Kysymykset | Kysy.fi

Tiede

Tarkenna hakutulosta

Kyseessä voisi olla kenties per se.Erikseen kirjoitettuna. "Per se" tässä yhteydessä täsmentäisi ilmeisesti vain ,että tarkastelun kohteena on tämä kyseinen vasikka joka on jossakin satamassa. Mutta sitä ,että onko lause oikeaoppista latinaa niin en osaa varmuudella sanoa. Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Per_se http://en.wiktionary.org/wiki/per_se15.7.2009 22:29

Ruotsi-Suomen keskiaikaisessa oikeudessa maanlakien mukaan kiinteistönkauppa oli tehtävä käräjillä kahdentoista vahvistajan myötävaikuteksella. Tuomarin tuli tietyn kaavan mukaan vahvistaa kauppa ja sen jälkeen antaa kiinnekirja lähinnä sen osoitetuksi, että kiinteistö oli huudattamalla tarjottu sukuun lunastettavaksi. 24.11.2014 10:54Helsingin kaupunginkirjasto

Kielikellon artikkelin mukaan sanat aurinko, kuu ja maa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, kun niitä ei käytetä viittaamaan tiettyyn taivaankappaleeseen. Kielitoimiston ohjepankki taas sanoo, että tähtitieteessä Aurinko, Maa ja Kuu ovat erisnimä, kuten muut nimetyt taivaankappaleet, joten ne siis kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Kuitenkin maapallo kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella eikä tälle ollut miss...6.6.2017 14:56Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymykseen on vastattu jo aiemmin kysy.fi:ssä:" Euroopan ja Aasian välissä sijaitsevan Mustanmeren nimi on monissa kielissä samansisältöinen. Nimen alkuperästä on kahdenlaista teoriaa. Toisaalta nimen sanotaan viittaavan tummaan veteen, jonka aiheuttaa meren pohjaa peittävä tumma lieju. Toisaalta nimen arvellaan juontuvan sanan musta etymologiasta. Keskiajan turkissa musta tarkoitti pohjoista ja Mustameri täten pohjoista...6.6.2017 13:15Helsingin kaupunginkirjasto

Erisnimet kirjoitetaan isolla ja yleisnimet pienellä. Tilanne ja tekstiyhteys vaikuttaa siihen, miten planeettojen alkukirjain valitaan. Maa on erisnimi, Tellus samoin - planeettamme latinankielinen nimi. Maapallo puolestaan ei ole erisnimi vaan yleisnimi. Myös maan voi kirjoittaa pienellä, jolloin se ei sanana viittaa tiettyyn taivaankappaleeseen. Kun valitaan iso kirjain, Maa, on kyse aina juuri tietystä planeetasta, tietystä taivaankappaleesta. Samaten...15.5.2017 19:39Helsingin kaupunginkirjasto

Mitään yksiselitteistä vastausta on tällä hetkellä mahdoton kysymykseesi antaa, mutta hyvin mahdollista on, että kylmällä keväällä on yhteys ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen myötähän sään ääri-ilmiöt ja epävakaisuus lisääntyvät. Esimerkiksi Helsingin Sanomien (18.5.2017) pääkirjoituksessa todettiin: "Nurinkurisesti pohjoisilla kylmänpurkauksilla...26.5.2017 22:04Helsingin kaupunginkirjasto

Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomen korkein lämpötila on ollut 37,2 °C. Se mitattiin Joensuun lentoasemalla 29.7.2010. 20.5.2017 12:26Helsingin kaupunginkirjasto

Vastausta ei löydy suoraan verkosta etsien. Ilmastotilastoja koskevia tietoja saa Ilmatieteen laitoksen palvelunumerosta 0600 10601 arkisin kello 9 -15. Hinta 4,01 €/min+pvm. 25.4.2017 09:15Helsingin kaupunginkirjasto

Suomi ja Finland -sanojen taustaa meiltä on kysytty ennenkin. Laitan Lähteitä ja lisätietoja -kenttään linkkejä aiempiin vastauksiin. 22.4.2017 10:39Helsingin kaupunginkirjasto

Ei tähän oikein vastausta löydy. Monien sanontojen perimmäinen alkuperä on epäselvä. Rasva kyllä, kuten tunnettua vähentää kitkaa. Noin kuvainnollisesti asiat voisivat lähteä taas luistamaan, kun riidan poikki laitetaan voita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivuilla on lomake, jonka kautta voi jättää tietopalvelukysymyksen. Ehkäpä heillä olisi vihiä, mistä sanonta on kielenk...6.4.2017 14:25Helsingin kaupunginkirjasto

Tästä asiasta meiltä on kysytty ennenkin. Lähdekentässä on linkki vanhaan vastaukseen. 25.3.2017 17:51Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan parahultainen merkitsee (juuri) sopivaa. Esimerkiksi parahultainen määrä. Parahultaisen lämmintä vettä. Kielitoimiston sanakirja 2. osa : L-R (Gummerus, 2006) http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1796274?lang=fin Sanan etymologiaa sanakirja ei avannut.16.7.2012 09:25Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa toki tiskattiin ennenkin astiankuivauskaapin keksimistä- Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö Maiju Gebhard kehitti astiankuivaustelineen 1944-1945- Aiemmin erilaisia telineitä oli kehitelty 1920 ja 1930-luvulla. En löytänyt tiskata-verbin ikää, mutta oletettavasti sitä käytettiin jo kauan ennen ensimmäistä astiankuivauskaappia. Sana tulee ruotsin kielen verbistä 'diska'. Tiskialtaita...30.3.2017 15:20Helsingin kaupunginkirjasto

Todennäköisesti tällainen kirjoitusasu noudatteli lehden perustamisajan (vuosi 1932) vakiintumatonta oikeinkirjoituskäytäntöä eikä sitä ole perinnesyistä haluttu muuttaa. 25.3.2017 10:34Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea tuolloin annetun vastauksen alla olevasta linkistä. 24.3.2017 13:48Helsingin kaupunginkirjasto

Minäkin olen nähnyt merkinnän ./.. vuosikymmeniä sitten. Sivujen numerointi sen sijaan on tuttu pitkältä ajalta ja nykypäivästäkin. Tosin suomalaisen ohjeen mukainen merkintätapa poikkeaa himan KK:n esittämästä, se on 1 (3) siis kokonaissivumäärä on sulkeissa ja sen edellä, juoksevan sivunumeron jälkeen, on väli. Lähteet Kielitoimiston ohjeet ja niitä noudattavat...3.3.2017 16:16H Niemi

Kielitoimiston sanakirja ei anna kuokka sanalle synonyymiä. Tässä kuva muutamasta "vanhan ajan kuokasta", jolla saattoi kaivaa ojaa tai kuokkia suota. Täällä pohjantähden alla -elokuva. MuseoSuomi 24.8.2015 19:29Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja sisältää itse asiassa monta kysymystä. Tätä nykyä puhutaan suomalais-ugrilaisista kansoista, vaikka ne suomensukuisia ovatkin. 1920-luvulla ja jatkosodan aikana lähdettiin "vapauttamaan heimokansoja". Se kalskahtaa Suur-Suomi -aatteelta. Eero Kuussaari oli jääkäri, sittemmin upseerina toiminut varsin suomalaisuushenkinen mies. Hänet mainitaan myös sotahistorioitsijana. Eero ...8.2.2017 15:24Helsingin kaupunginkirjasto

Tampereen Pispalan nimi on peräisin Pispan talosta, johon Turun piispa majoittui käydessään tarkastusmatkoillaan läänityksissään, joihin Pispalan kylän aluekin kuului. Lisää Pispalan historiasta voit lukea alla olevasta linkistä. 31.1.2017 10:39Helsingin kaupunginkirjasto

Ainakin suuri osa Laitilaa näyttää olevan 20 m korkeudella merenpinnasta. Yksittäiset mäet, kuten esimerkiksi Hautvuori tai Orivuori ovat tietenkin korkeammalla. Kansalaisen karttapaikka näyttää myös alueiden korkeuskäyrät. 25.1.2017 15:22Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (128)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut