Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan Syrjäteitä löytyy 27 henkeä. Sukunimien yleisyyslistalla Syrjätie on sijalla 17 878. 20.4.2020 17:24

Emil Lappalaisen kirjoittamaa teosta Lappalaiset - Rautaparrat - Partaset : sukuhistoria (Antin paino, 1988) näyttää olevan pääkaupunkiseudulla ainoastaan Museoviraston kirjastossa. Helmet-kirjastojen kokoelmissa sitä ei siis ole lainkaan. Museoviraston kirjasto on kaikille avoin kirjasto. Kirjaston yhteystiedot ja muuta tietoa kirjastosta voit lukea alla olevasta linkistä. 1.10.2019 10:49Helsingin kaupunginkirjasto

Fiktion puolelta ei näyttäisi löytyvän mitään. Kaunokirjallisuus on tosin usein asiasanoitettu varsin heikosti, joten etsintätyö sillä saralla on vaikeampaa. Kun mennään ajassa näin kauaksi taaksepäin, ei kirjallista aineistoa henkilöstä välttämättä paljoakaan ole saatavilla. Kuten googlaillessa ehkä huomasit, on Ingrid Olofsdotter Tawastin sukupuuta, erityisesti Dufvan sukua avattu...18.9.2019 21:53Helsingin kaupunginkirjasto

Tätä on aiemminkin meiltä kyselty: http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=c0d7bee7-07c5-4e1c-8941-f65b391dde27 Asia on tullut silloin tällöin uutisissa esille ja ainakin Hitlerin sukulaisista on sanottu, että nämä ovat vaihtaneet nimensä peittääkseen sukulaisuutensa. Kts. esim.: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2009091510251988_ul.shtml http://www.austriantimes.at/news/General_News/2010-02-25/21046/Last_Hitler_relatives_tracked_down_in_Austria Nettihakujen mukaan...13.5.2010 23:03Helsingin kaupunginkirjasto

Finna-haku yksinään ei varmastikaan sukututkimukseen riitä, mutta sikäli kyseessä on hyödyllinen työkalu, että samalla haulla voi etsiä materiaalia useasta eri arkistolähteestä. Mikäli haussa on nimenomaan arkistomateriaali, voi haun tehtyään lisätä hakuun "Toimiala"-otsikon alta rajauksen "Arkisto" sivun vasemmata laidasta. Mikäli haun haluaa vielä rajata asiakirjoihin, vasemmasta...3.4.2019 10:07Helsingin kaupunginkirjasto

No eihän se tyhmä kysymys ole. DNA-näytteen perusteella voidaan jäljittää henkilön äiti- ja isälinja. Ns. Y-DNA-testissä tutkitaan henkilön isälinjaa hänen Y-kromosominsa perusteella. Vastaavasti mtDNA-testissä tutkitaan äitilinjaa mitokondrion DNA:n kautta. Autosomaalisen DNA:n tutkimuksessa vertaillaan kokonaisperimiä, ei vain suoria isä- tai äitilinjoja. Autosomaalisella DNA-tutkimuksella voidaan...20.12.2018 20:23Helsingin kaupunginkirjasto

MIstähän tieto on peräisin? Meillä ei ole mahdollisuutta varsinaiseen sukututkimukseen, eikä vastaaja löytänyt sukuyhteyttä Noposen ja Pihkalan välillä. Tahko Pihkalalla oli juuria Gummerus-Pihkalan -suvussa ja Geni.com-verkkosivusto löytää Gummeruksen suvun jäsenistä ainakin yhden Noponen-nimisen henkilön, mutta vaikea sanoa onko hänellä tekemistä selostajana tunnetun Paavo Noposen kanssa. 19.12.2018 20:23Helsingin kaupunginkirjasto

Tällä hetkellä on elossa 43 Kianto-nimistä ihmistä ja lisäksi 19:lla on Kianto entisenä nimenä. He lienevät kaikki Ilmarin jälkipolvea ja heidän puolisoitaan, koska hän otti sukunimen 1906 eikä sitä varmaan muilla ollut. Geni.com -sukupuusta löytyy 24 Ilmarin jälkeläistä, osa yksityissuojan vuoksi ilman nimeä. Geni ei ole täydellinen sukupuu, sinne kukin lisää omaa sukuaan jos haluaa...13.12.2018 09:28Köpi K

Hyviä arkistolähteitä ovat kunniamerkkivaliokunnan arkisto ja valkoisten joukko-osastojen asiakirjat. Lisätietoa vuoden 1918 sotaan liittyvistä arkistoista löytyy täältä: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918 4.6.2018 15:49Helsingin kaupunginkirjasto

Meillä ei valitettavasti tämän palvelun puitteissa ole mahdollista tehdä niin laajaa selvittelyä kuin tuon asian tutkiminen vaatisi. Voit itse yrittää päästä henkilöiden jäljille käyttämällä Hiski-tietokantaa, jonne on digitoitu vanhoja kirkonkirjoja. Suomen sukututkimusseuran sivuilla on myös vinkkejä, miten tällaista tietoa voi yrittää löytää. 19.1.2018 13:16Helsingin kaupunginkirjasto

Mitä kauemmas historiassa mennään, sitä vaikeammaksi muuttuu sukulinjojen jäljittäminen. Tästä syystä en onnistunut löytämään riidatonta tietoa maamme vanhimmasta suvusta. Esim. savolainen Viljakaisten suku saattaa olla yli 600 vuotta vanha, mutta pelkkä nimen esiintyminen vanhoissa asiakirjoissa ei vielä sitä todista. Suku ja sukunimi kun ovat kaksi eri asiaa. Suomen vanhin aatelissuku sen...19.10.2017 19:36Helsingin kaupunginkirjasto

Algot Niska oli Ilkka "Danny" Lipsasen äidin puolen isoisä ja isä Pentti Lipsanen. 23.8.2017 13:08Helsingin kaupunginkirjasto

Väestörekisterikeskus antoi tällaisen vastauksen: "Väestötietojärjestelmään oli 4.9.2016 kirjattu yhteensä 279 586 eri sukunimeä. Mukana ovat kaikki nimet jotka on kirjattu väestötietojärjestelmään vuodesta 1971 alkaen eli mukaan on otettu silloin Suomessa asuneet ja elossa olleet henkilöt. Sen jälkeen nimiä on tullut lisää esim. avioliittojen kautta kaksiosaisia nimiä, henkilöt...13.2.2017 15:07Helsingin kaupunginkirjasto

Kansanedustajanakin toimineen Amerplastin perustajan, Sami Suomisen, kuolinsyyksi todetaan liikenneonnettomuus Esa Hakala -nimisen bloginpitäjän blogissa. Suominen oli kadulle astuessaan jäänyt auton alle ja kuollut ambulanssissa matkalla sairaalaan. Hakala kertoo käyttäneensä lähteenään Aaro Salmelan elämäkertaa Sami Suomisesta. Teos näkyisi löytyvän ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön....24.11.2016 12:06Helsingin kaupunginkirjasto

Verohallinnon sivuilla käsitellään tällaisen palkinnon verotusta. Apurahojen, stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden palkintojen verotus https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Apurahojen_stipendien_tunnustuspalkintoj#5.5 Arpajaisista saadut palkinnot_ Arpajaisvero https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Ansiotulot/Arpajaisvero(19431) 13.6.2016 19:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kun seurakuntalainen kuoli johonkin sairauteen, yleensä papin piti määritellä kuolinsyy. Papeilla ei ollut lääketieteellistä koulutusta, joten diagnoosi oli useimmiten vain suuntaa antava. Kuolinsyitäkin tunnettiin varsin vähän. Vanhoissa kirkonkirjoissa ja muissa asiakirjoissa tulee usein vastaan sanoja, joita ei löydy nykyisistä sanakirjoista. Ruotsi oli kirkonkirjoissa vallitseva kieli aina 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka. Nykyisistä sanakirjoista ei ole aina apua, koska kieli on...29.9.2007 22:01

Kysymykseenne ei löytynyt vastausta kirjastossa käytettävissä olevista lähteistä, joten lähetin kysymyksen Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. Sieltäkään lyhennystä ei löytynyt sanastoista tai muista käytettävissä olevista lähteistä. Asiaa tiedusteltiin pitkän linjan sukututkijalta ja historiantutkijalta, joka kertoi, että kysymykseen pitäisi olla liitettynä kuvakaappaus dokumentista...30.11.2015 11:24Helsingin kaupunginkirjasto

Arkistolaitoksen sivuilla on ohjeet kantakorttien tilaamiseksi. Kantakortin voi tilata sähköisesti tai puhelimitse. Kantakortteja voi myös käydä lukemassa Kansallisarkistossa. 20.10.2015 09:12Helsingin kaupunginkirjasto

Arkistolaitoksen Kantakortti-sivun mukaan ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle. Isästäsi ei siis luultavasti ole olemassa varsinaista kantakorttia. Voit tietysti varmistaa asian soittamalla Kansallisarkistoon p. 029 533 7000. 20.10.2015 09:03Helsingin kaupunginkirjasto

Vähän riippuen tuon Läks. -lyhenteen merkityksestä Par. voisi tarkoittaa vanhempia tai esivanhempia (parentes). Suomen sukututkimusseuran genealogia.fi -sivustolla on luettelo erilaisista lyhenteistä, joihin vanhoissa kirkonkirjoissa saattaa törmätä. Lyhenteet ovat vanhoissa kirkonkirjoissa useimmiten joko ruotsin- tai latinankielisiä, sillä ruotsi oli pitkään hallitseva virkakieli, ja papit myös...4.8.2015 13:52Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (281)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut