Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Aistien toiminta perustuu aistinreseptoreihin, jotka välittävät hermoimpulsseja aivoihin. Ihossa ja limakalvoissa on paljon erilaisia tuntoaistiin liittyviä aistinreseptoreja. Käsien ja sormien iho aistii kyllä kuumaa ja kylmää. Kostean pinnan pystymme myös ihollamme tunnistamaan. Tutkijoiden mukaan ihossamme ei kuitenkaan ole reseptoreita kosteuden havainnointiin. Märän tunteminen olisi sidoksissa kykyymme havainnoida l...4.10.2018 18:26Helsingin kaupunginkirjasto

Valaat ovat nisäkkäitä ja ne lisääntyvät synnyttämällä eläviä poikasia. Useimmilla valaslajeilla on lisääntymisrituaaleja, joihin kuuluu vaellus parittelualueelle jopa tuhansien kilometrien päähän niiden tavallisilta ruokailualueilta. Toiset lajit taas, kuten grönlanninvalas, pysyttelevät samoilla seuduilla koko vuoden. Urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta ja kosiskelevat...25.9.2018 19:05Helsingin kaupunginkirjasto

Lintujen värinäössä on eroja esimerkiksi yö- ja päiväaktiivisten lintujen välillä, mutta yleisesti voi todeta, että linnut näkevät värejä ja -sävyjä huomattavasti ihmistä paremmin, sillä niillä on enemmän värien havaitsemiseen tarkoitettuja tappisoluja, jonka lisäksi ne pystyvät aistimaan myös ultraviolettivaloa, mistä on etua muiden muassa ravinnon hankinnassa...25.9.2018 14:43Helsingin kaupunginkirjasto

Luonnossa esiintyy yleensäkin suhteellisen vähän sinistä väriä. Kukissa, marjoissa ja lintujen höyhenissä kyllä. http://www.kysy.fi/kysymys/heimiksi-luonnossataivas-paivasaikaan-poislukien-niin-vahan-sinista Ihminen pystyy luomaan keinotekoisia, kirkkaan ja terävän puhtaan sävyisiä värejä, mutta luonnossa esiintyvät värit ovat usein murrettuja. Monien marjojen värit ovat kyllä sinisen eri sä...19.9.2018 08:14Helsingin kaupunginkirjasto

Kämmekkä on suomenkielinen nimitys maassamme kasvaville orkideoille. Nimi juontuu liuskakämmeköiden (Dactylorhiza) liuskaisista kämmenenmuotoisista juurimukuloista, joita entisaikoina käytettiin rohtoina. Kämmekkäkasvit ovat siis orkideoita. 21.9.2018 17:37Helsingin kaupunginkirjasto

Maapähkinöiden, tai oikeastaan meillä myytävien maapähkinöiden sydämien ohuet ja aika helposti irtoavat kuoret tuskin haittaavat pihan eläimiä. Ruokintaan tarkoitettuja maapähkinöitä kaupataan isoissakin erissä kuorellisina, mutta niitä saa myös valmiiksi rouhittuina. Rouhitut tai murskatut pähkinät ovatkin helpompaa syötävää pienemmille linnuille. Vastaaja on tavannut itse murskata...20.9.2018 19:43Helsingin kaupunginkirjasto

Intialaisesta bussikuljettajasta tuli vuonna 2016 tiettävästi ensimmäinen ihminen, joka on saanut surmansa meteoriitin iskiessä maahan. Onnettomuus tapahtui 6.2. lähellä Natrampallin kaupunkia Velloressa Etelä-Intiassa. Historia tuntee myös joitakin epäselviä tapauksia, joissa meteoriitti on saattanut olla syy ihmishenkien menetykseen. Kuuluisin tapaus on luultavasti Tunguskan räjähdys Siperiassa vuonna 1908.Räjähdys...18.9.2018 15:42Helsingin kaupunginkirjasto

Kysy.fi-vastaajien biologiavustajan kanssa yhdessä haarukoimme mahdolliset vaihtoehdot männynherkkutattiin ja ruskotattiin, jotka molemmat ovat erinomaisia ruokasieniä. Tämän varmemmin ei asiantuntija-avustajammekaan uskaltanut kuvien perusteella sanoa. 18.9.2018 13:12Helsingin kaupunginkirjasto

Jos tarkoitat radiovastaanotinta, niin sehän ei sinänsä säteile, vaan vastaanottaa radioaaltoja, jotka ovat yksi sähkömagneettisen säteilyn muoto. Radioaaltoja lähettävät radiolähetinten lisäksi esimerkiksi tähdetkin. Nykytietämyksen mukaan radioaallot eivät ole sen vaarallisempia kuin valo, joka on myös yksi sähkömagneettisen säteilyn muoto. Korkeintaan suuret määrät radioaaltoja voivat lämmittää kudoksia, mutta normaaliolosuhteissa lämpenemisen ei pitäisi olla haitallisen suurta. Lähteet:...30.10.2011 09:13Helsingin kaupunginkirjasto

Maaöljy on satojen miljoonien vuosien aikana muinaisista eliöjäänteistä maakerrosten puristuksessa muodostunut fossiilinen polttoaine. Se on koostumukseltaan hiilivetyjen seos. Maaöljy koostuu tuhansista hiilivety-yhdisteistä, pääasiassa tyydyttyneistä alkaaneista (parafiinit), tyydyttymättömistä rengasyhdisteistä (nafteenit) sekä aromaattisista yhdisteistä. Yhdisteiden suhteellinen osuus vaihtelee öljyn...11.9.2018 19:43Helsingin kaupunginkirjasto

Edellämainittujen lisäksi autiomaassa harvoin on pilviä, joten lämpö pääsee säteilemällä karkaamaan avaruuteen. 11.9.2018 18:56Köpi K

Virukset ovat pieniä RNAta tai DNAta sisältäviä hiukkasia. Virusten genomi voi olla lineaarinen tai rengasmainen ja koostua joko 2- tai 1-säikeisestä DNAsta tai 2- tai 1-säikeisestä RNAsta, joka koostuu yhdestä tai useammasta molekyylistä. Nukleiinihapon laatu on yksi peruste luokitella viruksia. Duodecimin lyhyt määritelmä DNA-virukselle on: "viruksia joiden perintöaines on deoksiribonukleiinihappoa". RNA-...10.9.2018 22:01Helsingin kaupunginkirjasto

Pellonraivauksessa esiin tulleita kiviä on käytetty ainakin salaojien täyttämiseen ja teiden pohjustamiseen. Niistä on tehty myös kivi- ja kivijalka-aitoja. Joissain tapauksissa kivet myös kasattiin pellon keskelle kiviröykkiöiksi eli kiviraunioiksi. Pellonraivauksen koneellistuttua kivikuormia kaadettiin myös pellon reunoille, metsään tai esimerkiksi pellon keskellä olevan kallion päälle. Peltoja ei vältt...24.8.2018 12:47Helsingin kaupunginkirjasto

En osaa sanoa tarkemmin, mitkä asiat ovat vaikuttaneet etelän ja pohjoisen väestöjen hiusten erilaiseen perimään. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että erilaiset geenit vaikuttavat eri etnisistä taustoista tulevien ihmisten hiusten koostumukseen ja paksuuteen. Esimerkiksi normaali variaatio kahdesssa geenissä, EDAR ja FGFR2, yhdistetään hiusten paksuuden eroavuuksiin aasialaisissa populaatioissa. Toisen geenin monimuotoisuus, TCHH,...21.8.2018 11:35Helsingin kaupunginkirjasto

Täysikasvuinen imumato Trichobilharzia parocellata loisii vesilintujen, usein sorsien, verisuonistossa ja levittää muniaan lintujen ulosteen mukana. Jos ulosteessa olevat loisen munat päätyvät veteen, niistä kuoriutuvat toukat (miradicium) etsivät vesikotiloa väli-isännäkseen. Kotilon sisällä toukat muuttuvat cercaria parocellata -toukiksi, jotka poistuvat kotilosta ja nousevat veden pintaan...6.8.2018 13:49Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvasta päätelleen kyseessä saattaisi olla jokin sarvijäärä (Cerambycidae), joka kuuluu kovakuoriaisten heimoon. Sarvijäärät ovat yleensä melko kookkaita, pitkänomaisia ja niillä on pitkät tuntosarvet. Kirjallisuutta: Heliövaara, Kari Suomen sarvijäärät = Longhorn beetles of Finland (Coleoptera, Cerambycidae) Helsinki : Tremex, 2004 (Vammala : Vammalan kirjap.) ISBN 952-5274-03-9...13.8.2018 08:18Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvan perusteella arvioisin kyseessä olevan järvikortteen (Equisetum fluviatile). Järvikorte voi risteytyä peltokortteen (Equisetum arvense) kanssa, risteymä tunnetaan nimellä rantakorte (Equisetum arvense x fluviatile). Järvikorte kasvaa matalassa vedessä jokien ja järvien rannoilla, missä pääosa kasvista nousee vedenpinnan yläpuolelle. Sitä esiintyy myös tulva- ja rantaniityillä, luhdissa, ojissa,...1.8.2018 12:49Helsingin kaupunginkirjasto

Lokeilla on vesilinnuille tyypilliset räpylät jaloissa. Räpyläjaloilla on hankala seisoskella puussa, koska varpailla täytyisi ottaa tiukka ote oksasta. Lokkeja näkee seisoskelevan yleensä tasaisilla tai muuten tukevilla pinnoilla. Lokit lepäilevät myös vedessä. 31.7.2018 11:37Helsingin kaupunginkirjasto

Pluslasit auttavat auttavat näkemään lähelle, niitä kutsutaan myös lukulaseiksi. Miinuslaseilla korjataan likinäköisyyttä eli parannetaan kauas näkemistä. Miinuslasit ovat koveria ja niiden ns. valepolttopiste on linssin edessä. Pluslasit ovat kuperia ja niiden polttopiste on linssin takana. Kuperassa linssissä yhdensuuntainen sädekimppu taittuu yhteen pisteeseen, koverassa linssissä se hajaantuu. Miinuslasien ohuet...22.7.2018 20:01Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, Ihmiskeho tuottaa itse kollageenia. Se on nisäkkäiden tukikudoksen yleisin säiemäinen proteeini. Noin 40 % elimistön proteiinien kokonaismassasta on kollageeniä. Kollageenitaso laskee luonnollisesti ikääntymisen myötä, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ilmansaasteet sekä epäterveelliset elämäntavat. Kollageenin tuotantoon voi vaikuttaa luonnollisesti ensisijaisesti...19.2.2013 11:17Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (4027)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut