Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, ja siihen, miten musiikin kokee, on monta vaikuttavaa tekijää. Nuorille suunnattu musiikki saattaa hetkellisine trendirytmeineen kuulostaa vanhemmista ihmisistä aika ihmeelliseltä, mutta tämä on toki totta myös menneinä vuosikymmeninä. Joskus Beatlesia, Elvistä, ja muita uusia asioita tekeviä artisteja pidettiin myös vanhempien keskuudessa sietämättömänä...17.1.2019 10:00Helsingin kaupunginkirjasto

Jos alkuperäinen kappale tosiaankin on hollantilaisen Crystal Palace -kokoonpanon single vuodelta 1977, lienee aika vaikeaa saada sitä kuunneltavakseen. Willy Meier eli Willem de Meijer vaikutti hollantilaisessa musiikkimaailmassa aikanaan. Crystal Palacen ura taisi jäädä muutaman kappaleen tasolle. Sen paremmin YouTubelta kuin Spotifysta ei alkuperäisesitystä löydy. 15.1.2019 10:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kappaleesta on julkaistu nuotinnos teoksessa Suuri toivelaulukirja 20. 13.1.2019 13:46Helsingin kaupunginkirjasto

Kuten erilaisilla soittimilla, myös laulajilla on vaihtelevia äänialoja. Toisin sanoen - riippuen instrumentista, tai laulajasta, on yleensä tiedossa mitkä ovat korkeimmat, tai matalimmat nuotit, mitä pystytään esittämään. Joillain laulajilla voi myös olla joku hyväksi todettu sävellaji, minkä lähistöllä on mukavinta työskennellä. Tämän vuoksi sävellyksien sävellajeja usein...10.1.2019 15:16Helsingin kaupunginkirjasto

Aivan alussa levysoittimia pyöritettiin käsin, mutta jo 1900-luvulle tultaessa niissä käytettiin vedettävää jousta tai sähkömoottoria. Eri asia sitten oli, kuinka tasaisesti ne pyörittivät koneistoa. Videossa käytetty Victrola-soitin ilmeisesti ainakin käy hieman epätasaisesti. Äänityslaitteistoissa käytetyt moottorit olivat luultavasti vakaampia kuin kuluttajille suunnatuissa soittimissa, mutta muutkin...9.1.2019 11:33Helsingin kaupunginkirjasto

Olisikohan kyseessä Tuomio & Koneen biisi "En Garde (feat. Setä Koponen)" levyltä "Rokkaa"? Työkaverini tiesi ehdottaa tätä kappaletta. Linkki kappaleeseen: https://www.youtube.com/watch?v=sKebW_7jbRA 8.1.2019 14:09Helsingin kaupunginkirjasto

Michael Jacksonin tulevista konserteista ei ole julkaistu toistaiseksi mitään tietoa. Seuraa Michael Jacksonin internet-sivuja ja niiden uutisia. http://www.michaeljackson.com/ http://www.exclusivelymj.com/ Terveisin iGS-toimitus / Helsingin kaupunginkirjasto9.5.2003 17:05

Kansanlaulu tunnetaan nimellä "Kengitäppä poika". Se kuuluu erityisesti romanien perinteisiin. Hortto Kaalon esityksen voit kuunnella ja katsella YouTubelta. Sanoitus voi kansanmusiikin tapaan vähän vaihdella, mutta aika lailla yksiin videon lyriikat menevät päihdelinkin verkkosivuilta löytyvän laulutekstin kanssa. Nuotinnos löytyy Kauneimmat kaaleenlaulut -kirjasta ja samanniminen cd-levy on helmet-kirjastojenkin kokoelmista...2.1.2019 22:32Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan vidota/kappaletta. Toivottavasti joku lukijoistamme muistaisi.4.9.2010 19:19Helsingin kaupunginkirjasto

Katalogimusiikkia kutsutaan myös tuotantomusiikiksi. Joskus puhutaan kirjastomusiikista. Radio- ja tv-mainoksiin, televisio-ohjelmiin sekä elokuviin katalogimusiikkia on tehty jo vuosikymmenien ajan. Se on taustamusiikiksi sävellettyä, valmista musiikkia, jonka tallennusoikeus eli käyttölisenssi ostetaan kertakorvauksena. Aikoinaan katalogimusiikkia oli saatavilla vinyylilevyilläkin, mutta nykyään sitä voi helposti tarpeen mukaan hankkia...26.12.2018 20:14Helsingin kaupunginkirjasto

Katherine Kennicott Davis sävelsi laulun "The Little Drummer Boy" vuonna 1941. Yhdysvalloissa sen nimi oli alun perin "Carol of the Drum". Ilmeisesti Davisin muokkaama melodia on peräisin tsekkiläisestä uskonnollisesta kansansävelmästä. Ensimmäisen suomalaisen käännöksensä se sai vuonna 1978. Meillä laulua on levytetty kolmellakin eri nimellä: Pieni rumpali, Pikku rumpalipoika ja Pieni rumpalipoika...17.12.2018 09:26Helsingin kaupunginkirjasto

Ensimmäisessä linkissä soiva kappale on Quincy Jonesin "Soul Bossa Nova", jota on käytetty paljon eri elokuvissa ja mainoksissa. Loput kolme kappaletta olivat hankalia. On mahdollista, että ne ovat kaikki ohjelmaa varten sävellettyjä kappaleita, eivätkä siis löydy miltään varsinaiselta levyltä. 13.12.2018 15:40Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaajan mielestä ei tietenkään ole. Kuuntele musiikki musiikkina! 11.12.2018 10:58Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys on laaja ja täydellistä listaa on mahdotonta laatia. Pienimuotoisilla klubikeikoilla tai aurinkorantojen suomalaisbaareissa esiintyviä suomalaisia artisteja on lukuisia. Suuremmilla lavoilla ovat esiintyneet ainakin Arja Saijonmaa, Danny, Darude, Jimi Tenor, Kimmo Pohjonen, Tarja Turunen ja Saara Aalto. 5.12.2018 15:49Helsingin kaupunginkirjasto

Vaikuttaa siltä, että muun kielisiä käännöksiä ei ole ainakaan levytetty. Etsimme Suomen kansallisdiskografia Violasta, Discogsin levytietokannasta sekä Helmetin aineistotietokannasta ilman tulosta. Lähteet: https://www.discogs.com/artist/1503275-Juhani-Jalas?noanv=1 https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI http://luettelo.helmet.fi/search~S3*fin/?searchtype=a&searcharg=jalas+juhani&searchscope=3&SORT=D&extended=0...5.12.2018 15:32Helsingin kaupunginkirjasto

Liisa Ryömä (1947 – 2017) oli sanoittajana ja laulujen suomentajana varsin tuottelias. Suomen Kansallisdiskografia Violasta (ks. linkki alla) löytyvät tiedot lähes kolmestasadasta hänen sanoittamastaan laulusta. Voit etsiä Violasta Liisa Ryömän sanoitukset esimerkiksi kirjoittamalla sanahakuun ”liisa ryömä”. Kappaleiden tiedoista pääset tarkistamaan, missä nuottijulkaisussa tai äänitallenteessa...4.12.2018 11:15Helsingin kaupunginkirjasto

Kansallisdiskografia Violan mukaan suomalainen kansansävelmä Jouluaatto (joka alkaa sanoin ”Jouluaatto on nyt herttainen”) julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1927 alakansakoulun laulukirjassa Mitä me laulaisimme? (toim. Hilja Karttunen, Wsoy). Sanoituksella Juhannus on meillä herttainen sama sävelmä julkaistiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1956 julkaisussa Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. V...4.12.2018 11:00Helsingin kaupunginkirjasto

Olisikohan lauluun yhdistelty aineksia eri tahoilta? Kasimir Leinon Se oli silloin! -runossa pettynyt sulho muistelee rakkaansa lupauksia. Runossa on seuraava säe: "Toisen sormus sormessansa välkkyi kurjan neitosen, toisen suukko huuliltansa poltti poies entisen." Kokoelma Runokokeita on julkaistu vuonna 1886. Laulun jatko taas voisi olla sotilaiden omaa kehitelmää. Ainakaan se ei ole peräisin Leinon runosta. Ehkä riimit sovitettiin...27.11.2018 22:12Helsingin kaupunginkirjasto

Mekään emme ole löytäneet kysymäsi kappeleen alkuperäistä nimeä. Kyseessä on tosiaan kansansävelmä ja suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Tuovi Putkonen. http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/hakufi.php https://viola.linneanet.fi 22.11.2018 16:03Helsingin kaupunginkirjasto

Itse sanoisin, että musiikkityylinä kyseessä on syntikkapoppi, toki vetävänoloinen sellainen. Joka tapauksessa levytys löytyy fono.fi-äänitetietokannasta ja pitkäaikainen musiikkikirjastolainen muistaa artistin 80-luvulta eli feikkiuutisesta ei ole kyse, vaikka Suomen kiistaton diskokuningatar onkin ehkä vähän yläkanttiin sanottu. 22.11.2018 15:15Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (6527)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut