Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Marsalkka Mannerheimin hautajaistilaisuus oli 4.2.1951 Hietaniemen hautausmaalla. Ilta-Sanomien uutisen mukaan hautajaissaatto oli lähes neljä kilometriä pitkä, ja siihen osallistui arviolta jopa 150 000 ihmistä. Olisikohan tämä läsnäolijoiden määrässä laskettuna se suurin suomalainen hautajaistapahtuma. Presidentti Urho Kekkosen hautajaisia vuonna 1986 seurasi katujen varsilla yli 40 000 ihmistä. Kyllikki...1.3.2019 08:23Helsingin kaupunginkirjasto

Arvovieraita on kunnioitettu jo ennen ajanlaskun alkua levittämällä punainen matto, jota pitkin he kävelevät saapuessaan paikalle. Levittää punainen matto on myös ilmauksena tarkoittanut yleensä vieraan ottamista juhlallisesti vastaan. Hollywoodissa tuli tavaksi levittää punainen matto tärkeään ensi-iltaan saapuville tähtinäyttelijöille. Tapa tuli 60-luvulla myös vuotuisiin Oscar-juhliin, ja...21.1.2019 12:30Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut pitkään kestäneestä vastauksesta, tämä kysymys ilmestyi uudelleen takaisin muiden kysymysten joukkoon vasta äskettäin. -Toimitus Kyse on ikuisen tulen kohentamisesta. Kaksiteräisellä miekalla kohennetaan tuntemattomaan sotilaan haudalla palavaa ikuista tulta. Tuliseremonia toistetaan joka ilta, kello 18.30 paikallista aikaa. 21.1.2019 10:29Helsingin kaupunginkirjasto

Hautaustoimilaki (1 luku, 2 §) määrää, että vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Ruumista ei siis saa noin vain jättää jonnekin. Hautaustoimilain (6 luku, 16 §) mukaan Aluehallintovirasto voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää luvan perustaa yksityinen hauta nimetyn vainajan hautaamiseen hautaustarkoitukseen sopivaan paikkaan. Hautausmaana toimivaan paikkaan liittyy...1.8.2018 13:39Helsingin kaupunginkirjasto

Monilla eläinten hautausmailla ei suositella ristin käyttämistä eläimen haudalla tai ristin käyttäminen on kokonaan kielletty hautausmaan säännöissä. Syynä on yleensä se, että sitä pidetään teologisena kannanottona jota jotkut (vakaumuksesta riippumatta) voivat pitää herjauksena. Vielä 1800-luvulla Ruotsi-Suomen kirkkolaki määräsi hiljaisen tai häpeällisen hautauksen...19.6.2018 08:51Helsingin kaupunginkirjasto

Ruotsissa kohistiin vuonna 2013 Svenska Dagbladetin ruokasivujen joulutorttureseptistä, jonka kuvissa joulutortut näyttivät ruotsalaisten mielestä hakaristeiltä. Suomesta taas tuli jutusta paljon palautetta, missä kukaan ei nähnyt mitään yhteyttä hakaristeihin. Joulutähden muotoiset tortut ovat Suomessa perinne. Hakaristi on hyvin vanha symboli, joka on ollut käytössä monissa maissa jo kauan ennen...13.6.2018 12:33Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin Sanomien Siskolta kysyttiin tätä samaa joitakin vuosia sitten. Aattojen juhliminen ei suinkaan ole suomalainen erikoisuus; esimerkiksi jouluaatto on monissa Euroopan maissa se päivä, jolloin lahjat jaetaan ja juhlaillallinen nautitaan, totesi Sisko. Aattoon painottuminen selittyisi osin sillä, että niin monet vuoden kulkuun liittyvät isot juhlat ovat kristillisiä kirkkopyhiä. Niihin taas on usein liittynyt paasto, joko sen alkaminen tai p...14.6.2018 17:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kansallispäivää voidaan juhlia jonkin muunkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman kuin itsenäisyyden saavuttamisen kunniaksi. Esimerkiksi monille vuosisatoja vanhoille kuningaskunnille "itsenäistymisen" ajankohtaa olisikin vaikea määrittää. Norjassa kansallispäivän ajankohta on 17. toukokuuta. Kansallispäivää vietetään vuonna 1814 tapahtuneen perustuslain syntymisen muistoksi. Lisä...12.6.2018 13:48Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvan orkesteri on nimeltään Band of the Grenadier Guards. Se on yksi Britannian armeijan musiikkijoukkojen (Corps of Army Music) monista orkestereista. Ne esiintyvät erilaisissa paraateissa ja seremonioissa. Englanninkielinen nimitys näille orkesterin keulassa kullanhohtoisessa puvussa marssiville on "Drum Major". Näyttävä traditionaalinen asu "State Dress" tai "State Livery" kuuluu rooliin. Ratsastajanlakki ...7.6.2018 17:54Helsingin kaupunginkirjasto

Troijan sota on kreikkalaisen mytologian kuuluisin taru. Siinä taistelivat keskenään kreikkalaiset ja troijalaiset. Troijan kuninkaan Priamoksen poika Paris ryösti Spartan kuninkaan Menelaoksen Helenen, mistä suuttuuneena Menelaoksen veli, Mykenen kuningas Agamemnon, vei kreikkalaisten sotajoukon piirittämään Troijaa. Taistelu kesti kymmenen vuotta, ja sodassa kunnostautui erityisesti Akhilleus, joka voitti troijalaisten sankarin Hektorin. Muista...5.6.2001 16:06Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä sinettisormuksilla on leimattu asiakirjoja ihan oikeasti. Varsinkin ennen 1800-lukua sinettisormus oli yleisesti käytössä. Sormuksen kantajan kuoltua sormus yleensä tuhottiin. Näin vältyttiin siltä, että sormusta olisi käytetty väärin. Tämä perinne näkyy edelleen mm. paavin vaihtuessa - edellisen paavin sinettisormus nimittäin hävitetään vaihdon yhteydessä. Vä...31.5.2018 11:41Helsingin kaupunginkirjasto

Tohtoriksi väitellyttä voi hyvin muistaa lahjalla. Jos väittelijä on sukulaisesi tai ystäväsi, on tärkeää ajoittaa lahjan antaminen oikein. Professori Matti Sillanpää Turun yliopistosta on laatinut väitöstilaisuus- ja karonkkaetiketin, jossa hän neuvoo mm. seuraavaa: ”Karonkka ei - - ole perhe- eikä sukujuhla, johon ulkopuoliset kutsutaan seuraamaan enemmän tai vähemmän vaivautuneina perheen ja suvun sinänsä iloista tapahtumaa. Sellainen on syytä pitää erikseen varsinaisen...16.8.2009 10:53Helsingin kaupunginkirjasto

Teoksessa Elämäsi matkalle, ajatuksia arkeen ja juhlaan, mainitaan Kaste -kohdassa Eino Leinon säe: "Tuutios lapseni tuiretuinen, armahainen, naurusuinen, tuutios rinnalla rakkauden". Muita sopivia Leinon runoista löytänyt, mutta monien kirjailijoiden ja ajttelijoiden runoja löytyy edellämainitun lisäksi muistakin värssykirjoista 16.5.2018 19:40Helsingin kaupunginkirjasto

Kaupat ovat auki. Helatorstai ei ole Virossa kansallinen juhlapäivä. Matkailuinfoa löytyy esimerkiksi näistä linkeistä: http://www.viroinfo.com/index.php?topic=12&dowhat=showinfo http://www.balticguide.ee/ http://aktivist.ee/ee/index.asp http://www.tallinna.net/indexi.html http://www.mtv3.fi/matkailu/viro/ http://visitestonia.com/index.php?page=4 http://www.viroweb.com/ http://www.inyourpocket.com/estonia/en/ terveisin iGS-toimitus Helsingin kaupunginkirjasto22.5.2003 16:05Helsingin kaupunginkirjasto

Ruotsissa on tosiaan kuninkaallisen perheen lapsille ollut tapana myöntää herttuan tai herttuattaren arvonimiä. Tapa on lähtöisin jo Kustaa Vaasan ajalta ja jatkuu edelleen. Kuten wikipediakin toteaa, ei arvonimeen nykyään liity mitään historiallisia erioikeuksia. Se on kuninkaan ja kuningattaren tavoin nimellinen aatelisarvo, joka käytännössä kertoo vain kantajansa luonnollisesta tai juridisesta lähisukulaisuudesta...16.4.2018 19:53Helsingin kaupunginkirjasto

2.7.1992 Helsingin Sanomissa julkaistiin STT:n uutinen uudesta juhlapäivästä. "Suomessa vietetään tänä vuonna uutta juhlapäivää. Heinäkuun 17. päivä on virallisesti julistettu kansanvallanpäiväksi, jolla juhlistetaan Suomen hallitusmuodon vahvistamista vuonna 1919. Ensimmäistä kansanvallanpäivää vietetään Suomi 75 vuotta -juhlinnan kunniaksi. Päivä on yleinen liputusp...6.4.2018 14:36Helsingin kaupunginkirjasto

Ruumiita on ollut suomalaisessa perinteessä tapana kuljettaa nimenomaan jalat edellä. Tällä pyrittiin estämään vainajan pääseminen takaisin elävien pariin, ikään kuin eksyttämällä. Tästä perinteestä kumpuaa mm. kaikkien tuntema sanonta ”lähden vain jalat edellä”, millä viitataan kuolemaan. Tähän liittyy myös Suomen terveydenhuollon ja sairaaloiden kää...21.3.2013 11:12Helsingin kaupunginkirjasto

Paralumilautailija Matti Suur-Hamari voitti juuri lumilautacrossissa paralympiakultaa, mutta tradition mukainen Porilaisten marssi ei soinut. Useat paralympialähetyksien katsojat ovat tätä jo ehtineet ihmetellä. Ylen verkkosivujen mukaan: "Olympialaiset ja paralympialaiset ovat eri kilpailu. Tästä johtuen paralympialaisten kultamitalin jälkeen ei ole soitettu Porilaisten marssia." Yle Urheilu on saanut asiasta palautetta ja aihetta k...12.3.2018 17:26Helsingin kaupunginkirjasto

Ei se pelkkää puhetta ollut. 18 000 dollarin arvoisen vesijetin sai pukusuunnittelija Mark Bridges. Hänen puheensa kesti 36 sekuntia. 7.3.2018 12:28Helsingin kaupunginkirjasto

Muualla kyllä, mutta Suomessa ei ole vanhastaan ollut tapana että isä tai kukaan muukaan taluttaa morsianta, ainakaan yleisesti. Tämä tapa on yleistynyt vasta nyt kun se on opittu televisiota katsomalla. Se mitä TV kertoo muista kulttuureista ei ole meillä mikään standardi eikä perinne. 1.3.2018 18:33Telttu Ella

Sivut

Vastaukset (1140)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut