Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Planktonista yhteyttävät kasviplankton ja syanobakteerit (eli sinilevät). Kasviplanktoniin kuuluvat mm. piilevät, kultalevät, viherlevät, panssarilevät ja nielulevät. 24.9.2019 12:27Helsingin kaupunginkirjasto

En onnistunut löytämään Kossivista tietoa muualta kuin keskustelupalstoilta. Moni on nähnyt hänestä kertoneen dokumentin koulussa psykologian tunnilla. Skepsis ry:n foorumilla esitettiin, että kyseinen dokumentti olisi esitetty TV1:n A-Studiossa keväällä 1987. Saman lähteen mukaan poika olisi ollut togolainen ja dokumentti sveitsiläisen RTSR:n tuotantoa. Mitään tutkimusjulkaisua häneen liittyen en löytänyt, vaikka ilmeisesti hänelle tehtiin paljon erilaisia kokeita. Tiede-lehden...12.10.2011 13:43Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys on kovin laaja ja vaikea, mutta kiinnostava. Elämän synnystä ja evoluutiosta kiinnostuneelle voin suositella Juha Valsteen viime vuonna ilmestynyttä kirjaa Evoluutio : miten lajit kehittyivät? (SKS, 2018). Kirjassa kuvataan elämän syntyä varhaisimmista elävistä entsyymeistä monimutkaisimmiksi eliöiksi. Kirjan mukaan varhaisimmille eläville organismeille oli tyypillistä entsyymien rakentaminen ja käyttö...29.3.2019 10:53Helsingin kaupunginkirjasto

Järvien ja merien suolaisuuden eroista meiltä on kysytty ennenkin. Laitan Lähteitä ja lisätietoja -kenttään linkin vanhaan vastaukseen. 1.9.2019 18:58Helsingin kaupunginkirjasto

Järvienkin vedessä on suolaa, mutta sitä on niin vähän ettei sitä yleensä huomaa. Meri- ja järvivedestä on kysytty aiemminkin: http://www.kysy.fi/kysymys/merivesi-suolaista-mutta-jarvivesi-makeaa-miksi-nain-mista-meriveden . 29.8.2019 18:42Helsingin kaupunginkirjasto

Aikuiset perhoset pitävät makeasta ja useimmat lajit saavat ravintonsa imemällä imukärsällään kukista mettä. Muutkin sokeripitoiset nesteet käyvät, esim. Suomen perhoset -sivuston mukaan jotkut lajit suosivat käyneitä hedelmiä ja jopa eläinten raatoja. Kirjassa Perhosten lumo (Tammi, 2005) mainitaan joidenkin lajien satunnaisesti käyvän imemässä kirvojen mesikastetta. Lisäksi on lajeja...22.8.2019 18:36Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvassa oleva ötökkä on isopihtihäntä (Forficula auricularia). Se eksyy usein sisätiloihin syksyllä etsiessään suojaa. Se liikkuu tavallisesti öisin ja se viihtyy varjoisissa, viileissä ja kosteissa paikoissa kuten komposteissa ja lehtikarikkeessa. Sisätiloissa sen voi löytää esineiden tai listojen alta. Pihtihäntä on kaikkiruokainen hyönteinen, jolle maistuvat hyönteiset, niiden munat ja kasvien osat...22.8.2019 14:31Helsingin kaupunginkirjasto

Vettä heitettäessä kiukaalle, kiviin varastoitunutta lämpöä siirtyy löylyn muodossa lauteille. Tätä ilman kuljettamaa lämpöä kutsutaan konvektiolämmöksi. Kuuma kivipinta säteilee ja ylläpitää jatkuvasti pientä konvektiolämpöä, mutta vasta veden heitto aiheuttaa voimakkaan pulssin. Vaikka löylynheiton seurauksena saunan lämpötila hetkellisesti lauteilla hieman kohoaa, löylyn saunojaan kohdistuva lämpövaikutus johtuu ennen kaikkea ilman kosteuspitoisuuden äkillisestä noususta. Esimerkiksi 60...10.4.2009 00:40Helsingin kaupunginkirjasto

Olikohan hiiret syöty aivan tarkkaan? Turun Sanomien Kysy luonnosta -palstalla on saman suuntainen kysymys ja vastauksen mukaan, mikäli minkki tai hilleri olisivat asialla, ei hiiristä olisi mitään jäljellä. Näiden otusten tapauksessa pitäisi varastossa olla riittävän suuret sisäänpääsyaukot. Lumikko syö myös loukkuun jääneitä pikkujyrsijöitä ja se pääsee sisään...3.6.2019 17:56Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä, sateenkaari on oikeasti ympyränmuotoinen, mutta maanpinnalta katsottuna osa siitä jää horisontin alapuolelle, jolloin näkyviin jää vain ympyrän kaari. Perusteellisemmin samantapaiseen kysymykseen (Miksi sateenkaari on kaari?) on vastattu jo aiemmin Kysy.fi:ssä. Vastaus löytyy allaolevasta linkistä. 21.5.2019 11:56Helsingin kaupunginkirjasto

Pyymetsosta ei tiettävästi ole havaintoja. Siksipä Huovinen sen tarinansa sensaatioksi kaiketi valitsikin. Pyyteerikin on hyvin harvinainen, Suomessa pyyn ja teeren risteymää on tavattu varmuudella ainoastaan yksi kappale. Kaleva-lehden artikkelin mukaan metsäkanalinnuilla tunnetaan kyllä monia risteytyksiä. Yleisin on korpimetso, metson ja teeren risteymä. Riekkoteerenkin eläintiede tuntee, samoin riekkometson ja jopa pyyteeren...19.5.2019 17:42Helsingin kaupunginkirjasto

Veden pinta heijastaa siihen osunutta valoa ja päiväsaikaan peilaa taivaan sinen. Veden sisään tunkeutuvasta valosta punainen aallonpituus häviää jo muutamassa metrissä, mutta sininen etenee hyvinkin syvälle. Lisäksi sininen valo siroaa pienistä molekyyleistä punaista enemmän, ja tämäkin sinistää vettä. Mitä syvempi vesi on, sitä sinisemmältä se näyttää. Sinilev...18.5.2019 15:33Helsingin kaupunginkirjasto

Itse asiassa ihminen saavuttaa sukukypsyyden melko myöhään verrattuna moniin eläimiin, jotka ovat sukukypsiä suuremman osan elinkaarestaan. Toisaalta ihminen pystyy lisääntymään hyvin tehokkaasti saavutettuaan sukukypsyyden. Luultavasti pitkä lapsuusaika on ollut tarpeen metsästäjä-keräilijänä tarvittavien kykyjen omaksumiseksi. Evoluution näkökulmasta olennaista on, että yksilö pystyy...3.5.2019 12:41Helsingin kaupunginkirjasto

Ulvonta on viestintää ja se kantaa kaukaksikin. Sudet ulvovat varsinkin, jos ne ovat erillään. Johtajasusi kutsuu muita kokoon, ja ne vastaavat. Joskus lauma voi ulvoa ennen saalistamaan lähtöä tai saalista saatuaan. Susilauma voi ulvoa myös kertoakseen olevansa paikalla merkiksi vieraille susille. Ulvonta voi olla myös viestintää pentujen ja alfaurosten välillä. Näin ainakin tutkijat ovat ääntelyn merkitystä...4.4.2019 21:33Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys on vähän vaikea. Positiiviset ionit eli kationit ja negatiiviset ionit eli anionit ovat sähkökemian peruskäsitteitä. Atomien ytimissä on positiivisia protoneita ja ydintä kiertävät negatiiviset elektronit. Erilainen lataus pitää hiukkaset yhdessä. Atomien yhdistyessä ja törmätessä negatiiviset elektronit voivat kuitenkin joutua pois radaltaan ja liittyä "ylimääräisenä...29.3.2019 12:31Helsingin kaupunginkirjasto

Ei se lutikalta näytä, sikäli kun valokuvasta voi mitään varmaa päätellä. Lutikan ulkonäköä eri kehitysasteissa voit tutkia ensimmäisen lähdelinkin kuvista. Lisää vertailukohteita omaan ötökkääsi löytyy googlen kuvahaulla "lutikka". Ennemminkin tuo otuksen pyöreäkuorinen muoto muistuttaa turkiskuoriaista. 26.3.2019 12:21Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa susi on kuolettavasti hyökännyt ihmisen kimppuun 1800-luvun loppupuolella, vuosina 1881‒1882, jolloin Turun seudulla mitä todennäköisimmin yksi susi tappoi 21 ihmistä. Tämän jälkeen sudet eivät ole ihmisiä Suomessa vahingoittaneet. Vuonna 2007 kerrottiin tapauksesta, jossa susi käyttäytyi uhkaavasti marjanpoimijaa kohtaan Muhoksella. Marjanpoimija onnistui tuolloin karkottamaan pentuaan puolustavan suden karahkalla....20.3.2019 08:46Helsingin kaupunginkirjasto

Nyt on kysyjällä ainakin hyvä kuva! Kyseessä on todennäköisesti jokin sisätiloihin talvehtimaan eksynyt luteiden lajin edustaja. Suomessa tunnetaan yli 500 nimettyä ludetta. Monet niistä muistuttavat aika lailla toisiaan ja tunnistaminen voi olla työlästä. Erinomainen opas luteiden maailmaan on Teemu Rintalan ja Veikko Rinteen kokoama Suomen luteet (Hyönteistarvike Tibiale, 2010). Tämä yksilö voisi olla kuusenk...12.3.2019 09:02Helsingin kaupunginkirjasto

Kompostilierojen tavanomainen ravinto koostuu erilaisesta talous- ja puutarhajätteestä. Mitään tietoa lierojen kannibalismista sen paremmin kuin muidenkaan elävien pikkuotusten syömisestä ei vastaaja ainakaan löytänyt. Hampaattoman lieron ruuan pitää olla valmiiksi hienojakoista. Kaksineuvoinen tunkioliero voi lisääntyä joko yksilöiden välillä tai itsensä kanssa. Parittelun aikana madot asettavat...11.3.2019 22:00Helsingin kaupunginkirjasto

On olemassa viisi nisäkäslajia, jotka munivat. Ne ovat vesinokkaeläin ja neljä eri nokkasiiliä. Ne kuuluvat nokkaeläinten lahkoon. Niitä elää nykyään Australiassa ja Uudessa-Guineassa. 11.3.2019 13:17Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (3007)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut