Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Ainakaan Granny Smith -lajikkeen tyypillisiin piirteisiin eivät pilkut kuulu. Jos kysymyksessä olisi pilaantunut Granny Smith, väriltään hedelmä olisi todennäköisesti ensin punertava ja myöhemmin ruskea. Valkoiset pilkut saattavat pikemminkin viitata sienitautiin tai homeeseen, mutta silloin ne olisivat pehmeitä ja huokoisia. Esimerkiksi sateinen sää saattaa pehmentää omenan kotaa. Pilaantuneen...11.7.2017 17:00Helsingin kaupunginkirjasto

Ylen uutisen mukaan sadevesi on Suomessa puhdasta ja jos se kerätään suoraan taivaalta puhtaaseen astiaan niin varsin juomakelpoista - rännistä valuva vesi kerää usein mukaansa epäpuhtauksia. Sadeveteen vaikutta myös se onko lähellä esimerkiksi teollisuutta, jonka päästöt vaikuttavat ilmassa. Tutkimusta veden säilyvyydestä juomakelpoisena en kuitenkaan löytänyt. 10.7.2017 13:17Helsingin kaupunginkirjasto

Molemmat lajiryhmät tarvitsevat suolaisemman elinympäristön. Luonnonvarakeskuksesta tiedettiin kertoa että taskuravut ja katkaravut ovat merellisiä lajeja ja Itämeren pohjoisosien matala suolapitoisuus estää merellisten lajien esiintymisen. Lajit eivät yleensä lisäänny matalassa suolapitoisuudessa. Poikaset usein myös kelluvat merivedessä, mutta kevyemmässä murtovedessä ne painuvat pohjaan eivätkä...7.7.2017 14:31Helsingin kaupunginkirjasto

Suomalaisten miesten keskipituus on kasvanut sadan vuoden aikana noin 12 senttiä. Keskipituuden nousu on johtunut pääasiassa paremmasta ravinnosta ja terveydenhoidon kohenemisesta. 1800-luvun lopulla suomalaisen miehen keskipituus oli 167,7 cm. Noin 30 vuotta sitten se oli jo 176 cm. Vuonna 2010 miehen keskipituus oli tilastokeskuksen mukaan 179 cm. Tällä hetkellä ollaan noin 180 cm tietämillä. Lähteestä riippuen tiedoissa on pient...5.7.2017 22:26Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä, muutkin eläimet kuin valaat ja lepakot hyödyntävät kaikuluotausta. Sitä käyttävät ainakin delfiinit, jotkin maanisäkkäät (päästäiset ja tanrekit) ja syvällä luolissa pesivät linnut (rasvalinnut ja salangaanit). Kaikuluotainta käytetään mm. saaliin paikantamiseen, suunnistamiseen, esteiden väistämiseen, ravinnon löytämiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen....5.7.2017 16:59Helsingin kaupunginkirjasto

Kiitos kysymyksestä. Valolla on sekä hiukkasten että aaltojen ominaisuudet, ja se etenee fotoneina eli valokvantteina. Puhuttaessa valonnopeudesta tarkoitetaan sen nopeutta tyhjiössä. Eri väliaineissa valon nopeus riippuu aineen optisesta tiheydestä. Näkyvän valon värit riippuvat aallonpituuksista, jotka ovat välillä 400 - 700 nm tai, jos valo ei ole monokromaattista, sen fotonien energiajakaumasta eli spektristä. Väriä ei tule ajatella valon fysikaalisena ominaisuutena sillä sama...21.10.2010 09:37

Pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Porkkanoiden väri kertoo niiden karotenoidipitoisuuksista. Karotenoidit ovat luonnollisia pigmenttejä, joita esiintyy kasvien viherhiukkaissa. Karotenoidit muuntuvat ihmisen elimistössä A-vitamiiniksi. Niinpä eriväristen porkkanoiden ja ainakin A-vitamiinipitoisuuksien välillä on yhteys. Karotenoideilla on myös lukuisia muita terveysvaikutuksia ja -ominaisuuksia, jotka sitten vaihtelevat erivä...30.6.2017 10:39Helsingin kaupunginkirjasto

Lumen ja sadeveden käytöstä juomavetenä on meiltä kysytty ennenkin. Vastasimme silloin näin: "Talviretkeilyssä vettä voi hyvin sulattaa vaikka puhtaasta lumesta. Lumi ei ole heti juotavan puhdasta vaan se pitää ensin keittää. Noin 10 minuutin keittäminen tappaa bakteerit jonka jälkeen vesi on käyttökelpoista. Kun vettä tarvitaan sairauden hoitoon, keitetään sitä 20 minuuttia." Lis...29.6.2017 13:49Helsingin kaupunginkirjasto

Elohopea on huoneenlämmössä nestemäinen metalli, joka muodostaa erilaisia yhdisteitä helposti. Nestemäisenä se höyrystyy ja leviää ympäristöön. Elohopean hapettuneet muodot ovat ihmisille erittäin myrkyllisiä. Esimerkiksi vesistöihin joutuessaan elohopea muuttuu mikro-organismien vaikutuksesta vaaralliseksi metyylielohopeaksi. Metyylielohopea onkin ympäristöterveyden kannalta merkittävin ja...29.6.2017 09:30Helsingin kaupunginkirjasto

Me kirjaston "harrastajahortonomit" emme tunnistaneet kyseistä kasvia, vaikka yritimme. Huonekasveja käsittelevästä tietokirjastakaan ei ollut apua, joten suosittelen kysymään asiaa suoraan puutarhaliikkeestä tai kukkakaupasta. Jos joku Kysy.fi:n lukija tunnistaa kasvin, kommenttikenttään voi jättää vastauksen. 28.6.2017 15:16Helsingin kaupunginkirjasto

Näyttäisi muotonsa ja kokonsa puolesta jonkun hammasvalaslajin, ehkä kaskelotin hampaalta. 27.6.2017 14:29

Kyseessä on aika varmasti horsmakiitäjä - jätetään pieni varaus sille, että kyseessä on varsin samannäköinen pikkukiitäjä. Horsmakiitäjällä on takaruumiin keskellä vaaleanpunainen, vartalonsuuntainen raita. Toinen hyvä tunniste on takasiipien tyven musta väri. Molemmat kiitäjät ovat yöaktiivisia, joten paikallaan möllöttely päiväsaikaan on luontevaa. 22.6.2017 13:26Helsingin kaupunginkirjasto

Käärmeetkin pierevät, mutta harvoin. Käärmeet sulattavat tehokkaasti syömänsä ravinnon (saaliseläimet), joten kaasua ei muodostu siinä määrin kuin esimerkiksi sellaisilla eläimillä, jotka käyttävät ravintonaan kasveja. Vastaus löytyi kirjasta Ovatko kaikki esineet olleet joskus märkiä? : ja 127 muuta kiperää kysymystä, joihin saadaan viisas vastaus (HS Kirjat, 2015)....13.6.2017 16:25Helsingin kaupunginkirjasto

Alkukesän karhut liikkuvat paljon ravintoa ja uutta elinpiiriä etsiessään. Uroskarhun saa myös touko-heinäkuuhun ajoittuva kiima liikkeelle. Syksyllä taas huono mustikkavuosi voi ajaa karhuja etsimään muuta ruokaa, tonkimaan jätteitä ja omenapuita verottamaan. Karhubongarien käyttämä haaskaruokintakin voi vierottaa eläintä normaalista ruuanetsinnästä ja totuttaa ihmisiin. Asutuksen piirissä...6.6.2017 08:28Helsingin kaupunginkirjasto

Perhosen elinkaaren pituus alkaen aina muna- ja toukkavaiheesta aikuiseen yksilöön riippuu perhosen lajista ja elinympäristöstä. Lyhimmillään perhosen koko elinkaari voi kestää vain kuukauden, pisimmillään perhonen voi elää seuraavaan vuoteen, Suomessa useat lajit talvehtivat toukkina ja jotkut perhoset jopa aikuisina. 5.6.2017 17:46Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa metsävaahtera on luonnonvarainen, mutta vaahteravaltaisia metsiköitä meillä ei ole koskaan ollut. Luonnossa vaahteraa kasvaa yksittäin lehtomaisissa metsissä ja lehdoissa. Vaahtera on myös erittäin suosittu puistopuu. Pieniä vaahterametsiköitä tavataan lähinnä Lounaissaaristossa, sisämaassa vaahtera kasvaa lähes aina yksittäisenä puuna. Luontaisen levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee linjalla Pori-...4.6.2017 20:17Helsingin kaupunginkirjasto

Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomen korkein lämpötila on ollut 37,2 °C. Se mitattiin Joensuun lentoasemalla 29.7.2010. 20.5.2017 12:26Helsingin kaupunginkirjasto

Näyttäisi joltakin kovakuoriaisiin kuuluvalta sepältä, mutta aivan varmasti ei pysty tarkemmin sanomaan mikä alalaji on kyseessä, saattaisi olla mustaseppä tai koivuseppä. Lisätietoa sepistä löytyy mukana olevista linkeistä ja kuvia erilajeista Hyönteiskuvastosta. 18.5.2017 19:36

Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat yleensä kasveihin ja niin ollen myös metsiin. Ilmastovyöhykkeet muodostuvat kun ilmavirtaukset kuljettavat kuumuutta pois tropiikista ja näin syntyy lämmin ja kostea ilmastovyöhyke päiväntasaajan lähelle sekä kuumia ja kuivia aavikoita hiukan pitemmälle pohjoiseen ja etelään. Navakat länsituulet vaikuttavat usein kauempana tropiikista sijaitsevilla keskileveysasteilla. Napaseudut taas ovat kylmi...12.5.2017 15:30Helsingin kaupunginkirjasto

Lumitilanne 9.5.2017 http://ilmatieteenlaitos.fi/ 9.5.2017 13:35Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (3928)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut