Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kyllä pystytään, keinotekoisia sateita tehdään Venäjällä ja Kiinassa kylvämällä pilviin hopeajodidia. Onnistumisprosentti on noin 66% ja tietysti tarvitaan ensin se pilvi tai ainakin riittävästi ilmankosteutta, joten kuivaan pilvettömään autiomaahan homma ei onnistu. Länsimaissa ei juurikaan ole tehty keinotekoisia sateita, ehkä kustannusten ja huonon hyötysuhteen vuoksi. 31.3.2020 15:40Köpi K

Kysymys on ainakin kaksitulkintainen: joko tarkoitetaan sitä että pilven läpi ei erota missä aurinko on, tai sitä että yhtään valoa ei pääse läpi. Oletan että kyse on vain siitä näkyykö auringon sijainti. Jotta tähän voisi vastata, pitäisi tietää miten korkealla aurinko on. Vastaus on siis auringon suhteellisesta sijainnista riippuva kaava. Sellaista kaavaa en löydä mistään...13.3.2020 08:38Telttu Ella

Viime talvi oli hyvä. Etelässäkin päästiin luonnonladuille, eikä lumen ansiosta ollut niin synkkää kuin parina aikaisempana talvena. iGS povaa tulevasta talvesta vähintään yhtä vaaleaa, kaunista ja napakkaa. Loppusyksy lokakuusta joulukuuhun on pitkän ajan ennusteen mukaan Suomessa noin 50-70 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi. http://www.fmi.fi/saa/tilastot_186.html29.9.2009 13:53Helsingin kaupunginkirjasto

Alaska olisi kai paikka, jossa ei ole myrkyllisiä käärmeitä, ja myrkyttömiäkin ilmeisesti melko vähän. Jonkun sortin moskiittoja siellä on, joten jenkit taitavat käyttää siellä samoja torjunta-aineita kuin hiekkakirppuvaltioissa rannalla. Entäs sateet? Ainakin vielä jossain oli ilmoitus, että suurin osa Alaskan sateista tulee alas lumena. Se kuulostaisi ainakin minusta hyvältä, en tiedä mitä...22.1.2020 16:56Lahja Kotka

Kysyjä tarkoittanee kai "kuinka monena vuorokautena siellä sataa vuodessa?". Miamin seuduilla Floridassa sataa eniten heinäkuussa, elokuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Keskimäärin siellä on vuodessa 132 sadepäivää. Vertailun vuoksi New York: 121 sadepäivää ja Boston: 128 sadepäivää/vuosi. 26.9.2019 17:50Helsingin kaupunginkirjasto

Auringon aktiivisuuden vaihteluiden myötä maapallon ilmasto on vaihdellut koko sen olemassaolon ajan. Kylmimpiä kausia, jolloin napajäät ulottuvat huomattavasti nykyistä laajemmalle, kutsutaan jääkausiksi. Sellaisia on hieman määritelmästä riippuen ollut maapallon historiassa ainakin kymmenen tai ehkä jopa satoja. Sitäkään ei tiedetä, montako jääkautta tulevaisuudessa vielä tulee (tai tuleeko yht...18.9.2019 18:00T. Lainio

Suomen jakamista Itä- ja Länsi-Suomeen voisi perustella, mikäli tulossa olevat säärintamat antavat siihen aihetta. Rannikolla meren läheisyys vaikuttaa säähän, mutta en ole varma, kuinka se vaikuttaa sääennusteen kokemiseen. Ohessa Ilmatieteen laitoksen linkki sään ennustamisesta. 12.9.2019 15:03Helsingin kaupunginkirjasto

Jokapaikassa, CO2 imeytyy veteen kaikkialla missä ilma kohtaa veden. Veden sekoittuessa myös CO2 sekoituu syvempiin kerroksiin. Imeytyminen johtuu veden taipumuksesta moiseen, ks viimeinen linkki. Jäätiköt eivät sula siksi että CO2 imeytyy meriin vaan siksi että maapallon (ilmakehän) lämpötila nousee. Itse asiassa CO2:n imeytyminen meriin hidastaa jäätiköiden sulamista, niin kauan kuin meret kykenevät imemää...10.9.2019 15:07Köpi K

Kysyjä viittaa kaiketi teoriaan ns. lumipallomaasta, eli aikakaudesta jolloin Maan pinta on ollut kokonaan tai lähes kokonaan jäätyneenä. Hypoteesin mukaan jää peitti Maata kauttaaltaan noin 717 miljoonaa vuotta sitten. Niihin aikoihin tapahtui mahtavia tulivuorten purkauksia. Ne syöksivät ilmaan valtavia määriä pienhiukkasia, jotka torjuivat auringonsäteitä. Kun jäätiköityminen pääsi...9.9.2019 15:15Helsingin kaupunginkirjasto

Säätiedotusten "tuntuu kuin" -lämpötiloissa on kyse siitä, että tuulella ilmavirtaus siirtää ihon pinnasta ja sitä suojaavista vaatekerroksista lämpöä pois nopeammin, kuin pelkkä lämmön johtuminen siirtää tyynellä säällä samassa lämpötilassa. Saunassa ei tuule, joten siellä ei myöskään lämpötilassa ole tuulivaikutusta mutta toki tuulivaikutus ilmiönä on olemassa myös ihon pintalämpötilaa korkeammissa lämmöissä, jolloin vaikutus on plusmerkkinen. Saunassa sen sijaan merkityksellistä on...15.7.2019 09:12Leo Salminen

Hiihtämisestä ei ole tietoa, mutta historiallisen kylmistä keväistä kylläkin: Runsaslumista talvea 1867 seurasi ennätyksellisen kylmä toukokuu ja vielä alkukesäkin. Tästä Suomen viimeisen nälkäkatastrofin aattovuodesta on kerrottu lukuisissa kirjoissa. Tässä yksi luonnehdinta: Ennusmerkit olivat keväällä uhkaavat - -. Talvi jatkui jatkumistaan, ja toukokuun lopulla alkoi näyttä...20.6.2019 21:39V. V. Kandestoeber

Tuulten syntymisen periaatteista löytyy verkosta runsaasti tietoa ja myös aikaisempi kysy.fi-vastaus selittää, mikä saa ilman liikkeelle http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tuuli-syntyy-ja-miten-tuulen-puuttuminen-vaikuttaisi-maapalloon-elamisen Suomessa tuuli usein tyyntyy yötä kohden mentäessä ja tätäkin ilmiötä on aikaisemmin täällä pohdittu: http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-tuuli-tyyntyy-yoksi-jos-tyyntyy-...20.5.2019 21:58Helsingin kaupunginkirjasto

Kannattaa tutustua säähavaintoarkiston dataan, kuten edellisessä samankaltaisen kysymyksen vastauksessa todettiin. Tuolta ajalta ei ole paljoakaan digitaaliseen muotoon arkistoitua tietoa. Keskimäärin oltiin 12°C plussan puolella. 19.3.2019 13:45Helsingin kaupunginkirjasto

Matalapaineessa ilmanpaine on pienempi kuin ympäristössään. Kun matalapaineessa ilmanpaine edelleen laskee, sanotaan matalapaineen syvenevän. Samalla matalapaineeseen liittyvät ilmiöt (tuulet, pilvet, sateet) kehittyvät ja voimistuvat. Matalapaineen täyttymisellä puolestaan tarkoitetaan sitä, että matalapaineessa ilmanpaine alkaa nousta ja matalapaine heikkenee. Säätermeistä ja sääilmiöistä l...14.3.2019 19:01Helsingin kaupunginkirjasto

Ei. Hapen määrä on kylläkin laskussa, mutta laskunopeus on niin hidas, luokkaa 0.7% 800000 vuodessa, että mitään hätää meillä ei ole miljooniin vuosiin. Tuo 0.7% vastaa samaa hapen vähenemää kuin on 100m korkeudella verrattuna merenpintaan. 12.3.2019 14:26Köpi K

Ilmatieteen laitoksen digitaalisessa säähavaintoarkistossa ei ollut tuolta alueelta tilastoja ihan noin pitkälle historiaan, eikä muillakaan vastaavilla palveluilla, joissa oli jonkinlaista säähistoriadataa saatavilla. Kuitenkin pari säälukemaa 26.2.1949 oli tallentunut Helsingistä, sekä sodankylästä. Päivien keskilämpötilat näkyvät seuraavassa minitaulukossa: Helsinki Kaisaniemi -1.4...27.2.2019 12:04Helsingin kaupunginkirjasto

Jos kaikki Antarktiksen jää sulaa, merenpinta nousee 57 metriä, uutisoitiin tammikuussa. Koskiko tämä vain Antarktiksen jäämassoja, eikä laskuissa ollut muita jäätiköitä? Ainakin National Geographicin laajalti verkossa siteerattu kaiken jään sulamisen aiheuttama merenpinnan nousun metrilukema liikkuu 65-67 metrin tasolla (216 jalkaa). National Geographic on myös laatinut karttakuvia, joista voi tarkastella Euroopan ja...12.2.2019 20:18Helsingin kaupunginkirjasto

Wikipedian moottorinlämmitin-artikkelissa viitataan VTT:n tutkimukseen, jonka mukaan yksi kylmäkäynnistys voi kuluttaa moottoria saman verran kuin 100 – 600 km ajomatkaa lämpimällä moottorilla. Kyseinen tutkimus toteutettiin lämmitinvalmistaja Defan toimeksiantona. Vastaaja ei löytänyt tätä vuonna 2007 tehtyä tutkimusta Motivan verkkosivuilta eikä muualtakaan verkosta. Moottorin kulumista on hankalampi mitata...6.2.2019 10:02Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen sääasemaverkostoon kuuluva Ruukin sääasema Siikajoella on toiminut vuodesta 1904. Sen paikka on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 1925. Sääaseman hyytävin mittaustulos on ilmeisesti talvelta 1965-66 -41.9 °C. Mittauspäivä oli 3.2.1966. 22.1.2019 21:49Helsingin kaupunginkirjasto

Tähän on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Silloin asiaa tiedusteltiin Ilmatieteen laitokselta. Vastauksen mukaan syynä +0 ja -0 -merkintöihin on lämpötilan mittaus ja raportointi 0,1 asteen tarkkuudella, joka kuitenkin sääkartoilla usein pyöristetään täysiksi asteiksi. +0 tarkoittaa, että lämpötila on desimaalin tarkkuudella +0,1...+0,4 astetta ja -0, että se on -0,1...-0,4 astetta. +0,5...17.12.2018 15:45Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (511)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut