Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kansallisdiskografia Violan mukaan suomalainen kansansävelmä Jouluaatto (joka alkaa sanoin ”Jouluaatto on nyt herttainen”) julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1927 alakansakoulun laulukirjassa Mitä me laulaisimme? (toim. Hilja Karttunen, Wsoy). Sanoituksella Juhannus on meillä herttainen sama sävelmä julkaistiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1956 julkaisussa Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. V...4.12.2018 11:00Helsingin kaupunginkirjasto

Liisa Ryömä (1947 – 2017) oli sanoittajana ja laulujen suomentajana varsin tuottelias. Suomen Kansallisdiskografia Violasta (ks. linkki alla) löytyvät tiedot lähes kolmestasadasta hänen sanoittamastaan laulusta. Voit etsiä Violasta Liisa Ryömän sanoitukset esimerkiksi kirjoittamalla sanahakuun ”liisa ryömä”. Kappaleiden tiedoista pääset tarkistamaan, missä nuottijulkaisussa tai äänitallenteessa...4.12.2018 11:15Helsingin kaupunginkirjasto

Vaikuttaa siltä, että muun kielisiä käännöksiä ei ole ainakaan levytetty. Etsimme Suomen kansallisdiskografia Violasta, Discogsin levytietokannasta sekä Helmetin aineistotietokannasta ilman tulosta. Lähteet: https://www.discogs.com/artist/1503275-Juhani-Jalas?noanv=1 https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI http://luettelo.helmet.fi/search~S3*fin/?searchtype=a&searcharg=jalas+juhani&searchscope=3&SORT=D&extended=0...5.12.2018 15:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys on laaja ja täydellistä listaa on mahdotonta laatia. Pienimuotoisilla klubikeikoilla tai aurinkorantojen suomalaisbaareissa esiintyviä suomalaisia artisteja on lukuisia. Suuremmilla lavoilla ovat esiintyneet ainakin Arja Saijonmaa, Danny, Darude, Jimi Tenor, Kimmo Pohjonen, Tarja Turunen ja Saara Aalto. 5.12.2018 15:49Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaajan mielestä ei tietenkään ole. Kuuntele musiikki musiikkina! 11.12.2018 10:58Helsingin kaupunginkirjasto

Katherine Kennicott Davis sävelsi laulun "The Little Drummer Boy" vuonna 1941. Yhdysvalloissa sen nimi oli alun perin "Carol of the Drum". Ilmeisesti Davisin muokkaama melodia on peräisin tsekkiläisestä uskonnollisesta kansansävelmästä. Ensimmäisen suomalaisen käännöksensä se sai vuonna 1978. Meillä laulua on levytetty kolmellakin eri nimellä: Pieni rumpali, Pikku rumpalipoika ja Pieni rumpalipoika...17.12.2018 09:26Helsingin kaupunginkirjasto

Katalogimusiikkia kutsutaan myös tuotantomusiikiksi. Joskus puhutaan kirjastomusiikista. Radio- ja tv-mainoksiin, televisio-ohjelmiin sekä elokuviin katalogimusiikkia on tehty jo vuosikymmenien ajan. Se on taustamusiikiksi sävellettyä, valmista musiikkia, jonka tallennusoikeus eli käyttölisenssi ostetaan kertakorvauksena. Aikoinaan katalogimusiikkia oli saatavilla vinyylilevyilläkin, mutta nykyään sitä voi helposti tarpeen mukaan hankkia...26.12.2018 20:14Helsingin kaupunginkirjasto

Kansanlaulu tunnetaan nimellä "Kengitäppä poika". Se kuuluu erityisesti romanien perinteisiin. Hortto Kaalon esityksen voit kuunnella ja katsella YouTubelta. Sanoitus voi kansanmusiikin tapaan vähän vaihdella, mutta aika lailla yksiin videon lyriikat menevät päihdelinkin verkkosivuilta löytyvän laulutekstin kanssa. Nuotinnos löytyy Kauneimmat kaaleenlaulut -kirjasta ja samanniminen cd-levy on helmet-kirjastojenkin kokoelmista...2.1.2019 22:32Helsingin kaupunginkirjasto

Olisikohan kyseessä Tuomio & Koneen biisi "En Garde (feat. Setä Koponen)" levyltä "Rokkaa"? Työkaverini tiesi ehdottaa tätä kappaletta. Linkki kappaleeseen: https://www.youtube.com/watch?v=sKebW_7jbRA 8.1.2019 14:09Helsingin kaupunginkirjasto

Aivan alussa levysoittimia pyöritettiin käsin, mutta jo 1900-luvulle tultaessa niissä käytettiin vedettävää jousta tai sähkömoottoria. Eri asia sitten oli, kuinka tasaisesti ne pyörittivät koneistoa. Videossa käytetty Victrola-soitin ilmeisesti ainakin käy hieman epätasaisesti. Äänityslaitteistoissa käytetyt moottorit olivat luultavasti vakaampia kuin kuluttajille suunnatuissa soittimissa, mutta muutkin...9.1.2019 11:33Helsingin kaupunginkirjasto

Kuten erilaisilla soittimilla, myös laulajilla on vaihtelevia äänialoja. Toisin sanoen - riippuen instrumentista, tai laulajasta, on yleensä tiedossa mitkä ovat korkeimmat, tai matalimmat nuotit, mitä pystytään esittämään. Joillain laulajilla voi myös olla joku hyväksi todettu sävellaji, minkä lähistöllä on mukavinta työskennellä. Tämän vuoksi sävellyksien sävellajeja usein...10.1.2019 15:16Helsingin kaupunginkirjasto

Kappaleesta on julkaistu nuotinnos teoksessa Suuri toivelaulukirja 20. 13.1.2019 13:46Helsingin kaupunginkirjasto

Jos alkuperäinen kappale tosiaankin on hollantilaisen Crystal Palace -kokoonpanon single vuodelta 1977, lienee aika vaikeaa saada sitä kuunneltavakseen. Willy Meier eli Willem de Meijer vaikutti hollantilaisessa musiikkimaailmassa aikanaan. Crystal Palacen ura taisi jäädä muutaman kappaleen tasolle. Sen paremmin YouTubelta kuin Spotifysta ei alkuperäisesitystä löydy. 15.1.2019 10:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kappalehan tehtiin Pate Mustajärven Ukkometso-soololevylle, eli kyseessä oli kertaprojekti. Mä elän vieläkin -kappaleessa laulaneiden Harri Marstion, Jorma Kääriäisen ja Topi Sorsakosken lisäksi levyllä oli mukana useita muitakin vierailijoita. Levyllä oli mukana päteviä soittajia, joten miksi yhtä kappaletta varten olisi pitänyt muodostaa oma yhtyeensä? Mä elän vieläkin, alkuperäiselt...22.1.2019 19:44Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaus perustuu Tauno Väinölän tekstiin, joka on alunperin ilmestynyt kirjassa "Virsikirjamme virret", mutta on luettavissa myös verkossa olevasta Virsihakemistosta. Virren sanat ovat uskonpuhdistaja Martti Lutherin kirjoittamat. Virttä pidetään hänen virsistään henkilökohtaisimpana ja kuvauksena hänen omasta uskontaistelustaan. Se on eräänlainen vuoropuhelu, jossa Isä Jumala ja Jeesus käyvät...14.1.2019 16:34Helsingin kaupunginkirjasto

Paavo Ruotsalaisen roolia ovat esittäneet ainakin seuraavat laulajat: Jaakko Ryhänen esitti roolia myös 20 vuoden ajan Suomen Kansallisoopperassa sekä Aholansaaressa 2008 ja Keski-Porin kirkossa 1980. Hän lauloi Paavon roolin myäs Metropolianissa New Yorkissa vuonna 1983, kun Suomen kansallisooppera vieraili siellä. Hän oli mukana myös elokuvaversiossa, joka tehtiin vuonna 1984. Martti Wallén esitti Paavon...4.1.2019 22:44Helsingin kaupunginkirjasto

Tästä Kolmen pennin oopperaan kuuluvasta laulusta on ilmeisesti ainakin kahdet suomenkieliset sanat. Ensimmäiset on tehnyt Elvi Sinervo ja toiset Marja-Leena Mikkola. Marja-Leena Mikkolan sanoittama laulu on nimeltään Ei!! ja se alkaa sanoilla Hän on nainen .... Sanat ja nuotit löytyvät ainakin Merja Hurrin toimittamasta laulukirjasta Naislaulukirja. Kirjan voi varata Helmet-tietokannan kautta. 8.2.2019 13:40Helsingin kaupunginkirjasto

Keskustakirjasto Oodin myötä kiinni menneen musiikkikirjaston Kirjasto 10:n edustaja arvioi haarukan olevan noin 100-150 lainausta. Paljon riippuu musiikin genrestä. Raskaan musiikin levyt kestävät jostain syystä huonoiten, sitten tulevat rock/pop, jazz ja parhaimmin lainauksia kestävät klassisen musiikin levyt. 19.2.2019 16:47Helsingin kaupunginkirjasto

"Kun aikuiset ei hoksaa suojateitä." 19.2.2019 19:58Helsingin kaupunginkirjasto

Syntetisaattorimusiikkia oli jo ennen 70-lukua, mutta tarkka vastaus riippuu siitä, miten määritellään "syntetisaattorimusiikki". Elektronisesti ääntä tuottavilla instrumenteilla kuten Telharmonium, theremin ja ondes Martenot oli esitetty ja sävelletty musiikkia 1900-luvun ensimmäisistä vuosikymmenistä lähtien. Näitä ei kuitenkaan aina lasketa syntetisaattoreiksi samassa mielessä kuin my...27.2.2019 11:28Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Luetuimmat (6524)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut