Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Vaelluskengillä saatetaan tarpoa jopa kymmenien kilometrien pituisia päivätaipaleita vaihtelevan vaikeissa maastoissa painavien kantamusten kanssa. Vaelluskenkien valinta kannattaakin tehdä huolella. Toki kevyttä retkeilyä voi harrastaa vaikka lenkkitossut jalassa. Talvikengät lämmittävät pakkasella ja suojaavat lumessa ja loskassa normaaleita kävelykenkiä paremmin, mutta metsiin ja tuntureille ne eivät ole omiaan....22.12.2017 12:58Helsingin kaupunginkirjasto

Tennari eli tennistossu ja lenkkari eli lenkkitossu eivät ole sama asia. Tennistossu on matala, tavallisesti tasapohjainen ja kankainen nauhakenkä. Lenkkitossu on erityisesti lenkkeilyä varten tehty joustavapohjainen jalkine. 6.9.2017 16:10Helsingin kaupunginkirjasto

Korkokenkien historiassa on mahdoton osoittaa tarkkaa ajankohtaa, jolloin nämä jalkineet on keksitty. Kuitenkin jo muinaisessa Egyptissä käytettiin korollisia jalkineita. Niitä on löytynyt haudoista 1000-luvulta eaa., ja niitä on ajateltu käytetyn siitä syystä, että ne korottivat mm. teurastajilla jalat maapinnan veren ja lian yläpuolelle ja täten suojasivat jalkoja. Egyptin seinämaalauksissa kuvataan korkeakorkoisia kenki...26.6.2017 17:09Helsingin kaupunginkirjasto

Ei niille ilmeisestikään ketään tiettyä keksijää ole tiedossa. Kengät ja tossut ovat yleensä kehittyneet eri tarkoituksiin pitkien aikojen kuluessa. Kun voimisteluun on tarvittu keveitä ja pehmeitä tossuja, niitä on aikoinaan ryhdytty valmistamaan. Vastaaja yritteli tuloksetta eri tavoin etsiä tossujen alkuperää: who inventeded gymnastics shoes, origin of gymnastics shoes, history of ... jne. Tekijänoikeuksia ei...27.4.2016 10:13Helsingin kaupunginkirjasto

Lapikkaiden kippurakärjet eivät ilmeisesti ole olleet vain ulkonäkoä varten, vaan niillä on on selkeä tarkoitus. Talvella lapikkaat on sidottu remmillä suksiin ja kippurakärki on pitänyt jalkineen tukevasti kiinni suksessa. 2.9.2015 10:33Helsingin kaupunginkirjasto

Täällä toimituksessakin nahkapohjat kiinnostavat, mutta valitettavasti emme onnistuneet löytämään yritystä, jonka valikoimoissa olisi nahkapohjaisia nahkasaappaita. Voisit kokeilla kirppareita. Toivottavasti joku lukijoistamme osaisi antaa vinkin. 7.3.2013 15:09Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti en löytänyt apua ongelmaasi. Suosittelen, että viet kenkäsi suutarille. Suutari voisi laittaa kenkiisi uudet korko- ja pohjalaput, jolloin kengät eivät ole enää liian liukkaat.8.11.2012 20:06Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, valitettavasti kukaan iGS-toimituksesta ei löytänyt vastausta kysymykseesi. Ehkä joku lukijoistamme osaa auttaa, kannattaa seurata kommentteja.25.7.2012 20:43Helsingin kaupunginkirjasto

Useat valmistajat tekevät erikoiskokoja, mutta tieto tästä ei aina tavoita niitä kaipaavia. Apua löydät PIKRY:stä http://www.tallsmall.fi/ Pieni- ja Isokenkäisten yhdistys PIKRY on perustettu pitämään erikoiskokoja käyttävien puolta sekä välittämään tietoa kuluttajien, viranomaisten, valmistajien ja jälleenmyyjien välillä. Erikoisliikkeitä löytyy kyllä, esim. Turussa http://www.pikkunaisia.net/ (toimii myös verkossa) sekä http://www.piccoladonna.fi/ ja http://bellissima.fi/ Helsingissä....23.5.2012 12:42Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, hakusana varsisandaalit näyttäisi tuottavan Googlessa lukuisia hakutuloksia, pääasiassa kotimaisia postimyyntiliikkeitä Elloksesta Hobby Halliin. Joten noiden liikkeiden kuvastot kannattaa varmasti ensinnä tarkistaa. Mikäli hakusessa klassiset "gladiaattori" -tyypiset pitkävartiset versiot, niin verkkohuutokauppa eBayssä (www.ebay.com) tarjolla useampia vaihtoehtoja hakusanalla "roman sandals". Perinteistä, jatsari-tyyppistä jalkinetta näyttäisi valmistavan Suomessa ainakin Töysän...19.1.2011 10:54

Kiitos kysymyksestä ja anteeksi, että vastaus on viipynyt. Kovasti seikkailin netin ihmeellisessä maailmassa ja yritin ottaa selville mistä paikalliset teinit ovat kenkänsä hankkineet. Kovin hankalaa vaikuttaa olevan. Eli nettiin ja tilaamaan käytännössä. Alkuperäiset Rocking horset ovat Vivienne Westwoodin käsialaa ja maksavat tietysti maltaita. Netistä löytyy useampiakin liikkeitä, jotka myyvät niitä. Googletat vain nimellä. Helsingissä VW:tä (kenkiä!) myy Helsinki10. Sieltä kannattaa...3.11.2010 23:10

Basket tarkoittaa sekä koripalloa että koripallotossuja, tennareita, lenkkitossuja. Risteilylle ei siis farkkuja eikä lenkkareita.12.10.2010 08:28Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Soitin Retkiaitan Forumin myymälään, ja sieltä ystävällinen asiantuntija kertoi että korkeavartisia vaelluskenkiä ei suositella ainakaan päivittäiseen kaupunkikäyttöön. Kovalla asfaltilla kävellessä kenkien jäykkä pohja haittaa jalkaterän luonnollista liikettä, ja voi aiheuttaa pahimmillaan tulehduksen jalan jänteeseen. Korkeavartiset vaelluskengät ovat yleensä kovapohjaisia, ja ne on tarkoitettu luonnossa liikkumiseen. Kaupunkikäyttöön on olemassa myös...15.9.2010 13:09Helsingin kaupunginkirjasto

Eipä sille mitään yleisesti tunnettua nimitystä oikein löydy. Sanaa vetolenkki käytetään useissa kenkien ja saappaiden tuote-esittelyissä.13.9.2010 00:03Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Korkokenkä kehitettiin 1500-luvulla alun perin ratsastajien käyttöön. Ns. ratsastajan korko oli korkeudeltaan 3-4 cm. Tulevina vuosisatoina korkokengät lisäsivät suosiotaan - ja korkeuttaan. Ranskan hovissa miehetkin saattoivat käyttää jopa 7,5-10 cm korkuisia korkokenkiä. 1800-luvulla korkokengät olivat väliaikaisesti pois muodista, mutta tekivät paluun vuosisadan lopulla. Tällä kertaa korkoja käyttivät lähinnä naiset. Korkokenkiä käytetään etenkin esteettisistä syistä. Korot...25.1.2010 00:44Helsingin kaupunginkirjasto

Aikuisten tulee huolehtia siitä, että lapsilla on riittävän lämpimät varusteet muttei aikuisenkaan ole hyvä palelluttaa jalkojaan. Maassa voi myös olla esim. lasinsirpaleita tai muita teräviä esineitä, jotka saattavat vahingoittaa jalkapohjia. Vähintäänkin jalat likaantuvat ja niitä pestäessä tarvittavat voimakkaammat pesuaineet taas voivat kuivattaa ihoa, joka usein on jo ennestäänkin kuivaa pakkaskausina. Kolmantena seikkana mainitsisin esteettisyyden. Nykyaikana esim. varvassandaaleista...9.12.2009 12:28

Internetistä löytyy kansainvälisiä kokomuuntimia, esim. osoitteista http://www.convertworld.com/fi/ ja http://www.i18nguy.com/l10n/shoes.html. Mutta valitettavasti kengänkokomuuntimesta ei löydy Afrikkaa. Etelä-Afrikassa on käytössä sama kokojärjestelmä kuin mm. Englannissa. Kengänkoko yleensä mitataan joko senttimetreissä, tuumina tai millimetreinä.12.11.2009 19:09Helsingin kaupunginkirjasto

Riippuu tietysti paljon siitä, mitä eettisellä valmistamisella tarkoittaa. Yhdelle eettisyys on sitä, että kengän ja sen materiaalien valmistajat saavat kunnollisen korvauksen työstään, toinen puolestaan vaatii ekotehokkuutta, kolmannelle vegaanisuus on tärkeää. Tarjoan vastauksessani erilaisia vaihtoehtoja. Tällä suomalaisella verkkosivulla ainakin mainostetaan tuotteita eettisiksi: http://uppveg.fi/verkkokauppa/catalog/ Sivulta löytyy ainakin mm. vegaaniset vapaa-ajan kengät, jotka...23.9.2009 08:04Helsingin kaupunginkirjasto

Sinun on aika hankkia kunnon lantsarit. Kyllä kumisaappaan tarkoitus on pitää sukat kuivina ihan uppovedessä saapasteltaessa. Kumi haurastuu ajan mittaan eikä 1980-luvulla isoveikalta perityt nokiat ole enää välttämättä täysin iskussa. Laadukas, pitkäikäinen saapas on luonnollisesti hieman tyyriimpi, mutta järkevä sijoitus. Pentti Linkolakin on sanonut, että 1900-luvun tärkein keksintö oli tuo vettä pitävä varsikas.18.9.2009 15:57Helsingin kaupunginkirjasto

Maihinnousukenkää ei löydy hakusanana nykysuomen sanakirjassa, joka on pääosin koottu 20-30 –luvuilla. Tämän perusteella voisi päätellä, että nimitys on tuoreempi. Stadin slangissa on puhuttu ”maihinnousuista”, joilla on nimitetty kansanhuollon jakamia kenkiä 20-40 -luvuilla. Tämä tieto löytyy slangisanakirjasta. Maihinnousukenkä on varrellinen ja nauhallinen saapas. Kyseessä on tuontijalkine ja Suomen armeijankin käytössä melko uusi. Suomen armeijalla perinteinen jalkine on ollut saapas ja...31.8.2009 18:41

Sivut

Vastaukset (32)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut