Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kannattaa tutustua säähavaintoarkiston dataan, kuten edellisessä samankaltaisen kysymyksen vastauksessa todettiin. Tuolta ajalta ei ole paljoakaan digitaaliseen muotoon arkistoitua tietoa. Keskimäärin oltiin 12°C plussan puolella. 19.3.2019 13:45Helsingin kaupunginkirjasto

Matalapaineessa ilmanpaine on pienempi kuin ympäristössään. Kun matalapaineessa ilmanpaine edelleen laskee, sanotaan matalapaineen syvenevän. Samalla matalapaineeseen liittyvät ilmiöt (tuulet, pilvet, sateet) kehittyvät ja voimistuvat. Matalapaineen täyttymisellä puolestaan tarkoitetaan sitä, että matalapaineessa ilmanpaine alkaa nousta ja matalapaine heikkenee. Säätermeistä ja sääilmiöistä l...14.3.2019 19:01Helsingin kaupunginkirjasto

Ei. Hapen määrä on kylläkin laskussa, mutta laskunopeus on niin hidas, luokkaa 0.7% 800000 vuodessa, että mitään hätää meillä ei ole miljooniin vuosiin. Tuo 0.7% vastaa samaa hapen vähenemää kuin on 100m korkeudella verrattuna merenpintaan. 12.3.2019 14:26Köpi K

Ilmatieteen laitoksen digitaalisessa säähavaintoarkistossa ei ollut tuolta alueelta tilastoja ihan noin pitkälle historiaan, eikä muillakaan vastaavilla palveluilla, joissa oli jonkinlaista säähistoriadataa saatavilla. Kuitenkin pari säälukemaa 26.2.1949 oli tallentunut Helsingistä, sekä sodankylästä. Päivien keskilämpötilat näkyvät seuraavassa minitaulukossa: Helsinki Kaisaniemi -1.4...27.2.2019 12:04Helsingin kaupunginkirjasto

Jos kaikki Antarktiksen jää sulaa, merenpinta nousee 57 metriä, uutisoitiin tammikuussa. Koskiko tämä vain Antarktiksen jäämassoja, eikä laskuissa ollut muita jäätiköitä? Ainakin National Geographicin laajalti verkossa siteerattu kaiken jään sulamisen aiheuttama merenpinnan nousun metrilukema liikkuu 65-67 metrin tasolla (216 jalkaa). National Geographic on myös laatinut karttakuvia, joista voi tarkastella Euroopan ja...12.2.2019 20:18Helsingin kaupunginkirjasto

Wikipedian moottorinlämmitin-artikkelissa viitataan VTT:n tutkimukseen, jonka mukaan yksi kylmäkäynnistys voi kuluttaa moottoria saman verran kuin 100 – 600 km ajomatkaa lämpimällä moottorilla. Kyseinen tutkimus toteutettiin lämmitinvalmistaja Defan toimeksiantona. Vastaaja ei löytänyt tätä vuonna 2007 tehtyä tutkimusta Motivan verkkosivuilta eikä muualtakaan verkosta. Moottorin kulumista on hankalampi mitata...6.2.2019 10:02Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen sääasemaverkostoon kuuluva Ruukin sääasema Siikajoella on toiminut vuodesta 1904. Sen paikka on pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 1925. Sääaseman hyytävin mittaustulos on ilmeisesti talvelta 1965-66 -41.9 °C. Mittauspäivä oli 3.2.1966. 22.1.2019 21:49Helsingin kaupunginkirjasto

Tähän on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Silloin asiaa tiedusteltiin Ilmatieteen laitokselta. Vastauksen mukaan syynä +0 ja -0 -merkintöihin on lämpötilan mittaus ja raportointi 0,1 asteen tarkkuudella, joka kuitenkin sääkartoilla usein pyöristetään täysiksi asteiksi. +0 tarkoittaa, että lämpötila on desimaalin tarkkuudella +0,1...+0,4 astetta ja -0, että se on -0,1...-0,4 astetta. +0,5...17.12.2018 15:45Helsingin kaupunginkirjasto

Maapallon nykyistä lämpötilaa on yleensä verrattu esiteolliseen aikaan, ei tiettyyn vuoteen. Joka tapauksessa teollisuus oli pyörinyt jo kauan aikaa tultaessa vuoteen 1847. Kaupungistuminen on ilmastonmuutoksen olennainen syy, joten mittauskorjausten tekeminen tältä osin on tarpeetonta. Kaupungit muodostavat lämpimämpiä saarekkeita, mikä on tiedostettu jo 1950-luvulla., vaikkakin ilmiötä pidettiin marginaalisena aina 1980-...22.11.2018 16:36Helsingin kaupunginkirjasto

Suomi on pitkä maa, kuten joskus todetaan. Sääolosuhteet vaihtelevat ja harvemmin koko maassa vallitsee samanlainen säätila kovin pitkiä aikoja. Pitkiä pakkasjaksoja on kyllä talvisin ollut. Erityisesti muistetaan talven 1965-66 pakkaset Sallan ja Sodankylän seudulla. Pakkasjakson pituudeksi mitattiin tuolloin 146 päivää, eli lähes viisi kuukautta. Samana talvena Rovaniemellä pakkasjakson pituudeksi tuli 134 päivä...19.11.2018 21:57Helsingin kaupunginkirjasto

No esimerkiksi Suomessa: Helsingin metron maanalaiset rakenteet, Päijännetunneli (vesitunneli Päijänteestä Helsinkiin), kaikki luolat ja tunnelit, mm. Posivan ydinjätteen säilytysluolat jätteineen, kaivokset laitteineen ja ajoneuvoineen, suurimmat avolouhokset, merenpohjassa olevat sähkö- ja tietoliikennekaapelit ja kaasuputket (voisivat tietysti katkeilla jos jää runtelisi). Kaikki nuo luolat ja avolouhokset tietysti tä...9.11.2018 07:30Köpi K

Kasvihuonekaasuissa on kolme tai useampia atomeja (esim CO2), mitä enemmän, sen pahempi kasvihuoneilmiö. 1-2 atomin kaasut (esim happi O2, typpi N2) eivät lievennä kasvihuoneilmiötä, mutteivat myöskään aiheuta sitä. Tosin 2-atominen CO (eli häkä) välillisesti pahentaa kasvihuoneilmiötä haittaamalla pahan kasvihuonekaasun metaanin CH4 hajoamista. 9.11.2018 14:38Köpi K

Ei. Yleensä alkaa vesipisarana, joskus voi härmistyä suoraan jääksi. 9.11.2018 07:22Köpi K

Ilmatieteen laitoksen vuoteen 1961 ulottuvassa vuosittaisessa pakkasennätyslistauksessa alin lämpötila on ollut joka vuosi kylmempi kuin -30 C. Mainitsemisen arvoisena pidetäänkin sitä, että "on myös talvia, jolloin ei saavuteta -40 astetta!" 30.10.2018 12:24Helsingin kaupunginkirjasto

Intialaisesta bussikuljettajasta tuli vuonna 2016 tiettävästi ensimmäinen ihminen, joka on saanut surmansa meteoriitin iskiessä maahan. Onnettomuus tapahtui 6.2. lähellä Natrampallin kaupunkia Velloressa Etelä-Intiassa. Historia tuntee myös joitakin epäselviä tapauksia, joissa meteoriitti on saattanut olla syy ihmishenkien menetykseen. Kuuluisin tapaus on luultavasti Tunguskan räjähdys Siperiassa vuonna 1908.Räjähdys...18.9.2018 15:42Helsingin kaupunginkirjasto

Samantapaiseen kysymykseen on vastattu täällä jo aikaisemmin, vuonna 2009: http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loydan-euroopan-nahkealehtistenkasvien-alueelta-tyypillisimmat Nahkealehtisen kasvillisuusvyöhykkeen eli välimerenkasvillisuuden alueita on Välimeren alueen lisäksi myös Lounas-Australiassa, Yhdysvalloissa Kaliforniassa, Keski-Cilessä ja Etelä-Afrikassa. Eläimistökin vaihtelee siis aikalailla maanosasta...14.6.2018 08:58Helsingin kaupunginkirjasto

Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta löytyy paljon kiinnostavia tilastoja. Paikkakuntakohtaisia kuukausitilastoja on vuodesta 1961 lähtien. Niistä käy ilmi, että vuosina 1961-2010 tammi- ja helmikuu ovat olleet koko Suomea ajatellen yhtä kylmiä, -9,3 astetta celsiusta. Sademäärä tammikuussa (44mm) on ollut suurempi kuin helmikuussa (33mm). Paikkakuntia selaamalla voi havaita kyseisiltä vuosilta, että karkeasti mitä pohjoisemmaksi...7.6.2018 18:07Helsingin kaupunginkirjasto

Ilmatieteen laitoksen meripalveluista kerrottiin että tämän kevään alhaiseen meriveden korkeuteen on pääsyynä ollut pitkäkestoinen korkeapaine. 24.4.2018 17:57Helsingin kaupunginkirjasto

Syytä siihen, että uutisten perusteella jäätilanne vaikuttaisi olevan hyvin usein ”poikkeuksellisen huono”, voi lähteä etsimään kahdesta eri suunnasta. Ensinnäkin normaalin jäätilanteen määrittely on käynyt yhä vaikeammaksi käynnissä olevan globaalin ilmastonmuutoksen vuoksi. Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä jääpeitteisen ajan pituuteen että jään paksuuteen....18.4.2018 14:37Helsingin kaupunginkirjasto

Kotikisoista on toki helpoimmin saatavissa kirjallisuutta ja muuta dokumenttiaineistoa. Monien viimeisimpien kesä- ja talviolympialaisten avajais- ja päättäjäisjuhlien olosuhteet voivat vielä olla muistissakin, jos niitä sattui seuraamaan. Kesäolympialaisia on vietetty 28 kertaa ja talviolympialaisia 23 kertaa. Niiden avajais- ja päättäjäisseremonioiden säätiloja joutunee kyllä penkomaan verkosta eri tavoin ja siin...12.4.2018 15:05Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (501)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut