Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Porkkanoiden väri kertoo niiden karotenoidipitoisuuksista. Karotenoidit ovat luonnollisia pigmenttejä, joita esiintyy kasvien viherhiukkaissa. Karotenoidit muuntuvat ihmisen elimistössä A-vitamiiniksi. Niinpä eriväristen porkkanoiden ja ainakin A-vitamiinipitoisuuksien välillä on yhteys. Karotenoideilla on myös lukuisia muita terveysvaikutuksia ja -ominaisuuksia, jotka sitten vaihtelevat erivä...30.6.2017 10:39Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen lähivesillä ei liene muita syötäväksi kelpaavia leviä kuin rakkolevä. Itämeren rakkolevä (Fucus vesiculosus) on ravinnepitoista ja sitä on käytetty ravintona pula-aikoina. 23.3.2017 11:48Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjassaan Nokkonen: herkkuja ja hyvinvointia suomalaisesta superkasvista (2015) Katariina Vuori kirjoittaa hyödyntävänsä nokkosta koko sen kasvukauden ajan. Nokkosesta voidaan hyödyntää niin lehdet, varsi kuin juuretkin, ja esimerkiksi juurien paras keruuaika on vasta syksy tai alkukevät. Useimmiten nokkonen kuitenkin kehotetaan poimittavasti keväällä ja alkukesästä, sillä kasvi on parhaimmillaan nuorena ja tuoreena. Kes...1.9.2016 18:45Helsingin kaupunginkirjasto

Jonas Cajanuksen opinnäytetyössä vuodelta 1782 löytyy jonkin verran tietoja ensimmäisistä lajikkeista. Siinä esitellään keltaisia, valkoisia ja punaisia perunoita. Opinnäytetyön mukaan keltaisia pidettiin parhaimpina ja ne tuottivat varmimmin satoa. Kyseessä lienee varhaisperuna. Valkoiset perunat tuottivat paljon mukuloita, mutta vaativat pitkän kasvuajan. Violetinpunaiset perunat tekivät vähän mukuloita, mutta...13.8.2015 14:22Helsingin kaupunginkirjasto

Kantarellin eli keltavahveron kasvatus on mahdollista siinä missä useimpien muidenkin sienten. Lähdeluettelossa on muutamia aiheeseen opastavia linkkejä. Eritysiesti niistä viimeinen, ruotsalaisen sienigurun Eric Danellin tekstiin kannattaa paneutua, sillä siinä on kyse nimenomaan kantarellien kasvatuksesta. Valitettavasti en löytänyt artikkelia mistään suomennettuna, mutta tässä lyhyt tiivistelmä: 1. Kasvatetaan rihmastoa...25.2.2016 17:53Helsingin kaupunginkirjasto

Äyriäiset ja nilviäiset pysyvät hengissä useita päiviä, kunhan niitä säilyttää kosteassa ja viileässä. Jos säilytysolosuhteet ovat oikeat, rapujen ei ajatella niinkään kärsivän. Kalat sen sijaan tukehtuvat minuuteissa jos ne tuodaan kuivalle maalle. 1.2.2016 14:54Helsingin kaupunginkirjasto

Riisi ei ole vehnää. Kyseessä on kaksi eri kasvilajia, riisi (Oryza sativa) ja vehnä (Triticum aestivum). Katso tarkemmin esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi https://fi.wikipedia.org/wiki/Vehn%C3%A4 18.11.2015 10:09Helsingin kaupunginkirjasto

Hyönteisiä saa lain mukaan keräillä. Myös muurahaisten munien keräily on jokamiehenoikeuksien hengessä sallittua, mutta siitä ei saa jäädä pysyviä jälkiä luontoon eli muurahaispesiä ei saa tuhota. Suomen luonnosta löytyviä syötäviä hyönteisiä on listattu esim. tässä: http://www.hs.fi/ruoka/a1403746926436 . Lisätietoa hyönteisten käytöstä ravinnoksi...28.9.2015 19:07Helsingin kaupunginkirjasto

Kalorimäärä ei sinällään kerro mitään alkoholijuoman vaikutuksista, sillä kalorit eivät päätä sekoita. Jossain määrin kalorimäärä ja alkoholimäärä toki ovat yhteydessä toisiinsa, sillä yksi gramma alkoholia tuottaa palaessaan seitsemän kilokaloria. Eli mitä enemmän alkoholia, sitä enemmän kaloreita. Juoman lopullinen kalorimäärä riippuu...4.5.2015 18:37Helsingin kaupunginkirjasto

Tähän kysymykseen on jo vastattu kysy.fi:ssä (8.3.2011): http://www.kysy.fi/kysymys/voiko-esim-kotiviiniin-muodostua-metanolia-jaadyttamalla-se Vastaus on että käymisen yhteydessä syntyy aina metanolia. Ratkaisevaa on se, kuinka suurista määristä on kyse. 13.4.2015 15:27Helsingin kaupunginkirjasto

Kopi luwak eli sivettikissakahvi kuuluu maailman kalleimpiin kahveihin. Sitä on perinteisesti tuotettu Indonesian alueella paikallisen sivettikissan musankin ulosteesta löydetyistä kahvipavuista. Musanki syö kahvipensaan marjoja sen sokerisen hedelmälihan vuoksi. Kahvipensaan marja muistuttaa kooltaan ja väriltään pientä kirsikkaa. Marjan makean hedelmälihan sisällä ovat pavut pareittein. Kahvipavut löytyvät siis syvält...15.8.2014 12:10Helsingin kaupunginkirjasto

Merivesi sisältää suolaa noin 3,5 prosenttia. Itämeren suolapitoisuus on alle 1,5 prosenttia, sillä sen vesi on etupäässä murtovettä. Juomakelpoinen vesi saisi sisältää suolaa alle 0,05 prosenttia. Siksi Itämeren pohjoisosan 0,7-prosenttista vettä ei kannata juoda sellaisenaan, ei edes Perämeren 0,3-prosenttista vettä. Veden korkea suolapitoisuus johtaa helposti kehon kuivumiseen. Suolainen vesi...1.8.2014 10:36Helsingin kaupunginkirjasto

Suppilovahverosta käytetään sekä lakki että jalka. 21.10.2013 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Pääkaupunkiseudun asukkaiden juomavedeksi Päijänteen vesi tulee 120 kilometriä pitkän tunnelin kautta. Vesi otetaan Asikkalanselältä 26 metrin syvyydeltä noin 350 metriä rannasta, josta vesi saadaan tunneliin koko vuoden viileänä (4-10 °C). Vettä puhdistetaan vielä vesilaitoksilla saostamalla, suodattamalla ja desinfioimalla. Ympäristöhallinnon verkkosivuilta löytyy runsaasti tietoa Päij...13.3.2013 14:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä ovat Navel- eli napa-appelsiinit. Kysymykseen ylimääräisestä hedelmästä on aikoinaan vastattu Tiede-lehdessä. Napa-appelsiinien kukassa on ylimääräinen emiö, josta sivuhedelmä syntyy. Ominaisuus on perinnöllinen. Siemenetön lajike lisääntyy sekä pistokkaista että varttamalla, nykyisin useimmiten varsisilmuista tai kloonamalla. 15.2.2013 11:42Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymykseen lienee mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Ensin pitäisi määritellä mukula. "Mukula on suomenkielisessä terminologiassa laaja käsite; mukuloiksi nimitetään monenlaisia varsissa tai juurissa esiintyviä turvonneita muodostumia. --- Ehkä tutuimpia mukuloita ovat rönsymukulat, esim. perunan mukulat, jotka nekin ovat varsimudostumia." Lisäksi pitäisi määritellä, tarkoitetaanko...11.2.2013 14:05Helsingin kaupunginkirjasto

Tryffeleitä pystytään viljelemään. Oheisesta uutisesta käy ilmi, että siinä on onnistuttu myös Suomessa. http://yle.fi/uutiset/tryffeleiden_viljely_onnistui_ensi_kertaa_suomessa/6346535 http://fi.wikipedia.org/wiki/Tryffelit16.11.2012 17:15Helsingin kaupunginkirjasto

Jalan voi syödä siinä missä lakinkin. Suppilovahveron ontto jalka on samaa herkullista ainetta, joskin koostumukseltaan hieman sitkeämpää. Jalan voi halutessaan silputa pienemmiksi paloiksi.16.10.2012 13:13Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, lähetin kysymyksesi sieniä tuntevalle biologi Hanna Tuovilalle Helsingin yliopistoon. Hän kertoi keskustelleensa kysymyksestä parin Suomen sieniasiantuntijan kanssa, mutta kenellekään tullut mieleen syytä, miksi haperot sitkistyisivät keitettäessä. Hanna Tuovila kertoi, että haperoita ei ylipäätänsä suositella keitettäväksi tai varsinkaan höyrytettäväksi. Suurimman osan sienistä voi pannulla ns. keittää kasaan ilman rasvaa, silloin niiden rakenne on parhaimmillaan, eikä turhaa energiaa...21.8.2012 22:36Helsingin kaupunginkirjasto

Nilviäisten ja äyriäisten ohessa myös hyönteiset – kuten perhosten toukat, kovakuoriaiset, heinäsirkat, muurahaiset ja termiitit - ovat tärkeitä proteiinin lähteitä monissa osissa maailmaa. Maailmassa on toista tuhatta syötäväksi kelpaavaa hyönteislajia. Hyönteisten syöminen on yhtä arkipäiväistä kuin lihan tai kalan syöminen noin 80 prosentille maailman väestöstä enimmäkseen trooppisissa maissa. Vain Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa entomofagia eli hyönteissyönti ei ole suosiossa, vaikka...24.7.2012 14:04Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (101)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut