Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Omin voimin syy astiasarjan variaatioihin ei selvinnyt. Saimme onneksi apua Designmuseosta. Tässä kokonaisuudessaan heiltä saamamme vastaus: Ultima Thule-sarjassa on kahta tyylillisesti poikkeavaa astiamallia valmistustekniikan muuttumisen aikaansaamista syistä. Mm. korkeareunaiset, pohjanystyräiset jälkiruokakulhot on valmistettu muottiin kiinni puhaltamalla, mutta laakeammat jälkiruokakulhot ja lautaset keskipakoisvalulla. Kaisa Koivisto...20.8.2018 21:45Helsingin kaupunginkirjasto

Valokuvan lintu muistuttaa Toikan lasilintuja, mutta ei kuitenkaan ole hänen suunnittelemansa. Kirjassa "Birds by Toikka - Toikan linnut" esitellään käytännössä kaikki muotoilijan tuotannossa olleet linnut, eikä tällaista löydy sen sivuilta. Toikan Nuutajärvelle suunnittelemissa töissä pitäisi pääsääntöisesti olla signeeraus. Esimerkiksi "O. Toikka Nuutajärvi" tai...16.1.2018 15:40Helsingin kaupunginkirjasto

Astiaston nimi on Eden. Suunnittelija Raija Uosikkinen. 10.11.2017 15:28Helsingin kaupunginkirjasto

Meillä ei ole ikävä kyllä riittävää asiantuntemusta selvittää maalauksen tekijää. Suosittelemme, että lähetät kysymykset Suomen museoiden ylläpitämään Kysy museolta palveluun: http://kysymuseolta.fi/ 21.2.2017 15:57Helsingin kaupunginkirjasto

Meillä ei ikävä kyllä ole asiantuntemusta tunnistaa taulun tekijää. Kannattaa käydä näyttämässä sitä lähimmässä taiteisiin erikoistuneessa antiikkiliikkeessä. 23.9.2016 13:35Helsingin kaupunginkirjasto

Meillä ei ikävä kyllä ole asiantuntemusta tunnistaa maalauksen tekijää. Kannattaa olla yhteyksissä lähimmän taiteisiin erikoistuneen antiikkiliikkeen kanssa. Heillä on asiantuntemusta tunnistaa ainakin tunnetuimmat taitelijat. 14.9.2016 12:40Helsingin kaupunginkirjasto

Sarjakuvakeskus Helsingin Arabiassa järjestää sarjakuvakursseja lapsille ja nuorille. Lisää tietoa kursseista löydät alla olevasta linkistä. 7.9.2016 13:26Helsingin kaupunginkirjasto

Designmuseossa tutkittiin kysyjän lähettämää kuvaa. Heidän mielestään kyseessä olisi todennäköisesti lasinpuhaltaja Mikko Helanderin suunnittelema Kalla -maljakko. 1950-luvun lopulla suunniteltua Kallaa kutsuttiin myös Humppilan ja Mikon vaasiksi. Sitä valmistettiin vapaasti puhaltamalla ja venyttämällä, joten suun muodossa oli aikojen kuluessa pientä vaihtelua. Eri kokoisina, kirkkaasta ja värillisest...12.5.2015 11:03Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä nimikirjaimet HLA viittaavat Aholan suunnittelemaan työhön. Lampunjalan muotokieli ja koristelu ovat myös hyvin Aholan tyylisiä. 29.4.2015 15:36Helsingin kaupunginkirjasto

Parasta on kääntyä asiantuntijoihin puoleen. Bukowskin ja Hagelstamin huutokauppoihin voi lähettää kuvia teoksesta arviointia varten: https://www.bukowskis.com/fi/valuation http://www.hagelstam.fi/myy .Kannattaa mahdollisesti myös käydä näyttämässä valaisinta lähimmässä antiikkikauppaa käyvässä liikkeessä. 27.4.2015 13:55Helsingin kaupunginkirjasto

Design museon verkkosivun esinehausta löytyy seuraavat tiedot: Suunnittelija on Tyra Lundgren, mallisto on nimeltä AC, ja koriste on S123. Materiaali on fajanssi. 28.3.2014 10:45Helsingin kaupunginkirjasto

Kuppi on nimeltään Milja, ja se on valmistettu 1980-luvulla. Kahvikupin valmistushistoriaa voi tiedustella esim.Wanhatkupit Verkossa -myymälästä. 10.10.2013 13:50Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti en onnistunut tunnistamaan kyseistä astiastoa. Sitä ei löytynyt teoksesta Arabia: keramiikka, taide, teollisuus, eikä Designmuseon verkkoluettelosta Arabian käyttöesineistä. Selasin sivustolta läpi kasvi-, kukka- ja abstraktit koristekuviot. Voisit vielä tarkistaa leiman lautasen pohjasta, onko kyseessä varmasti Arabian tuotanto. Leiman perusteella voit myös selata kokoelmaa museon sivuilta. Jos oikeaa sarjaa ei lö...28.6.2013 13:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiaa huutokauppakamari Piijuskalta ja he kehottivat menemään teoksen kanssa Bukowskille Iso Robertinkadulle sillä heillä on varmaan paikalla intendentti, joka osaa heti kertoa jotain asiaa valaisevaa.25.11.2012 10:52

Taisto Kaasinen (1918-1980) työskenteli Arabian tehtailla vuosina 1962-1974 ja tuli tunnetuksi eritoten juuri eläinaiheisista töistään. Tunnetuimpia niistä lienevät seepra ja mursu. Tottahan toki figuriinillasi on jotain arvoa, mutta näin ilman kuvaa sitä on mahdotonta arvioida tai edes vahvistaa tekijäksi juuri Kaasista. Helsingissä on useita liikkeitä, jotka myyvät ja ostavat arabian keramiikkaa. Niistä kannattaa tiedustella asiaa tarkemmin. http://www.helsinkiart.fi/antiikki.htm6.7.2012 00:15

Hei, valitettavasti kenelläkään iGS-vastaajista ei ole sellaista taide- tai antiikkiasiantuntemusta, että pystyisimme vastaamaan kysymykseesi. Kannattaa viedä esineet arvioitaviksi paikan päälle johonkin liikkeeseen. Tässä eräs listaus antiikkia ja taidetta ostavista liikkeistä, paljon helsinkiläisiä yrityksiä: http://www.helsinkiart.fi/antiikki.htm Myös iGS:n lukijoilla saattaa olla vinkkejä, joten kannattaa seurata keskusteluja.19.5.2012 16:31Helsingin kaupunginkirjasto

Vanhoja tauluja arvioivat mm. huutokauppaliikkeet Bukowski ja Hagelstam. Bukowskin internet-sivustossa on arviointia varten täytettävä valmis kaavake osoitteessa http://www.bukowskis.com/sell. Kummatkin liikkeet tekevät myös arviointia kotona ja liikkeiden toimistoissa. Molempiin liikkeisiin voi lähettää digikuvan taideteoksesta internetin kautta jonka jälkeen hinta-arviointi toimitetaan sähköpostissa. Arvointi on ilmaista. Uskoisin myös että huutokaupan taideasiantuntijan kokenut silmä osaa...21.9.2011 20:24Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, Kameran linssi on tosiaan muodoltaan pyöreä, mutta filmi tai digikameroissa sensori, on muodoltaan suorakulmainen. Linssi heijastaa siis kameran sisälle pyöreän kuvan mutta heijastuksesta tallentuu vain suorakulmainen osa. Kameralinssit valmistetaan pyöreiksi koska pyöreitä lasilinssejä on helpompi valmistaa. Pyöreästä linssistä heijastuva kuva on myös kirkkaampi kuin suorakulmaiseksi rajatun linssin kuva. Keskustelua aiheesta englanniksi: http://forums.dpreview.com/forums/...12.9.2011 14:49

Varhaisimmat kipsityöt Suomen taiteessa on tehty historiallisista henkilöistä sekä arvostetuista kulttuuripersoonista. Kipsiä on myös käytetty etupäässä julkisten rakennusten ja puistojen koristeveistoksissa sekä rakennusten sisä- ja ulkokoristelussa. Kipsikuvat koriste-esineinä Suomen kodeissa alkoivat yleistyä 1920 –luvulla, jolloin ”Veljekset Busi ja Magi Kipsikuva- ja Bystitehdas” –niminen yritys aloitti toimintansa Helsingissä. Heidän yrityksensä valmisti etupäässä urheiluseuroille...7.9.2011 08:12Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, Vahaveistokset tehdään yleensä siten että savesta muotoillusta veistoksesta tehdään muottinegatiivi, jonka materiaalina on alginaatti tai vastaava (ulkomateriaalina käytetään kipsiä). Muottiin valetaan ohuina tasasina kerroksina öljypohjainen kuuma vaha. Pinta käsitellään öljypohjaisilla maaleilla ja värjätyllä vahalla. On myös erikseen vahaa, joka ei sovellu valamiseen, mutta jota käytetään suoraan veistämiseen. Oikeanlaista vahaa kannattaa kysellä vaikkapa keramiikkakeskus Septariasta...24.7.2011 22:14Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (55)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut