Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Wikin mukaan Guy-Christer Lönngrenin (s. 1943) veneiden valmistus on sijainnut Kaarinassa, paikallisen mattotehtaan tiloissa, missä lujitemuotivalmistaja Matti Leimun yritys Muotti-Matti Oy teki useita vuosia yhteistyötä Guy Designin kanssa. Purjeveneitä tehtiin useita malleja, joista Guyline 95 on ollut suurin sarja. En löytänyt lähteitä, jotka kertoisivat, missä juuri Guy-27 valmistettiin, kun Matti Leimun mainitaan...30.8.2020 15:12Lahja Kotka

Hirsiseinän aukkoihin, ovien ja ikkunoiden pieliin hirsien päihin työstetään pystyurat. Niihin asennetaan painuman sallivat ja sivusiirtymät estävät pystypuut. Näitä pystypuita kutsutaan karoiksi, karapuiksi. Karapuiden päälle kiinnitetään sitten ovien ja ikkunoiden karmit. Hirsiseinässä lisäksi vaarnaus (tapitus) estää hirsien sivuttaista siirtymistä liittämällä yhteen kaksi...4.10.2018 15:41Helsingin kaupunginkirjasto

Yleensä maalatun seinän voi tapetoida "vaan suoraan". Ellei maali irtoile tai seinässä ole kohoumia tms. Itseliimatuva tapetti on kuin tarra, sen takana on kalvo, joka poistetaan ja "tarra" laitetaan seinään. Kalvoa poistetaan vähän kerrallaan, ei kaikkea kerralla. Myös non-woven-tapetti on aloittelijalle helpompi kuin liisteröitävä. Kyllä tapetoinnista selviää aloittelijakin, ainakin jos lukee/...16.9.2019 07:40Köpi K

Suomessa sota (ja rakennusliikkeet...) hävittivät paljon puutaloja, mutta kyllä muualla maailmassa on paljonkin vanhoja puutaloja, jopa yli satavuotiaita. Ja Suomessakin. Jos vain katto (ja sokkeli) kestää, hirsiseinä on hyvin pitkäikäinen. Hiilinielujen, niin puurakennusten kuin metsienkin, idea on ilmakehässä (haitallisena) olevan hiilidioksidin sitominen jonnekin. Sitten kun rakennus tuhoutuu tai metsä poltetaan, joku muu (uusi)...10.9.2019 15:23Köpi K

Kiviaineksen hallitsematonta sinkoilua räjäytystyömailla pyrittiin estämään ainakin raskaalla puutavaralla, säkeillä ja rautaketjuilla. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien aikakoneen löytämistä vanhoista uutisista. Esimerkiksi vuonna 1955 lehti kertoi Loviisankatu 4:ssä sijainneen rakennustyömaan epäonnisesta pohjalouhinnan räjäytystyöstä. "Räjäytettävä...26.8.2019 21:34Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen vanhimpana rakennuksena voidaan pitää Jomalan kirkkoa Ahvenanmaalla. Sitä alettiin tiettävästi rakentaa 1260-luvulla. Keskiajan rakennusten ajoittaminen ei ole aivan ongelmatonta, asiakirjoja ja muita lähteitä on hyvin vähän. Varhaisia puisia kirkkoja tai muita rakennuksia ei ole meidän päiviimme asti säilynyt. Kivikirkkojen ja -linnojen rakentaminen kesti vuosikymmeniä tai -satoja. Ahvenanmaan kirkoista myös Saltvikin, Sundin, Lemlandin ja Hammarlandin kirkkoja alettiin rakentaa 1200-...16.8.2006 12:22Helsingin kaupunginkirjasto

Oikein tehdyn ja hyvin huolletun riukuaidan sanotaan kestävän vuosikymmeniä. Lähteiden mukaan kestävyyteen vaikuttaa muun muassa seiväs- ja aidaspuiden oikea kaatohetki puun ollessa vielä lepotilassa. Myös oikean puulajin valinnalla on vaikutusta kestoon. Kestävimpiä lajeja ovat kuusi, mänty ja haapa. Tämän lisäksi keston kannalta tärkeitä toimia ovat rakennusvaiheessa tehtävä seipä...31.5.2019 10:34Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjän linkittämä uutinen on parin vuoden takaa, mutta tiettävästi suunnitelma on edelleen voimassa. "Aromikujalle Vuotien varteen on suunnitteilla korkeaa rakentamista – korkeimmassa tornissa on kerroksia 31. Tornitaloja rakennetaan Vuotien varteen kuusi, ja mittakaavaa pehmentämään on suunniteltu matalampia, 3–8-kerroksisia taloja pääosin Bertha Pauligin kadun varrelle." Vuosaari-lehden numerossa 18/2019 kerrotaan, ett...14.5.2019 11:59Helsingin kaupunginkirjasto

Tontilla on asemakaavan mukaan kaksi suojeltua rakennusta. Suojelumerkintä on Sr-2. Se tarkoittaa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla...2.4.2019 12:25Helsingin kaupunginkirjasto

Ikävä kyllä ei taida olla mitään luotettavaa keinoa päätellä, millainen äänieristys missäkin talossa on, varsinkaan kun samassakin talossa saattaa olla suuria asuntokohtaisia vaihteluita. Asiaa on selvitelty varsin perusteellisesti seuraavassa artikkelissa: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/oletko-meluherkka-asunnon-aanieristyksen-voi-pilata-helposti/2818514 Suuntaa-antavaa tietoa voi kuitenkin saada eri aikoina voimassa...25.2.2015 12:49Helsingin kaupunginkirjasto

Kysy.fi-palvelun vastaajat eivät pohjimmiltaan ole päteviä lain tulkintaan, joten tutkitaan mitä ohjeistusta verkosta löytyy. Jos asunto-osakkaan muutostyöt ulottuvat yhtiön vastuulla oleviin asioihin, osakkaalla ei ole automaattista oikeutta työn tekemiseen. Tämä koskee myös ilmalämpöpumppuja, ilman taloyhtiön lupaa ei ilmalämpöpummpua voi asentaa. Tärkeimmät syyt ilmalämpöpumpun ...12.3.2019 14:55Helsingin kaupunginkirjasto

Luonnonolosuhteista (varsinkin talvisin) johtuen kukaan ei halua Siperiassa asua jos vain on joku muu vaihtoehto. Neuvostoliiton aikoihin poismuuttolupaa ei saanut ja muutenkin oli helpompi komentaa väkeä sinne töihin, vaikka vankeja jos ei muita. Nykyisin Venäjän kansalaisten on ilmeisesti helpompaa muuttaa mukavammille seuduille. Alueella on kuitenkin huomattavia luonnonvaroja, joten työväkeä tarvitaan. Jos sitä saa naapurista puoli-ilmaiseksi,...6.3.2019 11:40Köpi K

Lasitetut parvekkeet ja terassit ovat kylmää ulkotilaa, joita ei lasketa rakennuksen kerrosalaan eikä kokonaisalaan. 28.2.2019 10:00Helsingin kaupunginkirjasto

Lämpötalouden kannalta lienee tärkeintä, että lämpö päätyy sisälle asuntoon. Jos se tapahtuu vaatekaappien tai muiden kalusteiden kautta, ei siitä käsittääkseni ole haittaa, kun lämpö kuitenkin on jo sisätiloissa ja kaapeista se säteilee ja johtuu edelleen muualle asuntoon. Jos tuo seinien vierustoiden lämmityskin olisi termostaatin takana, niin kaapit ja muut kalusteet saattaisivat hidastastaa...18.2.2019 21:50Leo Salminen

Etenkin kaupunkiympäristössä näkee monenlaisia tunnistelaattoja. Verkosta löytyi wikisivusto johon on kerätty kuvia erilaisista laatoista, kilvistä ja kaivonkansista. Osalle niistä on löydetty selitys. Kysyjän lähettämän kuvan mukainen HPY-laattakin on sivustolla: "Puhelinjohtojen, eli nykyään muunkin datasiirron, kaivo 1,8 metriä laatasta ulospäin." Laatan virallisesta nimityksestä vastaaja ei l...7.2.2019 17:35Helsingin kaupunginkirjasto

Senköhän takia nykyäänkin hautakumpu peitetään havuilla? Niin ja tuo hakoja on tyypillinen ilmaisu synnyinseudullani Keski-Pohjanmaalla. Tarkoitetaan tietysti havuja. 30.1.2019 14:38Kaija T

Rakennetekniset näkökohdat eivät kuitenkaan liene olleet yksinomaisia, mahdollisesti eivät edes ensisijaisia, syitä useiden tonnien painoisten kivien käyttöön pyramidien rakentamisessa. Maailman vanhin kivestä tehty monumentaalirakennus on noin 60 metriä korkea Sakkaran porraspyramidi, joka sijaitsee n. 30 kilometriä nykyisestä Kairosta etelään. Huomattavan suomalaisen egyptologin Rostislav Holthoerin (1937 -...22.12.2018 16:44V. V. Kandestoeber

Suomessa on lain mukaan jokaisen kunnan laadittava rakennusjärjestys, joka perustuu paikallisiin oloihin ja jonka määräykset voivat vaihdella kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista kunnassa ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuntaliiton kustantama Opas rakennusjärjestyksen laatimiseen antaa aitaamisen ohjeistukseen useita perusperiaatteita, mm. seuraavia: Aidat vaikuttavat vahvasti kaupunkikuvaan ja maisemaan. Lisäksi...21.12.2018 19:32Helsingin kaupunginkirjasto

Viranomaiset valvovat ja ohjaavat rakentamista Suomessa. Rakentamisen yleinen ohjaus perustuu lain ja asetuksen tasoisiin säännöksiin. Tarkemmat rakentamisen säännökset sekä niitä täydentävät ministeriön ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Erityisesti asuirakentamista koskien on oville ja ikkunoille asetettu useita eri määräyksiä ja ohjeita. Joistakin määrä...30.10.2018 09:12Helsingin kaupunginkirjasto

Porvoon museosta kerrottiin, että Piispantalon ovat suunnitelleet arkkitehdit Bertel & Valter Jung vuonna 1926. 26.9.2018 14:46Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (828)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut