Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kysymykseen lienee mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Ensin pitäisi määritellä mukula. "Mukula on suomenkielisessä terminologiassa laaja käsite; mukuloiksi nimitetään monenlaisia varsissa tai juurissa esiintyviä turvonneita muodostumia. --- Ehkä tutuimpia mukuloita ovat rönsymukulat, esim. perunan mukulat, jotka nekin ovat varsimudostumia." Lisäksi pitäisi määritellä, tarkoitetaanko...11.2.2013 14:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja lähettää hakusanasta kolapuu hakusanaan koolapuu, jota termiä myös Wikipedia käyttää. Sanakirja kertoo koolapuun olevan Afrikasta ja Wikipedia täsmentää luontaiseksi esiintymisalueeksi Länsi- ja Keski-Afrikan, Nigeriasta Gaboniin. 24.10.2018 14:46Helsingin kaupunginkirjasto

Kasvitieteellisessä mielessä tomaatti on hedelmä. Hedelmä on kasvin elin, joka kehittyy hedelmöittyneestä emistä. Hedelmä sisältää kasvin siemenet. Appelsiinin ohella hedelmäksi luetaan mm. mustikka, vadelma ja tietyt pähkinät. Ruoanlaitossa hedelmät ja vihannekset erotellaan pitkälti sen mukaan, että käytetäänkö kasvia ensisijaisesti suolaisisten vai makeiden annosten...26.1.2018 13:56Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Porkkanoiden väri kertoo niiden karotenoidipitoisuuksista. Karotenoidit ovat luonnollisia pigmenttejä, joita esiintyy kasvien viherhiukkaissa. Karotenoidit muuntuvat ihmisen elimistössä A-vitamiiniksi. Niinpä eriväristen porkkanoiden ja ainakin A-vitamiinipitoisuuksien välillä on yhteys. Karotenoideilla on myös lukuisia muita terveysvaikutuksia ja -ominaisuuksia, jotka sitten vaihtelevat erivä...30.6.2017 10:39Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä on aika varmasti horsmakiitäjä - jätetään pieni varaus sille, että kyseessä on varsin samannäköinen pikkukiitäjä. Horsmakiitäjällä on takaruumiin keskellä vaaleanpunainen, vartalonsuuntainen raita. Toinen hyvä tunniste on takasiipien tyven musta väri. Molemmat kiitäjät ovat yöaktiivisia, joten paikallaan möllöttely päiväsaikaan on luontevaa. 22.6.2017 13:26Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa luonnonmarjojen viljelyä ainakin tutkitaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus selvitti Pohjois-Suomessa luonnonmarjojen peltoviljelyä vuosina 2010-2014. LUSTI-hankkeessa kehitettiin kolmen marjateollisuudelle keskeisen luonnonmarjan (puolukan, mustikan ja variksenmarjan) peltoviljelyä. Peltoa muokattiin enemmän metsän kaltaiseksi sekoittamalla hietaan turvetta ja lisäämällä mäntykariketta. Lisäksi tutkittiin ns....18.4.2017 19:08Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä, muutenhan esim koivumetsä olisi vuosituhansien ja -miljoonien aikana kuollut nälkään. Ihmisen toimenpiteet (esim koivun lehtien haravointi pois pihalta ja niiden kaatopaikalle vienti) häiritsee kiertokulkua. Samoin paikallisesti luonto itse voi viedä ravinteita pois (esim tulva huuhtoo), mutta ne ravinteet ovat sitten plussana jossain muualla. Niin tietysti ovat kaatopaikalle vietyjen lehtienkin ravinteet, mutta monesti ne eivät ole hyödynnett...12.1.2017 11:04Köpi K

Posliinikukka voidaan juurruttaa suoraan ruukkuun, jossa on kosteaa kylvö-tai taimimultaa. Posliinikukka on köynnöstävä kasvi, jota lisätään ns. välipistokkaista leikkaamalla emokasvista n. 8 cm:n pituisia paloja, joista poistetaan alin lehti. Samaan ruukkuun voit istuttaa esimerkiksi 5-7 pistokasta juurtumisen varmistamiseksi. Laita ruukun päälle kirkas muovipussi, ja puhkaise muovipussiin muutamia reikiä ilmanvaihdon...27.10.2016 15:52Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjassaan Nokkonen: herkkuja ja hyvinvointia suomalaisesta superkasvista (2015) Katariina Vuori kirjoittaa hyödyntävänsä nokkosta koko sen kasvukauden ajan. Nokkosesta voidaan hyödyntää niin lehdet, varsi kuin juuretkin, ja esimerkiksi juurien paras keruuaika on vasta syksy tai alkukevät. Useimmiten nokkonen kuitenkin kehotetaan poimittavasti keväällä ja alkukesästä, sillä kasvi on parhaimmillaan nuorena ja tuoreena. Kes...1.9.2016 18:45Helsingin kaupunginkirjasto

Jonas Cajanuksen opinnäytetyössä vuodelta 1782 löytyy jonkin verran tietoja ensimmäisistä lajikkeista. Siinä esitellään keltaisia, valkoisia ja punaisia perunoita. Opinnäytetyön mukaan keltaisia pidettiin parhaimpina ja ne tuottivat varmimmin satoa. Kyseessä lienee varhaisperuna. Valkoiset perunat tuottivat paljon mukuloita, mutta vaativat pitkän kasvuajan. Violetinpunaiset perunat tekivät vähän mukuloita, mutta...13.8.2015 14:22Helsingin kaupunginkirjasto

Yrityksistä huolimatta en löytänyt verkosta selitystä havaitsemallesi ilmiölle. Eräässä reseptissä todetaan, että kesäkurpitsan kuori muuttuu liukkaaksi, kun vihannesta kuoritaan. Todennäköisesti ilmiön taustalla on kesäkurpitsan sisältämä runsas määrä nestettä. Moniin kesäkurpitsaresepteihin kuuluu työvaihe, jossa kesäkurpitsasta "hikoilutetaan" liika...29.4.2016 12:55Helsingin kaupunginkirjasto

Päärynässä on siemeniä arviolta kymmenen kappaletta. Ne sijaitsevat hedelmän sisältämässä viidessä ontelossa, joissa on yleensä kaksi siementä kussakin. Siemenmäärä voi vaihdella hedelmäkohtaisesti kymmenen kappaleen molemmin puolin aina siemenettömyyteen saakka. Totaalinen siemenettömyys on kuitenkin harvinaista. 22.4.2016 09:45Helsingin kaupunginkirjasto

Riisi ei ole vehnää. Kyseessä on kaksi eri kasvilajia, riisi (Oryza sativa) ja vehnä (Triticum aestivum). Katso tarkemmin esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi https://fi.wikipedia.org/wiki/Vehn%C3%A4 18.11.2015 10:09Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvan perusteella uskoisin, että kyseessä on sulkatervaleppä, Alnus glutinosa 'Laciniata'. Tarkempaa tietoa löytyy esim. alla mainituista linkeistä. 9.9.2015 14:43Helsingin kaupunginkirjasto

Seuraavat lainaukset ovat viisiosaisesta teossarjasta Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja, joka on ilmestynyt jo 1980-luvulla, mutta sisältää suurimmalta osalta edelleen pätevää tietoa. ""Suku on kasvikunnan lajittelussa käytettävä yksikkö, joka tavallisesti sisältää joukon lähisukuisia lajeja. --- Lajin tavoin sukukin on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Yksimielisiä...22.7.2015 12:58Helsingin kaupunginkirjasto

Kasvuhormonilla eli somatotropiinilla tarkoitetaan yleensä ihmisen aivolisäkkeen etulohkosta erittyvää aminohapoista koostuvaa proteiinia hGH. Myös muilla eläimillä on omat kasvuhormoninsa. Kasveilla ja sienillä ei ole aivoja, aivolisäkettä, eikä sen etulohkoa. Joten niillä ei ole aiemmin mainittua kasvuhormoniakaan. Kasveilla on kylläkin kasvupiste (yleensä varren kärjessä) ja kasvihormonit (phytohormones) ...9.7.2015 22:35Köpi K

Kyllä. Karotenoidit ovat yhteyttävien eliöiden keltaisia, oransseja ja punaisia pigementtejä. 3.7.2015 13:59Helsingin kaupunginkirjasto

Ihminen uloshengittää noin 30000kg CO2 elinaikanaan (2.3pounds/day*365*80). Yksi puu imee n 1700kg CO2 80 vuodessa. Siis n. 17 puuta. 16.6.2015 17:34Köpi K

Australian hallituksen teettämän laajan tutkimuksen mukaan esim. Australian heinäsirkkojen määrä saa kunnon vitsauksen mittasuhteet vuoden kuluessa, jos sisämaassa esiintyy laajoja rankkasateita, varsinkin kesällä. Tällöin sirkat voivat kasvattaa useita sukupolvia. Vähemmät sateet voivat säilyttää sitkeitä populaatioita useita vuosia ja kierre jatkuu. Pitkäaikaiset kuivat kaudet johtavat yleensä...26.9.2014 13:22Kana Ellu

Suomessa yleisin hernettä koetteleva tuholainen on hernekääriäisen toukka, mutta se ei käsittääksemme osaa hyppiä. Sen sijaan kyseessä voisi olla jokin hyppyhäntäinen tai mahdollisesti jokin ripsiäinen. Lähteitä ja lisätietoa: http://puutarha.net/artikkelit/65/herneen_pavun_taudit.htm http://yle.fi/uutiset/kesan_herneet_kuhisevat_matoja/5396128 http://fi.wikipedia.org/wiki/Ripsi%C3%A4iset http://fi....19.8.2014 15:01Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (154)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut