Kysymykset | Kysy.fi

Tiede

Tarkenna hakutulosta

Aiempi vastauksemme samaan kysymykseen valottaa asiaa. Alla linkki. 18.2.2019 10:40Helsingin kaupunginkirjasto

Tällaiset sanonnat ovat arkipäivän kielellisen luovuuden tuloksia, joiden alkuperää on harvoin mahdollista jäljittää. Kysymyksen sanapari esiintyy usein harmistuneessa huudahduksessa "Voi vittujen kevät!". Se saattaa hyvinkin olla muunnelma samalla tavoin käytetystä huudahduksesta "Voi elämän kevät!" Tämä muoto oli aikaisemmin yleinen myös nuoremman polven kielessä. Suosikkikirosana on omaksuttu sanontaan antamaan sille ytyä. (Nythän sana on jo kulunut tehottomaksi.) On myös aivan...10.11.2008 15:41Helsingin kaupunginkirjasto

Vanhan kirjasuomen sanakirja mainitsee sanan ankkuri, joka merkitsee vanhaa viinamittaa. Ankkurin vetoisuus on noin 40 litraa. Suomessa sanaa on tavattu 1700-luvun alusta ainakin noin vuoteen 1810. 4.2.2019 09:20Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme ennekin. Vanhat vastaukset löytyvät alla olevista linkeistä. Ennen veroja suoritettiin myös maltaina (ohran tai rukiin jyvinä), jotka olivat siis rahanarvoista tavaraa. 30.1.2019 10:00Helsingin kaupunginkirjasto

Mielestäni kohtuu on yhdyssanamuoto sanalle kohtuus. Kohtuuhyvää ei löydä helposti sanakirjoista, mutta esimerkiksi sanat kohtuuhinta, ja kohtuukäyttö löytyvät. 25.1.2019 10:04Helsingin kaupunginkirjasto

Oikeastaan onnibussi-sana on vanhaa perua ja laulun sanoittajalle Jukka Virtaselle 1960-luvulla hyvinkin tuttu. Linja-autoillahan tunnetaan kansankielinen nimitys onnikka. Onnikka on johdos kyseisen kulkuneuvon vanhan omnibussi-nimityksen alkuosasta. Sanan vartalossa suomen kielelle vieras -mn-yhtymä on korvattu geminaatalla -nn. Sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella, mutta se on aina ollut tyypillisesti arkisen puhekielen sana, joka vain poikkeustapauksissa...15.10.2018 22:18Helsingin kaupunginkirjasto

Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (2. p. 1981) vahvistaa Köpi K:n tulkintaa: nauhapirta lautamainen nauhankudontaväline (palmikkopirta, mytkä, tihta, tiuhta, viula), jonka rakoihin ja reikiin pujotetaan loimilangat. Rei'issä olevia lankoja voidaan pirtaa nostamalla ja laskemalla siirtää rakoihin pantujen lankojen ylä- ja alapuolelle, jolloin syntyy kuteen panemista varten viriö. Hakusanaa "pirtaviulu" ei mainittu...17.1.2019 11:51V. V. Kandestoeber

Tällaisia sanoja ovat ainakin nämä: strategia, stressi, struudeli, struuma. 16.1.2019 14:55Helsingin kaupunginkirjasto

Elokuvan yhteydessä puhutaan maailmanensi-illasta, jos elokuvaa ei ole aiemmin esitetty missään muussa maassa. Toisaalta taas, yksittäisen maan ensi-ilta ilmaistaan erikseen kirjoitettuna, esimerkiksi: Suomen ensi-ilta, Tanskan ensi-ilta jne. Usein yksinkertaisesti omistusmuotona pidettynä genetiivillä on perusmerkityksensä ohella monia eri käyttötarkoituksia. Kielikellon artikkeli aiheesta avartaa näkemystä sijamuodon tehtävist...28.12.2018 11:16Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen etymologinen sanakirja osaa kertoa sanan slangi alkuperästä seuraavaa: Se on lainaa englannin kielen sanasta slang. Englannissa sanaa on käytetty 1700-luvulta lähtien viittaamassa erityisesti alempisäätyisen rahvaan kieleen. Sanan alkuperä on epäselvä. Suomessa sanaa on käytetty 1930-luvulta lähtien suomalaistetussa asussa slangi, sitä ennen (1920-l.->) suorana englantilaisena sitaattilainana. Ruotsissa sana slang on...11.1.2019 11:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'hurri' on halventava nimitys (suomen)ruotsalaisista. Nykyisin halventava merkitys on kärsinyt jonkinlaista inflaatiota eli voidaan sanoa - niin kuin monen muunkin entisen haukkumanimen kohdalla - että sana on neutralisoitunut ajan kuluessa. 'Svedupelle' nimitys kuulostaa kyllä omaan korvaan edelleen halventavalta. Lähde. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0 Lisää 'hurri'-sanan etymologiasta: http://www.kotus.fi/?s=119524.2.2012 18:20Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaaja ei ainakaan löytänyt mitään mainintaa jostakin legendaarisesta tai merkittävästä puheesta, joka olisi alkanut näillä sanoilla. Kun tiedetään antiikin Kreikan ja Rooman voimakas vaikutus myöhäisemmän länsimaisen kulttuurin kehittymiseen, ei ole niinkään ihmeellistä, että jälkipolvet usein ovat viitanneet kirjoituksissa ja puheissa näiden menneiden valtakuntien saavutuksiin. Ajan...19.12.2018 12:41Helsingin kaupunginkirjasto

Keski-Suomi -nimitystä käytti ilmeisesti ensimmäisen kerran Jyväskylässä ensimmäisen kerran piirilääkäri Wolmar Schmidt vuonna 1856. Hän myös ensimmäisenä ehdotti Keski-Suomen läänin perustamista. Tuohon aikaan alue kuului pääosin Vaasan ja Kuopion lääneihin. Seuraavana vuosikymmenenä luotiin ensimmäinen Keski-Suomen marssi. Lopullisesti nimen vakiinnutti kuiten lehdistä. Vuonna...9.12.2018 17:02Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan alkuasukas on " jnk seudun alkuperäisen väestön jäsen". 23.11.2018 17:52Helsingin kaupunginkirjasto

Haimme virallista totuuden Kielitoimiston sanakirjasta, jonka mukaan omiste on omistustuskirjoitus, omistus. 15.11.2018 11:01Helsingin kaupunginkirjasto

Väestöhistorioitsija Kari Pitkänen on käsitellessään Suomen esihistoriallisen ajan demografiaa (eli väestötiedettä) esittänyt seuraavan arvion: Suuri kuolleisuus on edellyttänyt suurta syntyvyyttä, jotta väestö olisi uusiutunut, lisääntymisestä puhumattakaan. Jos kustakin naiskohortista olisi 20 vuoden ikään elänyt noin 40 prosenttia ja hedelmällisen ikäkauden loppuun vain noin 20...6.11.2018 19:59V. V. Kandestoeber

Suomen kielessä ei ole sanoja, jotka alkavat nen-tavulla. 25.10.2018 10:02Helsingin kaupunginkirjasto

Koiju tai koija tarkoittaa murteissa tai merenkulun kielessä majaa, kojua tai makuupaikkaa (aluksessa). Sanaa on käytetty pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pohjois-Suomessa, lähinnä Tornion seudulla, koiju on voinut merkitä eräänlaista kuomurekeä. Koiju-sanalle tunnetaan Sauvosta myös merkitys koijuuretki eli riiuuretki. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit helposti tarkastella sanojen...6.10.2018 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Sanonnan tausta ei selvinnyt ainakaan saatavissamme olleista lähdeteoksista. Suomen kielessähän voidaan myös "olla silmätikkuna" tai "tikkuna silmässä". Raamatun tekstit ovat monenkin sanonnan taustalla. Silmätikun juuret johtavat 4. Mooseksen kirjan 33. luvun loppuun. Ko. raamatunkohdassa annetaan ohjeita maan valloittamista varten. Asukkaat piti hävittää, koska muuten he pistäisivät valloittajia piikkein...23.7.2018 15:13Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaus kysyjän esittämään ongelmaan saattaisi löytyä Kalle Taipaleen ja Matti Saarniston kirjasta Tulivuorista jääkausiin. Suomen maankamaran kehitys (WSOY 1991). Tietääkseni paras suomenkielinen yleisesitys aiheesta. 11.10.2018 15:19V. V. Kandestoeber

Sivut

Vastaukset (192)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut