Riippuu asteroidin rakenteesta (kiinteää kiveä vai jäätä ja soraa) ja ydinpommin tehosta. Jos (riittävän suuri) ydinpommi räjäytetään asteroidin pinnalla, se hyvällä tuurilla hajoaisi niin pieniksi paloiksi, että ne palaisivat ilmakehässä, jos edes enää maahan osuisivat. Huonolla tuurilla jäljelle jäisi niin iso pala, että se läpäisisi ilmakehän ja aiheuttaisi tuhoa, ei...29.5.2018 16:51Köpi K

Vähän saman suuntainen kysymys lähetettiin vähän aikaa sitten Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Laitan linkin vastaukseen Lähteitä ja lisätietoja -kenttään. 21.11.2018 16:17Helsingin kaupunginkirjasto

Toki jo kansansuosioon nouseminen ja sen säilyttäminen edellyttävät, että jotain hyvää ja kansaa miellyttävää kyetään saavuttamaan. Ainakin Hitler kykeni tarjoamaan kansalle työtä, sosiaalietuuksia ja lomailumahdollisuuksia, varmaan myös tulevaisuudenuskoa ja kansallisylpeyttä. Hitlerin kerrotaan olleen myös erityisen kiintynyt saksanpaimenkoiriinsa ja kohdelleen niitä erittäin hyvin. Mutta...16.11.2018 13:36Helsingin kaupunginkirjasto

Varmaa tietoa juuri näistä jäljistä en löytänyt, mutta Helsingistä löytyy monia paikkoja, joihin on jätetty näkyviin jälkiä pommituksista eri aikoina. Pommitusten jälkiä ja sotiemme tapahtumapaikkoja voi etsiä kartasta, johon on kirjattu vuoden 1944 suurpommitusten paikkoja. Tämän kartan mukaan Kuvataideakatemian (Elimäenkatu?) liepeillä miinapommi pudotettiin Kuorteneenkadulle ja miinapommi...18.10.2018 19:22Helsingin kaupunginkirjasto

Tilastojen valossa Saksan sotateollisuuden toimintakyky kasvoi loppuun asti. Vuoden 1945 ensimmäisten kuukausien aikana sotatuotanto kääntyi kuitenkin voimakkaaseen laskuun. Tilasto Saksan varusteluteollisuudesta aselajeittain vuosina 1939 – 1946 havainnollistaa tätä kehitystä. Tilasto löytyy sivustolta, jonka osoite on https://weltkrieg2.de/deutsche-ruestungsproduktion/ . Varusteluteollisuuden kannalta tärkeiden raaka-aineiden...20.9.2018 10:50Helsingin kaupunginkirjasto

Pohjois-Atlantin Puolustusliitto Naton lipussa sininen kuvastaa Atlanttia,  ympyrä yhtenäisyyttä ja kompassineulat jäsenvaltioiden yhteistä pyrkimystä rauhaan. Lippu otettiin käyttöön vuonna 1953. 15.8.2018 15:25Helsingin kaupunginkirjasto

 Paasselällä on nähty outoja valoilmiöitä 1700 -luvulta lähtien ja ilmiö on tarinoissa liitetty esimerkiksi uponneeseen venäläiseen sotalaivaan. 1700-luvulla Saimaalla purjehti niin Ruotsin kuin Venäjänkin laivaston tykkijollia. Joensuun Yliopistossa on tehty esiselvitysraportti "Sukellusmatkailu Saimaalla vuonna 2010?". Selvityksessä todetaan myös, että "Sukellusmatkailun kehittämisen...9.7.2018 16:31Helsingin kaupunginkirjasto

Talvisodan jälkeen osa Amerikan Suomalaisen Legioonan vapaaehtoisista palasi USA:han, osa jäi Suomeen, jopa pysyvästi.   Amerikkaan palanneiden matkoja kustansi Kallosen (2016) mukaan Suomen Vapaussodan Rintamamiehet Amerikassa -yhdistys, joka muutti talvisodan jälkeen nimensä muotoon Suomalaiset Aseveljet Amerikassa (Finnish War Veterans in America Inc). Yhdistys oli kerännyt kustannuksiin lahjoitusvaroja. Matkoja saatettiin kustantaa myös omista...26.6.2018 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Kun oma kansa käy sotimaan keskenään, arpeutuvat haavat hitaasti. Siksi sodan nimityskin voi olla herkkä asia. Kuten Ylen verkkosivujen artikkelin otsikossakin todetaan: "Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta". Poliittiset ja ideologiset painotukset vaikuttavat sanavalintoihin. Vapaussota-termiä on pidetty nimenomaan voittajaosapuolelle mieleisenä. Se kuulostaa hyvältä,...11.6.2018 19:51Helsingin kaupunginkirjasto