustalla. Tunnelin merenpuoleinen pää on n. 20 metrin syvyydessä veden alla. Tästä pdf-tiedostosta löydät havainnekuvan tunnelista (sivu 6): http://www.helsinginvesi.fi/documentindex.asp?id=990&type=1&show=1 http://www.helsinginvesi.fi/16.11.2006 10:40Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen korkein asuinrakennus on Cirrus Helsingin Vuosaaressa, 92 metriä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosaaren_tornitalo Porin kaupunginkirjaston tietopalvelusta tiedettiin kertoa kaupungin korkeimmaksi asuinrakennukseksi Sairaanhoito-oppilaitoksen asuntola, 15 kerrosta ja korkeutta 51,72 m. http://www.pori.fi/kirjasto/tietopalvelut.htm7.11.2006 14:27Helsingin kaupunginkirjasto

Kun Kustaa Vaasa määräsi vuonna 1550 Helsingin kaupungin perustamisesta Vantaanjoen suulle, hän tuskin ajatteli, että parisen tuhatta vuotta aikaisemmin, se olisikin pitänyt perustaa nykyisen Pitäjänmäen paikalle. Vantaanjoki nimittäin laski nykyistä Mätäjokea pitkin Laajalahteen. Laajalahti oli tuohon aikaan paljon nykyistä laajempi ja joen suulla kohisi samanlainen koski kuin nykyään Vanhassa kaupungissa. Syy siihen, että joki nykyään purkaa vetensä Vanhankaupunginlahteen on se, että joki...6.11.2006 15:51

Ensimmäiset hidasteet tulivat Länsi-Herttoniemen pientaloalueelle vuonna 1986. Kadut olivat Karhu-, Ilves-, Näätä-, Orava- ja Ahmatie. Hidasteita on Helsingissä tällä hetkellä yli 800 ja lisää tulee noin neljänkymmenen vuosivauhdilla. Vertailun vuoksi Espoossa hidasteita on noin 300 ja Vantaalla reilu 200. Nämä Helsingin ensimmäiset hidasteet, jotka sijoitettiin Länsi-Herttoniemeen, ovat vieläkin paikallaan. Ja niiden kunnossapitäjän mukaan ne ovat Helsingin parhaat töyssyt! 1970-luvulla...30.10.2006 18:04Helsingin kaupunginkirjasto

Osoitteesta http://kartor.eniro.fi/ voit hakea ruotsinkielisillä nimillä ja nimet näkyvät kartassa ruotsiksi. Tosin ihan lyhyitä katuja ei siellä ole nimetty, ei ruotsiksi eikä suomeksi (esim. Richardsgatan), mutta piste osoittaa oikeaan kohtaan nimellä haettaessa. Osoitteessa http://kartta.hel.fi/ olevasta kartasta pystyy hakemaan käyttämällä vähintään 3 kirjainta. Voit myös etsiä ruotsinkielisiä katunimiä valitsemalla pudotusvalikosta "Etsi ruotsink.kadunnimellä". Nimet ovat kartassa sekä...26.9.2006 11:30

Helsingin kaupunginsuunnitteluvirastosta kerrottiin, että Kivihaka ei ole varsinainen kaupunginosa vaan osa Haagaa. Kivihaka on yhdistelmä nimistä Haaga-Haga ja seudulla sijainneesta talonpoikaistalosta, Stenbackasta (=Kivimäki). Kivihaan alue sai nimensä vuonna 1962. Kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta http://www.hel.fi/ksv löytyy linkki "Muu suunnittelu" ja sen takaa "Nimistön suunnittelu". Sivuille on koottu tietokanta "Viikon nimi", jossa on esitelty eri kaupunginosia. HelMet -haulla...29.8.2006 11:17Helsingin kaupunginkirjasto

Ei Ruusutarhantietä saa hevillä kuulumaan Niemenmäkeen. Helsingissä on kaksi hieman erilaista alueellista jakoa: kaupunginosajako ja piirijako. Kaupunginosajaossa Ruusutarhantie kuuluu Etelä-Haagaan. Samoin on Helsingin kaupungin piirijakojärjestelmässä. Siinä katu kuuluu Haagan peruspiiriin, ja tarkemmin Etelä-Haagaan. Niemenmäki kuuluu molemmissa jaoissa Munkkiniemeen. Suomen Postin postinumerojaossa Ruusutarhantie on aluetta 00300, johon kuuluu Vihdintien ja Lapinmäentien eteläiselle...12.6.2006 12:27Helsingin kaupunginkirjasto

Nimi Helsinki on vakiintunut käyttöön 1800-luvulla. Kaupungin nimi on ollut Helsingfors eri muodoissaan, mutta voisi kuvitella, että nimestä on varsin nopeasti suomenkielisen väestön keskuudessa muotoutunut nimi Helsinki. Samalla tavoin kuin Suomenlinna kantaa nimeä Viapori alkuperäisen Sveaborgin käännöksenä. Senaatti muutti Helsinkiin lokakuussa 1819. Siitä lähtien suomeksi käännettyjen asetusten ja julistusten päiväyspaikaksi tuli ”Helsinki” tai ”Helsingin kaupungissa”....21.4.2006 13:35Helsingin kaupunginkirjasto

Seuraavalla sivulla väitetään, että Jakomäki on Helsingin korkein kohta. http://www.kaupunginosat.net/suurmetsajakomaki/ehistoria.html Uskottavuuden tueksi tarjotaan myös kuvia http://jakis0.tripod.com/linkit/kallio.html Toisaalta saman portaalin Käpylän osuudessa väitetään Taivaskalliosta samaa ja tiedetään antaa faktaakin, korkeuslukema 56 m. http://www.kaupunginosat.net/kapyla/Kapylan%20kotisivut_files/kannanotot/Kapyla_yhteisoanalyysi.pdf Tässä vaiheessa tilanne tasan - sana sanaa...21.2.2006 18:49Helsingin kaupunginkirjasto

http://www.posti.fi sivuilla voit hakea kadunnimellä, postinumerolla, postitoimipaikalla ja kunnan nimellä osoitteita. Varsinaista graafista karttaa ei löytynyt. http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo Pääkaupunkiseudulla on hyvä karttapalvelu. Haku toimii kadunnimellä tai palvelunnimellä. http://kartta.hel.fi/opas/main/ Postinumerorajoja ei täälläkään voi graafisesti tarkastella. Postissa mainitunlainen kartta se sijaan voi olla esitteenä. http://www.posti.fi/yhteystiedot/30.1.2006 14:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymyksessä täytyy olla Saunabar @ Eerikinkatu 27, HKI 00180. Ko. baarin toiminta on toistaiseksi keskeytynyt kiinteistössä tehtävän saneerauksen vuoksi (http://www.saunabar.net ). Aikaisempien tietojen mukaan paikka aukeaisi piakkoin, tarkempia tietoja saanet em. verkkosivulla mainitusta matkapuhelinnumerosta. Kaikki stadin baarit kartalta näyttävää verkkosivua ei taida löytyä, mutta tutustumisen arvoinen on esimerkiksi Helsingin Sanomien NYT -liitteen Ravintolakone (http://www.nyt.fi/menot/...13.10.2005 12:10

Helsingin korkeinta kohtaa on kysytty meiltä aikaisemminkin. Tässä vastaus arkistostamme: "Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja. Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat"....4.8.2005 21:08Helsingin kaupunginkirjasto

Kaupunginosilla ei varmaankaan ole tarkkoja rajoja, joista kaikki olisivat yksimielisiä, mutta Helsingin kaupunki on jakanut alueensa tilastollisiin alueisiin, joilla on tarkat rajat. Helsinki on jaettu maantieteellisesti 8 suurpiiriin, 34 peruspiiriin (nämä ovat noudattavat suurin piirtein kaupunginosajakoa). Katso tarkemmin esim. Länsi-Pakilan ja Kallion alueita Helsingin tietokeskuksen sivuilta löytyvistä "Helsinki alueittain" -julkaisuista:...4.5.2005 13:05Helsingin kaupunginkirjasto

iGS-toimitus ei ole fillaroinut Keravalta Oulunkylään, mutta neuvomme sinua hankkimaan kunnon fillarikartan. Fillarikartan saat joko ostamalla tai lainaamalla kirjastosta. Karttoja myydään esim. nettiosoitteessa http://www.karttakeskus.fi/ Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-haulla löytyy seuraavat kartat, mukana Uusimaa: Pyöräily GT. 1 / [julkaisija:] Tielaitos, Maakunnan liitot Julktiedot Vantaa : Genimap, 2004 Fillari GT. 1 / [julkaisija:] Tiehallinto, Maakunnan liitot Julktiedot...9.2.2005 21:02Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (112)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut