Kysymykset | Kysy.fi

Tiede

Tarkenna hakutulosta

Sanontojen alkuperät ovat, vielä useammin kuin sanojen alkuperät, hämäriä. Jos on kiire ollaan jäniksen selässä, mutta on mahdotonta sanoa mistä sanonta on tullut, koska sillä ei selvästikään ole mitään "järkevää" alkuperää. Nykysuomen sanakirja ja Suomalainen fraasisanakirja tuntevat sen muodossa "ei tässä jäniksen selässä olla", eli ei ole kiire mihinkään. Fraasisanakirjan mukaan sanontaa on käytetty ainakin jo 1947. Ehkä alkuperä on jossain fantasiatarinassa, jossa ollaan ratsatettu...24.3.2004 08:03Helsingin kaupunginkirjasto

Kumpikin sana on peräisin ruotsin kielestä. Komuutti tulee sanasta kommod = pesukaappi. Myös Nykysuomen sanakirja "kääntää" komuutin pesukaapiksi. Mutta muitakin kaappeja kutsutaan joskus komuuteiksi. Hauskan tulkinnan sanan alkuperälle löysin netistä: "Oikea komuutti on saanut nimensä ruotsinkieliseltä alueelta ja kutsumanimi tälle erittäin käyttökelpoiselle ja tyylikkäälle kaapille on lähtöisin avattavasta työtasosta: "kom ut" - tyyppinen kansi." http://keskustelu.suomi24.fi/node/1726907...16.10.2009 02:43

Kuten tälläkin foorumilla on usein tuotu esille, genetiivialkuisten yhdyssanojen kohdalla sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen ovat useimmiten periaatteessa mahdollisia. Myös se mitä edellä on sanottu ilmaisun termimäisyydestä yhteen kirjoittamisen perusteena, pitää tietenkin paikkansa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa termimäisyyden yksinomainen korostaminen tuottaa kuitenkin tulokseksi yhdyssanar...29.11.2019 13:39V. V. Kandestoeber

No tavallaan, mutta Chilessä heitä vainottiin kommunististen/sosialististen näkemystensä vuoksi ja DDR:ssä niistä oli vain etua. Eli DDR:ssä he saivat elää ideologiansa mukaan, muita vaikeuksia saattoi tietysti olla siinä kuin oman maan kansalaisillakin. 19.11.2019 16:24Köpi K

Äimäke merkitsee samaa kuin äimä, äimelys, äimäpää, äimiskö tai äimi ja tarkoittaa hölmistynyttä, äimistynyttä, hölmöä. Sana on suomen kielessä ilmeisesti saamelaisperäinen laina. Saamen kielessä eajma on merkinnyt omia teitään kulkevaa poroa. Äimä on tarkoittanut suomen kielessä myös isoa kintaiden tai nahan ompeluun käytettyä neulaa, äim...11.9.2015 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

En pidä lainkaan uskottavana, että viimeinen oljenkorsi -kielikuvalla olisi jokin yksi yhteinen lähtökohta, johon kaikki merkitysvariaatiot väärinkäsityksineenkin voitaisiin palauttaa. Olkihan nyt on menneiden aikakausien maatalousyhteiskunnissa tuhansien vuosien ajan ollut tuttuakin tutumpi materiaali, joka sellaisena lienee antanut aihetta myös monenmoiseen kuvaannolliseen käyttöön. Kysymyksessä...5.11.2019 18:47V. V. Kandestoeber

"Missä kaikissa kirjoissa" jääköön muiden vastattavaksi. Tässä havainnot yhdestä koulukirjasta 1950-luvulta. Lappajärvi mainitaan kerran Suomen maantiedon kirjassa (Leiviskä - Kärki, esillä on 6. painos, WSOY 1954) luvussa "Kallioperä": "- - on Suomessa Lappajärven saarilla laavakiveä, joka on maanpinnalla jähmettynyttä magmakivilajia eli muinaisten tulivuorten laavaa". Lappaj...1.11.2019 14:43Sten Borg

Pyysin kysymykseen apua Kotuksesta eli Kotimaisten kielten tutkimuslaitosen kirjastosta ja sieltä vastattiin näin: Yleensä nykyään ajatellaan, että, jos jotain tehdään ”olan takaa”, sitä tehdään ’kaikin voimin’. Tuohon Juhani Ahon Yksin-teoksen kohtaan tällainen tulkinta ei kuitenkaan tietenkään sovi. Luultavasti Aho on käyttänyt sanontaa, joka merkitykseltään on lä...16.10.2019 16:58Helsingin kaupunginkirjasto

Itse termi kyllä on käytössä. Esim. Kaarina Turtia: Sivistyssanat. Otava 2001: juveniilinen vesi, geol. maan sisuksen hehkuvasta magmasta eroava, tulivuorista ja kuumista lähteistä kaasuna purkautuva vesi. Vastakohta vadoosinen vesi. (Saman teoksen mukaan vadoosinen vesi puolestaan on se osa pohjavettä, joka on peräisin maan pinnalta.) 11.10.2019 14:23V. V. Kandestoeber

Sana ahva (ahava) tunnetaan ennen kaikkea suomen kielen pohjoisissa murteissa. Sana voi tarkoittaa eri esiintymisalueilla kevättuulta tai kylmää, purevaa kevättuulta. Sanaa on käytetty myös merkityksessä ’rusketus’. Sanan tarkempia esiintymisalueita ja sen käyttöä voitte tutkia Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, johon on linkki alla. 9.10.2019 10:04Helsingin kaupunginkirjasto

Sanakirjat eivät tunne kyseistä verbiä. Googlailemalla sanalla "arkivoida" saa tulokseksi muutaman lauseen eri yhteyksissä, joissa sitä on käytetty ilmeisesti arkistoida-sanan asemasta. 8.10.2019 17:19Helsingin kaupunginkirjasto

Svengaa kuin hirvi: sanontojen kootut selitykset -niminen teos tuntuisi varsinaiselta täsmälähdeteokselta tähän kysymykseen. Kirjan mukaan vertaus levisi suomalaisten tietoisuuteen Disneyn piirretyn Viidakkokirja-elokuvan myötä. "I wanna be like you" -kappaleen rytmikkyys saa eläimet elokuvassa tanssimaan ja karhun toteamaan: "Well, man, what a beat." Suomeksi repliikki oli käännetty: "svengaa kuin hirvi". Ensi-...22.10.2017 15:43Helsingin kaupunginkirjasto

Ilmeisesti lainattujen teksteistä, joista kyseiset sitaatit on poimittu, ensimmäiset kirjaimet ovat jostain syystä puuttuneet. Hakasulkeilla voidaan osoittaa lisäyksiä, joita kirjoittaja tekee alkuperäiseen tekstiin. 4.10.2019 22:56Helsingin kaupunginkirjasto

Nimiä aakkostettaessa noudatetaan sanoittaista aakkostusjärjestelmää. Tällöin esimerkiksi tässä tapauksessa Kunnas tulee ennen Kunnasluotoa. Lisää aakkostuksesta voit lukea alla olevasta linkistä. 26.9.2019 14:49Helsingin kaupunginkirjasto

Ruotsilla on kaksi valtion vaakunaa: suuri valtakunnanvaakuna ja pieni valtakunnanvaakuna. Pienen vaakunan tunnus on kolme kruunua. Se on Ruotsin perinteinen vaakuna. Kruunujen merkityksestä vaakunassa on kaksi teoriaa. Toisen teorian mukaan kolme kruunua viittaavat Sveanmaahan, Götanmaahan ja Norlantiin, jotka ovat kolme Ruotsin perinteistä maata(land). Toisen teorian mukaan kolme kruunua on jäänne Kalmarin Unionista (1397-1520) ja kuvastaa siihen kuuluneita kolmea kuningaskuntaa Tanskaa,...16.7.2007 13:51

Ensimmäiset merkit asutuksesta Rooman seudulla ovat paimentolaisten majoja noin 900 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Paimentolaiset olisivat varmasti tunteneet olonsa turvattomaksi meren rannalla. Sen sijaan noin 24 km rannikolta sijaitsevat seitsemän kukkulaa antoivat suojaa vihollisten hyökkäyksiä vastaan. Paikalle perustettiin myöhemmin Rooman kaupunki, jonka suojaksi etruskit rakensivat jopa muurin n. 600 eaa. Raikka on strategisesti tärke...5.9.2019 13:10Helsingin kaupunginkirjasto

Prost, präst, klockare, bonde, kopperska, rik, älskad, fattig, tjuv....? versioissa riittää. 26.8.2019 09:01Lahja Kotka

Museoviraston Kuukauden esine -sivulla http://209.85.135.104/search?q=cache:fj_fHOBa69QJ:www.nba.fi/fi/kansatieteelliset_kahvimylly+mets%C3%A4suomalaiset+kauno+kirjallisuudessa...25.10.2008 13:23Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne. Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen...18.6.2019 16:50V. V. Kandestoeber

Lämpötilatilastoja löytyy vuodesta 1961 alkaen. Kylmin huhtikuu Helsingissä oli vuonna 1966, jolloin keskilämpötila oli 0 astetta (huhtikuun keskiarvo on 3.8 astetta plussalla), mutta toukokuussa jo 8.9 astetta, joten mahtoikohan olla enää hiihtokelejä. Vuoden 1956 toukokuun 1 päivä Helsinki-Vantaalla oli 10cm lunta. Turusssa oli 2.5.1985 7cm lunta. Nämä tilastot eivät ota kantaa siihen, onko lunta ollut koko ajan tuohon...20.6.2019 20:06Köpi K

Sivut

Vastaukset (222)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut