Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Avainsanat:
Vastaajat:
Aineistotyyppi:
Perhosen elinkaaren pituus alkaen aina muna- ja toukkavaiheesta aikuiseen yksilöön riippuu perhosen lajista ja elinympäristöstä. Lyhimmillään perhosen koko elinkaari voi kestää vain kuukauden, pisimmillään perhonen voi elää seuraavaan vuoteen, Suomessa useat lajit talvehtivat toukkina ja jotkut perhoset jopa aikuisina.
5.6.2017 17:46Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
205
Vastaukset
1
Suomessa metsävaahtera on luonnonvarainen, mutta vaahteravaltaisia metsiköitä meillä ei ole koskaan ollut. Luonnossa vaahteraa kasvaa yksittäin lehtomaisissa metsissä ja lehdoissa. Vaahtera on myös erittäin suosittu puistopuu. Pieniä vaahterametsiköitä tavataan lähinnä Lounaissaaristossa, sisämaassa vaahtera kasvaa lähes aina yksittäisenä puuna. Luontaisen levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee linjalla Pori-...4.6.2017 20:17Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
622
Vastaukset
2
Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomen korkein lämpötila on ollut 37,2 °C. Se mitattiin Joensuun lentoasemalla 29.7.2010.
20.5.2017 12:26Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1693
Vastaukset
1
Näyttäisi joltakin kovakuoriaisiin kuuluvalta sepältä, mutta aivan varmasti ei pysty tarkemmin sanomaan mikä alalaji on kyseessä, saattaisi olla mustaseppä tai koivuseppä. Lisätietoa sepistä löytyy mukana olevista linkeistä ja kuvia erilajeista Hyönteiskuvastosta.
18.5.2017 19:36
Katsottu
291
Vastaukset
1
Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat yleensä kasveihin ja niin ollen myös metsiin. Ilmastovyöhykkeet muodostuvat kun ilmavirtaukset kuljettavat kuumuutta pois tropiikista ja näin syntyy lämmin ja kostea ilmastovyöhyke päiväntasaajan lähelle sekä kuumia ja kuivia aavikoita hiukan pitemmälle pohjoiseen ja etelään. Navakat länsituulet vaikuttavat usein kauempana tropiikista sijaitsevilla keskileveysasteilla. Napaseudut taas ovat kylmi...12.5.2017 15:30Helsingin kaupunginkirjasto
Lumitilanne 9.5.2017
http://ilmatieteenlaitos.fi/
9.5.2017 13:35Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
322
Vastaukset
1
Kuvat ovat hiukan liian epätarkkoja, jotta niistä voisi tehdä tarkempia määrityksiä ja tulkintoja. Kuvissa näkyy kuitenkin selvästi suokukkoja. Suurimmalla osalla näyttää olevan tumma/musta kauluri ja yhdellä valkoinen.
Tässä lisää infoa suokukosta:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/suokukko
5.5.2017 14:43Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
455
Vastaukset
1
Geologian tutkimuslaitoksen sivuilla todetaan seuraavasti: "Pohjavedeksi kutsutaan sateen ja lumen sulamisvesistä maa- ja kallioperään suotautuvaa ja varastoituvaa vettä. Pohjavesimuodostumaksi eli akviferiksi kutsutaan pohjaveden kyllästämää ja vettä hyvin johtavaa maa- tai kallioperän vyöhykettä, josta vettä voidaan pumpata käyttökelpoisia määriä." Sivuilla on myös kaaviokuva...29.4.2017 15:06Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
433
Vastaukset
1
Suomessa luonnonmarjojen viljelyä ainakin tutkitaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus selvitti Pohjois-Suomessa luonnonmarjojen peltoviljelyä vuosina 2010-2014. LUSTI-hankkeessa kehitettiin kolmen marjateollisuudelle keskeisen luonnonmarjan (puolukan, mustikan ja variksenmarjan) peltoviljelyä. Peltoa muokattiin enemmän metsän kaltaiseksi sekoittamalla hietaan turvetta ja lisäämällä mäntykariketta. Lisäksi tutkittiin ns....18.4.2017 19:08Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
592
Vastaukset
1
Kolekalsiferoli on yksi D-vitamiinin muoto, D3. Sen nimessä oleva "kole" (chole) tulee sen molekyylissä olevasta cholic acid-ryhmästä, joka löytyy myös maksan kolesterolista (cholesterol) tuottamasta sappihaposta (bile acid). Siis molemmissa on sama molekyyliryhmä.
8.3.2017 08:29Köpi K
Asentokivillä tarkoitetaan kiviä, jotka soveltuvat kalojen suoja- ja lepopaikoiksi. Kivet pyritään valitsemaan siten, että ne sopivat sijoituskohteeseensa mahdollisimman hyvin, jolloin vesistön pohja pysyy luonnonmukaisena.
Lisäksi kalojen on todettu välttelevän muusta ympäristöstä poikkeavaa, vaaleaa kivimateriaalia, joten myös tästä syystä asentokivien laatuun ja väriin on syytä kiinnittä...5.4.2017 16:48Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
484
Vastaukset
1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Thl) sivuilla kerrotaan homeista seuraavaa:
"Sisäilman mikrobit – homeet ja hiivat sekä sädesienet ja muut bakteerit – ovat peräisin ulkoilmasta, maaperästä, kasveista, elintarvikkeista, ihmisistä ja eläimistä. Mikrobit ovat siis osa normaalia elinympäristöämme ja niitä esiintyy kaikkialla, myös rakennusten sisäilmassa, pinnoilla ja rakenteissa. Tavallisten...4.4.2017 15:30Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
791
Vastaukset
1
Kyseisen elukan värireseptorit ovat periaatteessa samanlaisia kuin ihmissilmän tapit, mutta siinä missä ihmissilmän tapit erottavat vain kolmea väriä (aallonpituutta) ja aivot muodostavat (ymmärtävät, tulkitsevat) niiden avulla muut värit, sirkkaäyriäisen tapit pystyvät (eräänlaisten suotimien avulla) erottamaan suoraan useampia värejä, myös ultraviolettialueella ja polarisoitunutta valoa. Täm...27.3.2017 15:28Köpi K
Katsottu
200
Vastaukset
1
Maailmassa on noin 5 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 mikrobia, etupäässä bakteereja. Ne eivät ole "aina samoja" vaan ne on jaettu systemaattisesti luokkiin. Näiden luokkien nimet saattavat toistua, esimerkiksi basillit tai spirokeetat, mutta ne sisältävät erilaisia bakteereja, joilla on jokin käytettyyn taksonomiaan oikeuttava yhteinen piirre.
27.3.2017 14:40Helsingin kaupunginkirjasto
Tilastollisen vuosikirjan 1910 mukaan kevättalvi 1909 ei säittensä puolesta näytä olleen kovin poikkeuksellinen. Turun lukuja en löydä, mutta Maarianhaminan ja Helsingin luvut lienevät hyvinkin viitteellisiä. Esitän tässä alkuvuoden kuukausien lämpötilan keskiarvot (mitattu päivittäin kello 7, 14 ja 21) . Hakasuluissa on vuosien 1886-1900 keskiarvot
Maarianhamina vuonna 1909: tammikuu -0,6 [-2,8...27.3.2017 08:49Helsingin kaupunginkirjasto
Katso linkin takaa aiempi vastaus:
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-ne-muurahaiset-oikein-syovat
23.3.2017 16:56Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
545
Vastaukset
1
Suomen lähivesillä ei liene muita syötäväksi kelpaavia leviä kuin rakkolevä. Itämeren rakkolevä (Fucus vesiculosus) on ravinnepitoista ja sitä on käytetty ravintona pula-aikoina.
23.3.2017 11:48Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
603
Vastaukset
1
Sateenkaari syntyy auringon valon tullessa viistosti sadepilven takaa. Taittuessaan pilven sadepisaroissa auringon valo hajaantuu spektrin väreihin. Usein sanotaan, että sateenkaaressa on seitsemällä eri aallonpituudella näkyvää väriä: ulkoreunalta lähtien punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, indigonsininen ja violetti. Oikeastaan värit vaihtuvat toisikseen asteittain.
20.3.2017 19:17
Katsottu
537
Vastaukset
1
Geenimuuntelu liittyy nälänhätiin ja ympäristöongelmiin kovin tangentiaalisesti. En oikein ymmärrä kysyjän ajatusta. Onko ajatus, että saataisiin isompia viljantähkiä ja mutanttibakteerit söisivät saasteet, vai mikä? Miksi polkupyörän kumin pumppaamisella ei saada Suomen valtion budjettia velattomaksi?
12.3.2017 02:34Eetu Etukeno
Metsähallitus on julkaissut luontopolkuoppaan Björköstä. Siinä sanotaan Insjönistä näin: "Lounaismyrskyillä aallot lyövät länsipuolen kapean kannaksen yli ja tuovat edelleen järveen suolavettä. Pintavesi on joka tapauksessa makeaa." Lisää järvestä voi lukea ko. oppaasta: Björkö – luontopolkuopas (Metsähallitus, 2006) .
28.2.2017 14:42Helsingin kaupunginkirjasto
Sivut
Vastaukset (4107)