Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Teeri tosiaan liittyy moniin sanontoihin, mutta en kuitenkaan pitäisi teereä erityisen vihattuna. Teeri on suomen runsaslukuisin metsäkanalintu ja riistalintuna arvostettu. Vanhoissa sananparsissa on toki teerenkin kohdalla sanontoja, joiden mukaan teeri tuottaisi huonoa onnea. Esimerkiksi sanonta Kaukolasta (1935) Jos teeri lentää talon katolle, se on varma talon häviämisen merkki..." Vastaavia huonon onnen sanontoja löytyy myös...13.7.2018 13:50Helsingin kaupunginkirjasto

En löytänyt ilmiölle selitystä, mutta onko havainto useamman vuoden ajalta vai tältä kesältä. Olisiko lukijoillamme asiasta parempaa tietoa. 12.7.2018 15:35Helsingin kaupunginkirjasto

Tarkalleen ottaen pitäisi kai sanoa, että ukkosen jälkeen ilma tuoksuu raikkaammalta kuin tavallisen sateen jälkeen. Ukkosen jälkeinen raikas tuoksu johtuu otsonista, jota ilmaan ukkosella syntyy, kun happimolekyylejä hajoaa ja osa niiden atomeista yhtyy kolmiatomiseksi hapeksi eli otsoniksi. Otsonia puolestaan yleisesti pidetään pistävän raikkaan tuoksuisena, ja sen nimikin on peräisin kreikan kielen hajua merkitseväst...9.7.2018 14:13Helsingin kaupunginkirjasto

Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkija Kari T. Korhonen vastasi kysymykseen näin: Arvioisin että Itäisestä Lapista UKK-puiston pohjoispuolelta tai Länsi-Lapista Tarvantovaaran erämaa-alueelta tällaiset alueet todennäköisimmin löytyvät. Hyvän kuvan saa katsomalla kartta.paikkatietoikkuna.fi ja valitsemalla siellä karttatasot Maastokartta ja Maanpeite > Maaluokka 2015 5.7.2018 16:13Helsingin kaupunginkirjasto

Mallorca on ollut pitkään yksi suosituimmista lomamatkakohteista. Saarella on ympäri vuoden vehreää luontoa palmuineen, pensaineen, kukkineen, hedelmä- ja oliivipuineen vaikka lämpötila voi laskea ajoittain talvikuukausina muutamaan plusasteeseen. Saaren luonto pitää sisällään suolavetisiä kosteikkoja, vuoristoa, jyrkänteitä ja rotkoja, joissa monet eläinlajit viihtyvät. Villieläimiä saarella ei...3.7.2018 15:06

Kyllä tietääkseni. Spektroskopia on menetelmä, jolla analysoidaan tutkittavasta kohteesta vastaanotettua säteilyä, esim. valoa. Säteily hajotetaan aallonpituus- tai taajuuskomponentteihinsa spektroskoopilla, jolla tuotettua säteilyn hajotelmaa sanotaan spektriksi eli kirjoksi. Tutkittava säteily voi olla sähkömagneettista säteilyä kuten infrapuna- eli lämpösäteilyä, radioaaltoja, ultraviolettia tai hiukkass...27.6.2018 15:19Helsingin kaupunginkirjasto

Pullervosta tuli julkkis norppalivekameran myötä toukokuussa 2016. Alkuun vain koodinimellä Phs106 tunnettu norppa sai nimensä yleisökilpailun myötä. Myöhemmin samalle loikoilukivelle pyrki asettumaan myös Päivö-norppa. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden mukaan kaksikko on paistatellut päivää yhdessä jo vuonna 2013. Useita tunnistettuja norppia on nimetty ja niitä voi tarkastella WWF:n...15.6.2018 13:44Helsingin kaupunginkirjasto

Samantapaiseen kysymykseen on vastattu täällä jo aikaisemmin, vuonna 2009: http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loydan-euroopan-nahkealehtistenkasvien-alueelta-tyypillisimmat Nahkealehtisen kasvillisuusvyöhykkeen eli välimerenkasvillisuuden alueita on Välimeren alueen lisäksi myös Lounas-Australiassa, Yhdysvalloissa Kaliforniassa, Keski-Cilessä ja Etelä-Afrikassa. Eläimistökin vaihtelee siis aikalailla maanosasta...14.6.2018 08:58Helsingin kaupunginkirjasto

Saippuan ja shampoon eroista on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla. Vastaus on päivitetty 2.4.18. Vastauksen voi lukea täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-saippua-vaikuttaa-voiko-shampoolla 7.6.2018 17:12Helsingin kaupunginkirjasto

Loch Ness ei tiettävästi ole luonnonsuojelualuetta tai muuten rauhoitettua vesialuetta, sikäli kuin se uimista estäisikään. Ihan vapaasti veteen voi pulahtaa. Loch Nessin eläimistö on saman tyyppistä kuin muidenkin Skotlannin ylämaiden järvien "lochien". Wikipedia luettelee joitakin järvessä esiintyviä kalalajeja: ankerias, hauki, sampi, kolmipiikki, pikkunahkiainen, särki, lohi, taimen ja...5.6.2018 16:58Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys on sellainen klassikko, että heti alkuun piti penkoa arkistojamme. Ja kyllähän sitä on täällä ennenkin mietitty http://www.kysy.fi/kysymys/miten-kylmaa-pitais-olla-etta-kusi-kerkeis-jaatymaan-ennen-kun-se-osuu Käytännössä maapallollamme ei esiinny sellaista kylmyyttä, että virtsa ehtisi jäätyä matkalla jalkojen juureen. Taannoin Helsingin Sanomissa Lasten tiedekysymykset -palstalla vastasi asiantuntija...5.6.2018 14:54Helsingin kaupunginkirjasto

Vieraslajilla viitataan alueen luontoon alunperin kuulumattomaan lajiin, jonka ihminen on tahallisesti tai tahattomasti tuonut. Tulokaslajilla tarkoitetaan lähialueilta luontaisesti ilman ihmisen myötävaikutusta levinnyttä lajia. Esitetyt kysymykset ovatkin sitten vaikeampia, koska niihin ei välttämättä ole mitään oikeaa vastausta. Kansallinen vieraslajistrategia näkyisi nopealla vilkaisulla puhuvan etenkin vieraslajien...5.6.2018 14:42Helsingin kaupunginkirjasto

Pohjoisella pallonpuoliskolla on 67.3% maapallon kaikesta maapinta-alasta. Eteläisen pallonpuoliskon osuus on 32,7% 5.6.2018 12:23Helsingin kaupunginkirjasto

Hyönteisten tunnistaminen valokuvan perusteella on usein aika vaikeaa. Lajimäärät ovat suuria ja erot otusten välillä monessa tapauksessa varsin pieniä. Ulkonäkönsä puolesta se voisi kuulua kärsäkkäiden heimoon. Jos laitat googlen kuvahakuun hakusanaksi "kärsäkäs" tai vaikka "Suomen kärsäkkäät", saat runsaasti löytämääsi hyönteistä...31.5.2018 15:00Helsingin kaupunginkirjasto

Kastemadot syövät edestään maata ja ulostavat sen taakseen. Kastemadon ruoansulatuselimistö (suolisto) on sen koko ruumiin mittainen. 28.5.2018 08:51Helsingin kaupunginkirjasto

Mielestäni kyseessä näyttäisi olevan yöperhonen. Yöperhoset voivat kulkeutua sisätiloihin vaikkapa avoimesta ikkunasta tai vaatteiden mukana. Yöperhoset eivät ole tuhoeläimiä eikä niistä ole ihmisille mitään haittaa. Mahtaisiko joku palstan lukijoista olla perhosharrastaja, joka tunnistaisi lajin tarkemmin? 28.5.2018 08:30Helsingin kaupunginkirjasto

Sisiliskot ovat arkoja ja vikkeliä eläimiä, niitä ei yleensä saa otettua käteen elleivät ne ole vielä kylmästä kankeita vaikkapa keväisin tai aikaisin aamulla, jos yö on ollut kylmä. Vaihtolämpöisenä matelijana sisiliskon lämpötila muuttuu ympäristön mukaan. Sisilisko ei ole ihmiselle vaarallinen, ravinnokseen se käyttää hyönteisiä, hämähäkkejä ja...25.5.2018 08:57Helsingin kaupunginkirjasto

Suonsilmäkkeellä tarkoitetaan upottavaa vetistä kohtaa suossa. Yleisradion haastattelema suotutkija ei tiedä tapauksia, että ihminen olisi hukkunut suohon, mutta märkään turpeeseen voi joskus juuttua niin, että omin voimin on vaikeaa päästä ylös. Suo ei "ime" sisäänsä ihmistä tai esinettä, mutta omankin kokemukseni mukaan suohon painunutta jalkaa saa joskus voimalla kiskoa irti, jolloin...23.5.2018 12:22Helsingin kaupunginkirjasto

Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa tätä on kertaalleen kysytty. Vastauksen mukaan Suomen rannikoilla tavattavaa sinisimpukkaa, kuten muitakaan maamme yhteensä 30 simpukkalajia, ei meillä pyydetä eikä viljellä syötäväksi niiden pienuuden tai väitetyn huonon maun vuoksi. Vastaukseen on jätetty parikin kommenttia, joiden mukaan järvisimpukat kelpaavat syötäväksi. Toinen kommentoija oli myös itse...23.5.2018 12:58Helsingin kaupunginkirjasto

Wikipedian mukaan petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia. Suurin osa petoeläinten lahkon lajeista on lihansyöjiä, osa kaikkiruokaisia, kuten karhut, ja osa pääasiassa kasvinsyöjiä, kuten isopanda. Petoeläin ja lihansyöjä ovat siis toisistaan erillisiä käsitteitä, vaikka petoeläinten lahkon latinankielinen nimi kenties hieman harhaanjohtavasti viittaakin lihansyöntiin. P...9.5.2018 12:56Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (4061)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut