Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Hyviä arkistolähteitä ovat kunniamerkkivaliokunnan arkisto ja valkoisten joukko-osastojen asiakirjat. Lisätietoa vuoden 1918 sotaan liittyvistä arkistoista löytyy täältä: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918 4.6.2018 15:49Helsingin kaupunginkirjasto

Meillä ei valitettavasti tämän palvelun puitteissa ole mahdollista tehdä niin laajaa selvittelyä kuin tuon asian tutkiminen vaatisi. Voit itse yrittää päästä henkilöiden jäljille käyttämällä Hiski-tietokantaa, jonne on digitoitu vanhoja kirkonkirjoja. Suomen sukututkimusseuran sivuilla on myös vinkkejä, miten tällaista tietoa voi yrittää löytää. 19.1.2018 13:16Helsingin kaupunginkirjasto

Mitä kauemmas historiassa mennään, sitä vaikeammaksi muuttuu sukulinjojen jäljittäminen. Tästä syystä en onnistunut löytämään riidatonta tietoa maamme vanhimmasta suvusta. Esim. savolainen Viljakaisten suku saattaa olla yli 600 vuotta vanha, mutta pelkkä nimen esiintyminen vanhoissa asiakirjoissa ei vielä sitä todista. Suku ja sukunimi kun ovat kaksi eri asiaa. Suomen vanhin aatelissuku sen...19.10.2017 19:36Helsingin kaupunginkirjasto

Algot Niska oli Ilkka "Danny" Lipsasen äidin puolen isoisä ja isä Pentti Lipsanen. 23.8.2017 13:08Helsingin kaupunginkirjasto

Väestörekisterikeskus antoi tällaisen vastauksen: "Väestötietojärjestelmään oli 4.9.2016 kirjattu yhteensä 279 586 eri sukunimeä. Mukana ovat kaikki nimet jotka on kirjattu väestötietojärjestelmään vuodesta 1971 alkaen eli mukaan on otettu silloin Suomessa asuneet ja elossa olleet henkilöt. Sen jälkeen nimiä on tullut lisää esim. avioliittojen kautta kaksiosaisia nimiä, henkilöt...13.2.2017 15:07Helsingin kaupunginkirjasto

Kansanedustajanakin toimineen Amerplastin perustajan, Sami Suomisen, kuolinsyyksi todetaan liikenneonnettomuus Esa Hakala -nimisen bloginpitäjän blogissa. Suominen oli kadulle astuessaan jäänyt auton alle ja kuollut ambulanssissa matkalla sairaalaan. Hakala kertoo käyttäneensä lähteenään Aaro Salmelan elämäkertaa Sami Suomisesta. Teos näkyisi löytyvän ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön....24.11.2016 12:06Helsingin kaupunginkirjasto

Verohallinnon sivuilla käsitellään tällaisen palkinnon verotusta. Apurahojen, stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden palkintojen verotus https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Apurahojen_stipendien_tunnustuspalkintoj#5.5 Arpajaisista saadut palkinnot_ Arpajaisvero https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Ansiotulot/Arpajaisvero(19431) 13.6.2016 19:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kun seurakuntalainen kuoli johonkin sairauteen, yleensä papin piti määritellä kuolinsyy. Papeilla ei ollut lääketieteellistä koulutusta, joten diagnoosi oli useimmiten vain suuntaa antava. Kuolinsyitäkin tunnettiin varsin vähän. Vanhoissa kirkonkirjoissa ja muissa asiakirjoissa tulee usein vastaan sanoja, joita ei löydy nykyisistä sanakirjoista. Ruotsi oli kirkonkirjoissa vallitseva kieli aina 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka. Nykyisistä sanakirjoista ei ole aina apua, koska kieli on...29.9.2007 22:01

Kysymykseenne ei löytynyt vastausta kirjastossa käytettävissä olevista lähteistä, joten lähetin kysymyksen Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. Sieltäkään lyhennystä ei löytynyt sanastoista tai muista käytettävissä olevista lähteistä. Asiaa tiedusteltiin pitkän linjan sukututkijalta ja historiantutkijalta, joka kertoi, että kysymykseen pitäisi olla liitettynä kuvakaappaus dokumentista...30.11.2015 11:24Helsingin kaupunginkirjasto

Arkistolaitoksen sivuilla on ohjeet kantakorttien tilaamiseksi. Kantakortin voi tilata sähköisesti tai puhelimitse. Kantakortteja voi myös käydä lukemassa Kansallisarkistossa. 20.10.2015 09:12Helsingin kaupunginkirjasto

Arkistolaitoksen Kantakortti-sivun mukaan ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle. Isästäsi ei siis luultavasti ole olemassa varsinaista kantakorttia. Voit tietysti varmistaa asian soittamalla Kansallisarkistoon p. 029 533 7000. 20.10.2015 09:03Helsingin kaupunginkirjasto

Vähän riippuen tuon Läks. -lyhenteen merkityksestä Par. voisi tarkoittaa vanhempia tai esivanhempia (parentes). Suomen sukututkimusseuran genealogia.fi -sivustolla on luettelo erilaisista lyhenteistä, joihin vanhoissa kirkonkirjoissa saattaa törmätä. Lyhenteet ovat vanhoissa kirkonkirjoissa useimmiten joko ruotsin- tai latinankielisiä, sillä ruotsi oli pitkään hallitseva virkakieli, ja papit myös...4.8.2015 13:52Helsingin kaupunginkirjasto

Viipurin vaiheiden etsinnän voi aloittaa esimerkiksi Karjala-tietokantasäätiön sivuilta (linkki alhaalla). Sieltä löytyy mm. kirkonkirjoja syntyneiden osalta sekä laaja linkkiluettelo. Tampereen vaiheista voinee joko ottaa yhteyttä Tampereen seurakuntayhtymään, joka ylläpitää virkatodistus- ja sukuselvityspalvelua (myös tämä linkki alempana). Lisäksi Suomen sukututkimusseuralla on laajat ja monipuoliset...7.7.2015 14:35Helsingin kaupunginkirjasto

Jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta on laadittu kantakortti, eli asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan. Niitä säilytetään Kansallisarkistossa. Ohjeet kantakortteihin tutustumiseen löytyvät täältä: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti 23.6.2015 17:19Helsingin kaupunginkirjasto

Kirurgi Alexander Pingoud on tiettävästi hänen poikansa, jolla on lapsia ja lapsenlapsia. 21.4.2015 15:46Helsingin kaupunginkirjasto

Historiankirjat tuntevat henkilön nimeltä Laurentius Olai Wallius (1588 - 1638), joka oli piispa ja Uppsalan yliopiston rehtori. Hän oli syntyjään Svensson, mutta latinalaisti nimensä Walliukseksi synnyinpitäjänsä Vallan mukaan. Hänen jälkeläisiään on tullut tunnetuksi nimellä Wallenstedt sen jälkeen kun heidät aateloitiin. Toinen ja tässä tapauksessa kenties kiinnostavampi Wallius on Yrj...15.4.2015 17:24Helsingin kaupunginkirjasto

Ei ole mahdollista, etteivät lapsuuden vaiheet ja kokemukset vaikuttaisi ihmisen aikuiselämään. On riski olemassa, että jonkin lajin huono-osaisuus uusiutuu jälkeläisten elämässä elämässä, tai että nämä suorastaan alitajuisesti uusintavat lapsuuden kotinsa elämänlaadun. Toisaalta on rohkaisevia esimerkkejä siitä, että puutteellisistakin oloista on ponnistettu ponnistettu parempiosaisten...26.2.2015 15:06Helsingin kaupunginkirjasto

Pasi Kytösaho on Niko Kytösahon isä ja valmentaja. 9.12.2014 13:41Helsingin kaupunginkirjasto

Se on mahdollista silloin, jos ensimmäiset serkukset menevät naimisiin keskenään eli kun sisarusten lapset menevät naimisiin. Heillä on silloin samat isovanhemmat toiselta puolelta ja eri isovanhemmat vain yhdeltä puolelta: normaalin 8 eri isovanhemman sijaan heillä on vain 6. Eli kysymyksesi esimerkissä, Karilla ja Marilla on samat isovanhemmat, jos heidän molempien toinen vanhempi on myös kesken...11.11.2014 15:10Helsingin kaupunginkirjasto

Sukulaisuus lasketaan polveutumisen mukaan, ei samannimisyyden. Pelkkä sama sukunimi ei riitä todisteeksi sukulaisuussuhteesta, vaan mahdolliset sukulaisuussuhteet joutuu selvittämään tapauskohtaisesti. Saman nimisiä, mutta silti eri verenperinnön omaavia, sukuja on melko paljon. Esim. Suomessa Virtanen ja Korhonen ovat maan tavallisimpia sukunimiä, ilman, että sen nimiset välttämättä olisivat sukua...6.11.2014 19:03Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (274)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut