Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Avainsanat:
Vastaajat:
Julkaistu:
Aineistotyyppi:
Katsottu
539
Vastaukset
1
Talvisodan sotapäiväkirjat ovat internetissä. Samalla sivulla on myös komppanioiden sotapäiväkirjoja.
14.7.2016 11:00Petri Isoniemi
Katsottu
445
Vastaukset
1
Hyvä kysyjä, linkki ei toimi. Onko tämä sama kysymys kuin on esitetty aikaisemmin ja joka on edelleen vastaamattomien listalla?
7.4.2016 14:58Lahja Kotka
Katsottu
1261
Vastaukset
5
Vielä lisäys: olisi kiinnostavaa tietää, ovatko rekisteröidyt kodittomat kaikki tavallisten joukkojen sotilaita, vai onko tilastoihin laskettu myös yksityisten sotilaallisia palveluja myyvien yritysten henkilökunta. Ehkeivät esim. Academin (Blackwater) tai G4S:n veteraanit eivät välttämättä ole listalla. Käytettyjen rahamäärien perusteella voisi kuvitella, että heillä olisi myös paremmat...1.7.2015 19:08Lahja Kotka
Katsottu
253
Vastaukset
1
Valkoisten puolella taistelleista veteraaneista viimeinen Lennart Rönnback kuoli 4.11.2007 102-vuotiaana. Viimeinen elossa ollut kansalaissodan veteraani, punakaartiin kuulunut Aarne Arvonen eli 111-vuotiaaksi. Hän kuoli 1.1.2009.
Luotettavia tilastoja rintaman molempien puolten elossa olevista veteraaneista viime vuosikymmeninä on vaikea löytää. Vapaussodan perinneliitto esittää sivuillaan arvioita valkoisten veteraanien osalta ja liiton mukaan vuonna...21.12.2015 20:23Helsingin kaupunginkirjasto
Upseerikokelas on asevelvollisuuttaan suorittava varusmies, joka on suorittanut reserviupseerikoulun kurssin ja toimii palveluskautensa loppujakson harjoittelijana joukko-osastoissa tai joissakin erityistehtävissä.
Reserviupseerikoulun oppilaana hän oli upseerioppilas.
Varusmieskautensa päätteeksi upseerikokelas ylennetään reservin upseeriksi (vänrikiksi tai merivoimissa aliluutnantiksi).
Yleinen palveluohjesääntö,...5.12.2015 10:15Helsingin kaupunginkirjasto
Taisto Mäki lähti kevättalvella 1940 Paavo Nurmen kanssa Yhdysvaltoihin. Matkan aikana he keräsivät rahaa ahdingossa olleen Suomen hyväksi. Vuonna 1939 10 000 metriä ensimmäisenä maailmassa alle 30 minuutin juossut Mäki osallistui kiertueella näytösjuoksuihin. Ennen tätä hän oli jo ehtinyt osallistua talvisotaan ns. Ässärykmentin riveissä Summan lähiseudun maastoissa. Rykmentissä oli muitakin...2.12.2015 09:15Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
377
Vastaukset
1
Kari Kuusela on kirjoittanut teoksen Wehrmachtin panssarit Suomessa: saksalaiset panssariyksiköt Suomessa 1941-1944 (Wiking-divisioona, 2000). Se on pätevä, runsaasti kuvitettu lähdeteos aiheesta. Parissakin kuvassa suomalainen sotilas istuu panssarin tornissa oppaana.
Saksalaiset toivat Suomeen kaksi panssarivaunupataljoonaa. Panzer-Abteilung 40 z.b.V (zu besonderen Verwendung= erikoiskäyttöön) oli osallistunut Norjan valtaukseen keväällä...1.12.2015 19:45Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
283
Vastaukset
1
Vuoden 1957 alusta vuoden 1960 loppuun oli voimassa tammikuun 18 päivänä 1957 annettu asetus n:o 42, jonka mukaan
"Vakituisessa palveluksessa oleva asevelvollinen saa päivärahaa: upseeri, upseerikokelas ja aliupseeri 85 markkaa, korpraali 80 markkaa ja muu asevelvollinen 75 markkaa.
Asevelvollinen, jonka palvelusaika sen johdosta, että hänet koulutetaan upseeriksi, aliupseeriksi tai asetuksella määrättyihin teknillisiin tehtä...30.11.2015 08:29Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
745
Vastaukset
1
A merkitsee palvelukelpoisuusluokkaa, joka tässä tapauksessa on siis ylin mahdollinen. II lienee kuuloluokka, joka on toiseksi ylin (ei merkittävää kuulovajausta, mutta saattaa vaikuttaa tehtäviin soveltumiseen). 81e-koodin merkitystä en ainakaan toistaiseksi onnistunut selvittämään. Tarkemmat LTO-kohdat ovat terveystarkastuksessa havaittuja sairauksia ja vammoja. Vuonna 1972 on käytössä ollut kansainvälisen tautiluokituksen...28.11.2015 11:33Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
408
Vastaukset
1
Varusmiesten kuolleisuus on Suomessa pientä. Merkittävimmät kuolinsyyt varusmiespalveluksen aikana ovat liikenneonnettomuudet ja itsemurhat. Varusmiesten tekemät itsemurhat ovat kuitenkin selvästi harvinaisempia kuin muiden samanikäisten nuorten miesten itsemurhat. Vuosien 1995-99 aikana varusmiesten itsemurhakuolleisuus oli 0,17 tuhatta henkilövuotta kohti, kun taas vuonna 15-25 vuotiaiden miesten itsemurhakuolleisuus oli 0,39 tuhatta henkil...4.11.2015 15:39Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
2982
Vastaukset
6
Suorasuuntaustykki tarkoittaa sitä, että sillä ammutaan suoraan kohti maalia (suhteellisen lähellä) eikä kaarilaukauksella yläkautta, kuten yleensä tykeillä kauemmas ammuttaessa. Termi ei ota kantaa siihen mitä sillä ammutaan, tankkeja, ihmisiä vai mitä vain.
Panssarintorjuntatykki (PST-tykki) on tyypiltään suorasuuntaustykki, nyt nimi kertoo mihin käyttöön se ensisijaisesti on tarkoitettu. Tietysti...27.10.2015 17:00Köpi K
Katsottu
671
Vastaukset
2
Väärin. "Pamaus" tapahtuu jatkuvasti. Eli kun kone lentää yli äänennopeudella eli ylisoonisella nopeudella syntyy jatkuvasti "yliäänipamaus-ääntä". Maassa oleva henkilö kuulee sen tietysti yhtenä pamauksena siksi, että hän on paikallaan. Kone menee eteenpäin ja ääni sen mukana. Eli jos kone lentää Helsingistä Ouluun ja Jyväskylän kohdalla ylittää...8.10.2015 14:47juski k
Katsottu
642
Vastaukset
3
Professori Jukka Kemppinen kirjoitti vastikään blogissaan:
"Kiinan korkeakulttuuri on ilman muuta maailman kauimmin kestänyt, mutta kiinalaisten oma käsitys, jonka mukaan se on myös maailman vanhin, ei ole luultavasti totta. ”Korkeakulttuuri” liittyy tässäkin kirjoituksen käyttämiseen."
Kiina minullekin tuli ensimmäisenä mieleen kysymyksen luettuani. Kemppisen mainitseman ns. korkeakulttuurin alku juontuu...23.9.2015 21:09V. V. Kandestoeber
En löytänyt mistään kirjattuna tällaista sääntöä. Kyseessä lienee ollut vanha herrasmieskäytäntö, joka perustui siihen että torvensoittaja eli signalisti oli aseeton. Nykyaikaisessa sodankäynnisssä tällaisella periaatteella ei tietenkään ole mitään merkitystä, eikä nykyään tarvita signalistejakaan taistelukomentoja antamaan. Eipä käytäntöä kyll...7.9.2015 15:34Helsingin kaupunginkirjasto
Puolustusvoimissa tunnetaan materiaalivastuun käsite. Varusmies kantaa vastuun saamistaan varusteista. Kadonneesta materiaalista tehdään häviämisilmoitus ja useimmiten varusmies on korvausvelvollinen. Esimerkiksi sotaharjoitusten kaltaisissa tilanteissa kadonnut varuste voidaan toisinaan laskea puolustuvoimien omaan hävikkiin. Yleisimmin katoaa pientä tavaraa ja vaatteita. Vahinko voi joskus olla tahallinenkin: halutaan jotain mukaan muistoksi.
Verkon...25.8.2015 15:10Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
479
Vastaukset
1
Usein varusmiehillä on iltaisin vapaa-aikaa, jonka kukin saa käyttää haluamallaan tavalla. Lisäkustannuksiin en osaa muuta sanoa, kuin että vapaa-ehtoisuuden vuoksi aiheutuva ruokahävikki on varmastikin huomioitu ja pyritty minimoimaan. Varsumiehelle itselleen koituvat lisäkustannukset eivät ole Puolustusvoimien ongelma.
22.8.2015 15:03Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
294
Vastaukset
1
Tällä hetkellä ohjelma ei ole katsottavissa; Yle Areenan sivuilla on ohjelman kohdalla tiedot "Ohjelmalla ei ole katseluoikeuksia".
19.8.2015 13:52Helsingin kaupunginkirjasto
Sekä suomalaiset että neuvostoliittolaiset käyttivät radiota propagandatarkoituksiin talvi- ja jatkosodan aikana. Esiintymisensä aina tervehdyksellä "Hyvät ystävät ja kylän miehet" aloittanut Jahvetti eli Yrjö Kilpeläinen oli suosituin radiopropagandistimme. Venäjänkielisistä Neuvostoliittoon suunnatuista lähetyksistä vastasi pääosin Pjotr Sokolov avustajinaan tehtävä...7.8.2015 10:18Helsingin kaupunginkirjasto
Puolustusvoimien on tosiaan tarkoitus vähentää henkilöstöä osana laajempaa armeijauudistusta. Mistään "alasajosta" ei kylläkään ole kyse, sillä varsinaiset irtisanomiset jäänevät alle 150 henkeen. Muuten supistukset toteutuvat eläköitymisen kautta. Henkilöstövähennykset kohdistuvat sekä sotilas- että siviilihenkilöstöön. Suunnitelman mukaan vuodesta 2012 vuoteen...21.7.2015 14:38Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
308
Vastaukset
1
Valitettavasti tähän ei löydy vastausta.
Meikäläinen asevelvollisuuskäytäntö on rakentunut sille periaatteelle, että jokaisen miespuolisen kansalaisen käyttökelpoisuus armeijan kannalta arvioidaan, vasta vuoden 1878 asevelvollisuuslain voimaan tulon myötä.
Varhaisimpina (1600-luvun loppuun saakka) aikoina sotaväenotto tapahtui niin, että tarpeen vaatiessa kymmenen tai kahdenkymmenen miehen tai...14.7.2015 13:11Helsingin kaupunginkirjasto
Sivut
Vastaukset (47)