Kysymykset | Kysy.fi

Tiede

Tarkenna hakutulosta

Se vaikuttaisi sanojen loppu ja viimein yhdistelmältä. Keinotekoisen oloinen tulos tarkoittanee samaa kuin ilmaisu loppujen lopuksi tai lopulta. Näin ainakin voi päätellä yhteyksistä, joissa se verkkokirjoittelussa esiintyy. Harvemmin loppuviimein-sanaa näkee virallisemmissa teksteissä tai ammatikseen kirjoittavien ilmaisussa. Loppuviimeksi-versiotakin näyttäisi esiintyvän. Jukka Korpelan Nykyajan kielenopas...19.12.2017 18:34Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen murteiden sanakirjan mukaan förmaaki on pappilan, kartanon tai muun säätyläisasunnon vierashuone tai etuhuone. Se voi tarkoittaa myös peräkamaria. Förmaakia on voitu käyttää myös merkitsemään vanhusten asuntoa, varastohuonetta tai jopa käymälää. Sana on varioinut eri murteissa mm. muodoissa vörmaaki, vormaaki ja vermaaki. Förmaaki tulee ruotsin förmak-sanasta, joka...12.12.2017 14:27Helsingin kaupunginkirjasto

Rikos-sana on johdos verbistä rikkoa ja nimenomaan verbin abstraktista merkityksestä ’poiketa laista’. Sana on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolan ajasta alkaen. Agricolalla on myös johdos rikollinen. Rikkoa-verbillä on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä ja sen vartalo on kaiketikin rikka-sana, joka esiintyy itämerensuomalaisissa kielissä roskan, karikkeen ja silpun merkityksessä. Rikkoa-verbin merkitys on laajentunut...23.11.2017 13:53Helsingin kaupunginkirjasto

Asiasta on kysytty palvelussamme melko hiljattain. Voit lukea vanhan vastauksen kommentteineen alla olevasta linkistä. 16.11.2017 12:22Helsingin kaupunginkirjasto

Asiasta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin, mutta vastausta ei valitettavasti ole löytynyt. Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä. 10.11.2017 16:24Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntija kertoi, että sana hannata on tullut slangiin suomen murteista, joissa se tunnetaan muodossa hannoa. Sanaa käytetään kieltohakuisesti, en hanno ’en henno, raaski, en uskalla, en rohkene’. Tästä ’en uskalla’ merkityksestä on tullut hannari ’pelkuri’ ja hannata ’pelätä, arkailla, ei-uskaltaa’. Hannata tarkoittaa myös vastustamista. Siten se ...7.11.2017 13:34Helsingin kaupunginkirjasto

Luultavasti emme voi sanoa, että nykyisin käyttämämme normaalimuodot 'muuan' ja 'kumppani' olisivat tulleet joskus muotojen 'muudan' ja 'kumppali' tilalle, vaan nämä sanat ovat pikemminkin eläneet rinnakkain. Näyttää esim. siltä, että 'kumppani' esiintyi jo 1500-luvun teksteissä, 'kumppali' vasta 1700-luvulla. Jussila, Raimo Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen...11.10.2017 12:52Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan kyrsä huonoksi tai kuivuneeksi leiväksi tai leivänkannikaksi. Suomen murteissa kyrsä-sanalla on lukuisia merkityksiä. Jossain se voi olla hapan, rukiinen reikäleipä, jossain taas muunlainen leipä: jäännöstaikinasta (tms.) leivottu pieni (uunin suulla paistettu) leipä, ohut, nostattamaton pikaleipä tai hiivalla nostatettu, ohra- tms. jauhosta valmistettu leip...29.9.2017 14:06Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa eeppinen käytetään alkuperäisen merkityksensä (kertova, epiikkaan kuuluva) lisäksi arkisemmassa kielessä merkityksessä valtava, suunnaton; mahtava, järisyttävä; loistava, upea. Legendaarinen merkitsee tarunomaista tai tarunhohtoista. Joten tämän perusteella kaiketi eepppinen on voimakkaampi ilmaisu. 5.10.2017 13:26Helsingin kaupunginkirjasto

Spudari mainitaan Heikki Paunosen kokoamassa stadin slangisankirjassa. Sana on tunnettu koululaisten käytössä ainakin jo 1970-luvulla. Sanan syntyhistoriaa ei kirjassa kuitenkaan selitetä, eikä myöskään Paunosen toisessa teoksessa Sloboa stadia - stadin slangin etymologiaa. Nakkikioskin vähän tunnetummat slangiversiot lienevät snagari tai snägäri. Perinteisesti monet Helsingin seudun slangisanat pohjautuvat ruotsin...20.9.2017 10:12Helsingin kaupunginkirjasto

Hakkeri ja hakkerointi yhdistetään usein tietomurtoihin, vaikka silloin kyseessä on ennemminkin krakkereiden toiminta. Hakkeri tarkoitti alun perin taitavaa ja luovaa tietotekniikan harrastajaa, joka kyllä pystyy tunkeutumaan tietojärjestelmiinkin, mutta ei vahingontekotarkoituksessa. Näitä kahta nimitystä käytetään nykyään mediassa ja puhekielessä vaihtelevasti. Modernissa muodossaan ilmaisu on lähinnä...16.9.2017 19:56Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja määrittelee letkun taipuisaksi putkeksi. Putki on leveyttään pitempi liereä, usein kummastakin päästään avonainen ontto kappale tai muodostuma, mikä pätee tietysti letkuunkin. Olennainen ero putken ja letkun välillä on siis taipuisuus. 14.9.2017 15:09Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen murteiden sanakirjan mukaan kajertaminen on kaakattamista. Toisin sanoen nykykielessä on kajertamisessa on kyse kovalla äänellä puhumisesta. 5.9.2017 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Karmikubaatti-sanasta on kysytty aikasemmin valtakunnallisessa Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Valitettavasti sanan merkitykselle tai alkuperälle ei ole löytynyt selitystä. 1.9.2017 14:34Helsingin kaupunginkirjasto

Pseudonyymi on salanimi. Niihin on turvauduttu milloin yleisön harhauttamiseksi, milloin vainoamisen pelosta, kirjoittajan yhteiskunnallisen aseman vuoksi, oikean nimen yleisyyden vuoksi tai soinnukkaamman nimen saamiseksi. Kuuluisia pseudonyymejä ovat esim. P. Mustapää (Oikea nimi Martti Haavio), Stendhal (Marie-Henri Beyle), Jukka Larsson, Eva Wein (Pirkko Saisio). Alter ego = toinen minä tai toinen versio itsestä. Alter ego voi tarkoittaa...31.8.2017 15:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirja mainitsee hiirenloukku-sanalle 22 eri vastinetta suomen murteissa: hiirenfällä, hiirenhäkki, hiirenkilleri, hiirenkillerö, hiirenkräppä, hiirenkräpsä, hiirenlaukaus, hiirenlauta 1, hiirenlautanen 1, hiirenliestin, hiirenlisku, hiirenlitska, hiirenlitsku, hiirenlossa, hiirenloukas 1, hiirenloukka, hiirenloukko, hiirenlutsake, hiirenlutta, hiirenmälli, hiirennakki, hiirenpyydys...25.8.2017 14:37Helsingin kaupunginkirjasto

Kaarina Karttusen teoksen Nykyslangin sanakirja. - 3. p. - WSOY, 1980 mukaan BULI tulee ruotsin kielen sanasta BULEN 'paisunut, paksu'. Nykyruotsin sankirjoissa tämä sana ei esiinny, vaan on luonteeltaan murresana, joka on tavattu paitsi Suomen ruotsalaismurteissa myös Ruotsissa (Småland, Södermanland). Luultavasti nykykieleenkin kuuluvat BULNA 'paisua', BULNAD ' paise, turpoama' ovat samaa alkuperä...17.8.2017 17:11Helsingin kaupunginkirjasto

Veli Valpolan Suuren sivistyssanakirjan mukaan sana antikvaarinen tarkoittaa vanhaa, ikänsä vuoksi kiinnostavaa tai arvokasta. Sana tarkoittaa varsinkin kirjoista puhuttaessa myös käytettyä. 10.8.2017 14:20Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjaimellisesti ottaen ääretön on rajaton ja äärellistä suurempi eli äärimmäinen sijaitsee rajojen uloimmaisimpana. Kuitenkin kumpaakin sanaa käytetään yleensä kuvaannollisessa merkityksessä ja tällöin ääretön tarkoittaa "valtavaa" eikä tosiasiassa ja teoriassa ääretöntä. Äärimmäinen taas voi tarkoittaa lajissaan kaikkein suurinta ja olla sik...20.6.2017 13:27Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja selittää sanan viisastella seuraavasti: esiintyä, puhua t. kirjoittaa näsäviisaasti, rikkiviisaasti, saivarrellen, nenäkkäästi. Viisastella jklle. Ihmisten välinen vuorovaikutus on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät. Sanoman ymmärtämiseen vaikuttavat sanoman tuottaja, sanoma, sanoman vastaanottaja ja monet verbaaliset ja –nonverbaaliset tekijät. Lisäksi sanoman...26.6.2017 18:49Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (58)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut