Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

En osaa sanoa tarkemmin, mitkä asiat ovat vaikuttaneet etelän ja pohjoisen väestöjen hiusten erilaiseen perimään. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että erilaiset geenit vaikuttavat eri etnisistä taustoista tulevien ihmisten hiusten koostumukseen ja paksuuteen. Esimerkiksi normaali variaatio kahdesssa geenissä, EDAR ja FGFR2, yhdistetään hiusten paksuuden eroavuuksiin aasialaisissa populaatioissa. Toisen geenin monimuotoisuus, TCHH,...21.8.2018 11:35Helsingin kaupunginkirjasto

Täysikasvuinen imumato Trichobilharzia parocellata loisii vesilintujen, usein sorsien, verisuonistossa ja levittää muniaan lintujen ulosteen mukana. Jos ulosteessa olevat loisen munat päätyvät veteen, niistä kuoriutuvat toukat (miradicium) etsivät vesikotiloa väli-isännäkseen. Kotilon sisällä toukat muuttuvat cercaria parocellata -toukiksi, jotka poistuvat kotilosta ja nousevat veden pintaan...6.8.2018 13:49Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvasta päätelleen kyseessä saattaisi olla jokin sarvijäärä (Cerambycidae), joka kuuluu kovakuoriaisten heimoon. Sarvijäärät ovat yleensä melko kookkaita, pitkänomaisia ja niillä on pitkät tuntosarvet. Kirjallisuutta: Heliövaara, Kari Suomen sarvijäärät = Longhorn beetles of Finland (Coleoptera, Cerambycidae) Helsinki : Tremex, 2004 (Vammala : Vammalan kirjap.) ISBN 952-5274-03-9...13.8.2018 08:18Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvan perusteella arvioisin kyseessä olevan järvikortteen (Equisetum fluviatile). Järvikorte voi risteytyä peltokortteen (Equisetum arvense) kanssa, risteymä tunnetaan nimellä rantakorte (Equisetum arvense x fluviatile). Järvikorte kasvaa matalassa vedessä jokien ja järvien rannoilla, missä pääosa kasvista nousee vedenpinnan yläpuolelle. Sitä esiintyy myös tulva- ja rantaniityillä, luhdissa, ojissa,...1.8.2018 12:49Helsingin kaupunginkirjasto

Lokeilla on vesilinnuille tyypilliset räpylät jaloissa. Räpyläjaloilla on hankala seisoskella puussa, koska varpailla täytyisi ottaa tiukka ote oksasta. Lokkeja näkee seisoskelevan yleensä tasaisilla tai muuten tukevilla pinnoilla. Lokit lepäilevät myös vedessä. 31.7.2018 11:37Helsingin kaupunginkirjasto

Pluslasit auttavat auttavat näkemään lähelle, niitä kutsutaan myös lukulaseiksi. Miinuslaseilla korjataan likinäköisyyttä eli parannetaan kauas näkemistä. Miinuslasit ovat koveria ja niiden ns. valepolttopiste on linssin edessä. Pluslasit ovat kuperia ja niiden polttopiste on linssin takana. Kuperassa linssissä yhdensuuntainen sädekimppu taittuu yhteen pisteeseen, koverassa linssissä se hajaantuu. Miinuslasien ohuet...22.7.2018 20:01Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, Ihmiskeho tuottaa itse kollageenia. Se on nisäkkäiden tukikudoksen yleisin säiemäinen proteeini. Noin 40 % elimistön proteiinien kokonaismassasta on kollageeniä. Kollageenitaso laskee luonnollisesti ikääntymisen myötä, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten ilmansaasteet sekä epäterveelliset elämäntavat. Kollageenin tuotantoon voi vaikuttaa luonnollisesti ensisijaisesti...19.2.2013 11:17Helsingin kaupunginkirjasto

En ole varma kääntyvät kaikkien mäntyjen latvat pohjoiseen, ainakaan omat havaintoni eivät tätä tue. Yleensähän kasvit kääntyvät kohti valoa ja mänty tarvitsee runsaasti valoa. Pyynikin mäntyjen pohjoiseen kääntymisen syynä voisi kuitenkin olla tuuli. Wikipedian mukaan Tampereella tuulee usein etelästä. Pyhäjärveltä tuleva tuuli osuu Pyynikinharjulle. Alueen...18.7.2018 10:17Helsingin kaupunginkirjasto

Erilaisia hyönteisiä on niin runsaasti, ettei kaikkien lajien aisteja ole tutkittu. Yksi tutkittu on hyttynen. Hyttysistä tiedetään, että ne haistavat hengityksestä peräisin olevan hiilidioksidin jopa 50 metrin päästä. Lisäksi hyttyset käyttävät näkähavaintoa ja aistivat kohteen ruumiin lämmön. Mutta siitä tunnistavatko esimerkiksi hyttyset ihmiset saman lajin edustajaksi on...16.7.2018 16:17Helsingin kaupunginkirjasto

Teeri tosiaan liittyy moniin sanontoihin, mutta en kuitenkaan pitäisi teereä erityisen vihattuna. Teeri on suomen runsaslukuisin metsäkanalintu ja riistalintuna arvostettu. Vanhoissa sananparsissa on toki teerenkin kohdalla sanontoja, joiden mukaan teeri tuottaisi huonoa onnea. Esimerkiksi sanonta Kaukolasta (1935) Jos teeri lentää talon katolle, se on varma talon häviämisen merkki..." Vastaavia huonon onnen sanontoja löytyy myös...13.7.2018 13:50Helsingin kaupunginkirjasto

En löytänyt ilmiölle selitystä, mutta onko havainto useamman vuoden ajalta vai tältä kesältä. Olisiko lukijoillamme asiasta parempaa tietoa. 12.7.2018 15:35Helsingin kaupunginkirjasto

Tarkalleen ottaen pitäisi kai sanoa, että ukkosen jälkeen ilma tuoksuu raikkaammalta kuin tavallisen sateen jälkeen. Ukkosen jälkeinen raikas tuoksu johtuu otsonista, jota ilmaan ukkosella syntyy, kun happimolekyylejä hajoaa ja osa niiden atomeista yhtyy kolmiatomiseksi hapeksi eli otsoniksi. Otsonia puolestaan yleisesti pidetään pistävän raikkaan tuoksuisena, ja sen nimikin on peräisin kreikan kielen hajua merkitseväst...9.7.2018 14:13Helsingin kaupunginkirjasto

Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkija Kari T. Korhonen vastasi kysymykseen näin: Arvioisin että Itäisestä Lapista UKK-puiston pohjoispuolelta tai Länsi-Lapista Tarvantovaaran erämaa-alueelta tällaiset alueet todennäköisimmin löytyvät. Hyvän kuvan saa katsomalla kartta.paikkatietoikkuna.fi ja valitsemalla siellä karttatasot Maastokartta ja Maanpeite > Maaluokka 2015 5.7.2018 16:13Helsingin kaupunginkirjasto

Mallorca on ollut pitkään yksi suosituimmista lomamatkakohteista. Saarella on ympäri vuoden vehreää luontoa palmuineen, pensaineen, kukkineen, hedelmä- ja oliivipuineen vaikka lämpötila voi laskea ajoittain talvikuukausina muutamaan plusasteeseen. Saaren luonto pitää sisällään suolavetisiä kosteikkoja, vuoristoa, jyrkänteitä ja rotkoja, joissa monet eläinlajit viihtyvät. Villieläimiä saarella ei...3.7.2018 15:06

Kyllä tietääkseni. Spektroskopia on menetelmä, jolla analysoidaan tutkittavasta kohteesta vastaanotettua säteilyä, esim. valoa. Säteily hajotetaan aallonpituus- tai taajuuskomponentteihinsa spektroskoopilla, jolla tuotettua säteilyn hajotelmaa sanotaan spektriksi eli kirjoksi. Tutkittava säteily voi olla sähkömagneettista säteilyä kuten infrapuna- eli lämpösäteilyä, radioaaltoja, ultraviolettia tai hiukkass...27.6.2018 15:19Helsingin kaupunginkirjasto

Pullervosta tuli julkkis norppalivekameran myötä toukokuussa 2016. Alkuun vain koodinimellä Phs106 tunnettu norppa sai nimensä yleisökilpailun myötä. Myöhemmin samalle loikoilukivelle pyrki asettumaan myös Päivö-norppa. Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden mukaan kaksikko on paistatellut päivää yhdessä jo vuonna 2013. Useita tunnistettuja norppia on nimetty ja niitä voi tarkastella WWF:n...15.6.2018 13:44Helsingin kaupunginkirjasto

Samantapaiseen kysymykseen on vastattu täällä jo aikaisemmin, vuonna 2009: http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loydan-euroopan-nahkealehtistenkasvien-alueelta-tyypillisimmat Nahkealehtisen kasvillisuusvyöhykkeen eli välimerenkasvillisuuden alueita on Välimeren alueen lisäksi myös Lounas-Australiassa, Yhdysvalloissa Kaliforniassa, Keski-Cilessä ja Etelä-Afrikassa. Eläimistökin vaihtelee siis aikalailla maanosasta...14.6.2018 08:58Helsingin kaupunginkirjasto

Saippuan ja shampoon eroista on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla. Vastaus on päivitetty 2.4.18. Vastauksen voi lukea täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-saippua-vaikuttaa-voiko-shampoolla 7.6.2018 17:12Helsingin kaupunginkirjasto

Loch Ness ei tiettävästi ole luonnonsuojelualuetta tai muuten rauhoitettua vesialuetta, sikäli kuin se uimista estäisikään. Ihan vapaasti veteen voi pulahtaa. Loch Nessin eläimistö on saman tyyppistä kuin muidenkin Skotlannin ylämaiden järvien "lochien". Wikipedia luettelee joitakin järvessä esiintyviä kalalajeja: ankerias, hauki, sampi, kolmipiikki, pikkunahkiainen, särki, lohi, taimen ja...5.6.2018 16:58Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys on sellainen klassikko, että heti alkuun piti penkoa arkistojamme. Ja kyllähän sitä on täällä ennenkin mietitty http://www.kysy.fi/kysymys/miten-kylmaa-pitais-olla-etta-kusi-kerkeis-jaatymaan-ennen-kun-se-osuu Käytännössä maapallollamme ei esiinny sellaista kylmyyttä, että virtsa ehtisi jäätyä matkalla jalkojen juureen. Taannoin Helsingin Sanomissa Lasten tiedekysymykset -palstalla vastasi asiantuntija...5.6.2018 14:54Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (4015)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut