Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Avainsanat:
Vastaajat:
Julkaistu:
Aineistotyyppi:
Katsottu
4051
Vastaukset
1
Hiukaista - rinnakkaistermit hiukoa, huikoa.
Kalvavan (suolaisen) nälän tuntemisesta, hiukoa. Juhlijoita alkoi hiukaista. Runsas juominen hiukaisi.
Joten kumpikin muoto käy, mutta tuo hiukasta on sanakirjan tarjoama ensisijainen muoto.11.10.2005 17:10Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3815
Vastaukset
1
Vaikka ansiokkaita fraasisanakirjoja on ilmestynyt jo lukuisia, niin mikään niistä ei ilmeiseti vielä ole paneutunut mainitsemasi hokeman sisältöön ja alkuperään. Niinpä joudun vastaamaan pelkän oman mutuni perusteella.
Käsittääkseni ilmauksella halutaan vähätellä suomalaisten seurustelutaitoja ja käytöstapoja. Sarvikuonothan eivät liene erityisen seurallisia, ystävällisiä, sosiaalisia tai sulavakäytöksisiä. Niinpä Suomea siis tällä tavoin kuvaillaan jähmeiden, epäkohteliaiden, murahtelevien...2.12.2011 19:53Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3564
Vastaukset
1
Käännyin kysymyksessä freelancer-kääntäjäystäväni puoleen, joka laati laajan vastauksen kysymyksiisi:
Kääntäjän palkkio perustuu sopimukseen, joka tehdään käännöksen teettäjän ja kääntäjän välillä. Käytännössä kääntäjä saa yleensä käännettävän materiaalin arvioitavaksi ja tekee siitä asiakkaalle tarjouksen. Tarjous voi perustua sanahintaan, rivihintaan (standardimerkkimäärä 60 merkkiä rivillä välilyönteineen, saksalainen käytäntö 55 merkkiä rivillä välilyönteineen), sanamäärään (lähdekielen...13.12.2009 00:37Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
4185
Vastaukset
1
Nykyajan kielenoppaan mukaan sana voidaan ilmaista juuri niin kuin ehdotitkin: 8.-luokkalainen. Samalla tavalla voidaan ilmaista myös muut vastaavat sanat. Kirjoittajan mukaan tällaisen ilmaisun kirjoittaminen kokonaan sanoin on kuitenkin yleensä tyylikkäintä: kahdeksasluokkalainen.
Lähde:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.11.html29.8.2012 10:01Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3679
Vastaukset
1
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 5; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Edita, 1997) kertoo, että sanan ”jolsa” merkitys on ’karkeapiirteinen, karkeatekoinen, ruma’. Sanaa voidaan käyttää ihmisistä mutta myös esimerkiksi työkaluista, ja se on ollut erityisesti käytössä Satakunnassa ja Pohjois-Hämeessä. Esimerkkinä annetaan virke ”Tuo mies on työkirveellä tehty, niin on jolsan näköinen.”. Jolsa jätkä on siis karkeapiirteinen tai jopa suorastaan ruma.4.11.2010 20:10Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3625
Vastaukset
2
Värin taittaminen ja värin murtaminen tarkoittavat arkikielessä samaa asiaa, mutta ammattitermistö ei ilmeisesti käytä verbiä 'murtaminen'. Värin taittaminen on termi itse työvaiheelle (värien sekoittaminen), kun taas 'murrettu väri' on taittamisen lopputulos (sekoitettu väri, vastaavasti myös arkikielessä voidaan lopputulosta kutsua 'taitetuksi väriksi').
Se mitä termit tarkalleen ottaen tarkoittavat ei ole taas kovin yksiselitteistä. Niitä tunnutaan käytettävän hyvin vapaasti, kun kyse on...20.3.2011 14:54
Katsottu
6006
Vastaukset
1
Tähän kysymykseen löytyi vastaus arkistostamme:
"’Koiranilma’ on ilma, jossa vain koira joutuu olemaan. Ennen vanhaan näet koirat olivat enimmäkseen ulkona vahtimassa taloa ja pihaa, oli sää sitten miten sateinen ja tuulinen hyvänsä, kun taas kissat saattoivat lämmitellä sisällä uuninpankolla (vrt. ’kissanpäivät..!) Ilmaus on yleiseurooppalainen, esim. saksaksi ’Hundewetter’ ja italiaksi ’tempo da cani’ (Italiassakin on välillä todellinen koiranilma!) Sitä onkin tästä syystä pidetty myös...12.1.2007 14:48Helsingin kaupunginkirjasto
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 4; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Painatuskeskus, 1994) kertoo, että sanalla ”höplä” on useita merkityksiä. Sen merkitys voi olla ’höllä, löyhä, löysä, huonosti kiinni tai koossa pysyvä, hauras’ tai ’veltto, vetelä, voimaton, saamaton, leväperäinen’.
Sanonta ”vetää höplästä” perustunee kolmanteen merkitykseen, joka on ’huuli, huulet, suu’. Samalla tavalla huijaamiseen voidaan viitata ilmauksella ”vetää huulesta” tai ”vetää nenästä”. ”Höplä” voi...21.1.2011 19:18Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3897
Vastaukset
1
Nuttuskehveliksi sanotaan aloitekyvytöntä, aikaansaamatonta henkilöä.
Lähde: Oiva Arvolan Yliperän kielen sanakirja Yhtäkoska. WSOY, 1999.23.7.2006 18:27Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3977
Vastaukset
1
Sanonta kuuluu kokonaisuudessaan 'lankeaa kuin manulle illallinen'. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta selviää, että sanonnan manu on manni, ammattimies, mestari. Kun suutari tai räätäli tuli taloon, hänelle tietysti lankesi illallinen kuin luonnostaan.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=231925.2.2009 16:10
Katsottu
4012
Vastaukset
1
Mukavasti murresävytteinen paska kaupunni -slogan on ollut Valkealinnan talon seinässä osoitteessa Uusikatu 22 vaihtelevia aikoja jostain 80-luvulta lähtien. Tekstihän on silloin tällöin poistettu, mutta aina se on jotenkin ilmestynyt takaisin. Nykyisellään kirjoitus lienee jo yleisesti hyväksytty, sillä "omistajatalonyhtiö" on harkinnut jopa graffitin kehystämistä! Lisäksi oululainen kulttuuriyhditys ja baari näkyvät napanneen seinäkirjoituksesta nimensä.
Jos oletetaan, että graffititaitelija...18.3.2012 15:09Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3360
Vastaukset
1
Kielitoimiston sanakirja antaa ilmaukselle seuraavat merkitykset: ”Aivan kaikki, järjestään kaikki.” Aimo Turusen Kalevalan sanoja ja niiden taustoja selvittävä teos kertoo tyynni-sanan olevan tyvi-sanan terminatiivi-muoto. Ilmaisun merkitys oli alun perin ”kaikki tyveen asti”.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa : A-K / [toimitus: Eija-Riitta Grönros ... et al.]
Helsinki : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)
Kotimaisten kielten...14.11.2008 21:41
Katsottu
3051
Vastaukset
2
Hei!
Löydät tietoa eri maiden etunimistä esimerkiksi seuraavista kirjoista. Molemmat kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Chastnaya-Leppäniemi, Olga: Valitse nimi lapselle! (Perhemediat 2001)
Lansky, Bruce: Baby names around the world (New York 1999)
Ensin mainitussa teoksessa kerrotaan ainakin Japanin viisi suosituinta tytönnimeä: Chika, Miho, Saori, Akasuki, Hitomi, Etsu, Mai, Shigemi, Aiko, Sayaka.
Jälkimmäisestä kirjasta löytyy nimiä eri...16.2.2007 11:01Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
4640
Vastaukset
1
Suomen kielen perussanakirjan mukaan henkari on näistä se virallinen sana. Sanaa hengari kyseinen sanakirja ei tunne.
Suomen kielen perussanakirja. 1. osa : A-K / [toimitus Risto Haarala päätoimittaja ... et al.]5.8.2009 11:59Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
5027
Vastaukset
1
Varmistimme surunvalitteluasian englanninkielen yliopisto-opettajalta jonka äidinkieli on englanti ja tässä vastaus. Englanninkieli ei tunne suomenkielistä lyhyttä ilmausta 'otan osaa'. Sen sijaan englanninkielisessä maailmassa sinun odotetaan sanovan jotakin kaunista ja persoonallista kuolleesta henkilöstä kuten esimerkiksi 'I was so sorry to hear about your mother's death. She was such a wonderful friend to me when I visited England...22.4.2002 18:04Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3294
Vastaukset
1
Aikavälin ilmaisemisessa on kaksi vaihtoehtoa: joko Rikokset on tehty 28.1. ja 12.3. välisenä aikana tai Rikokset on tehty 28.1.–12.3.
Jälkimmäisessä vaihtoehdossa aikavälin ilmaisemisessa käytetään ajatusviivaa ilman välilyöntejä, kuten esimerkissäsi. Jos ajatusviivan tilalla käytetään yhdysmerkkiä, sen molemmin puolin tulee välilyönti.
Lähde:
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=466&s=2609#faq_4667.12.2011 08:39Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3242
Vastaukset
1
Pieleen meni! Niin sitä ihminen voi mieltää asioita väärin.
Vai-sanaa käytetään kysymyslauseessa erottamassa kahta AINOAA mahdollista vaihtoehtoa. Ollako vai eikö olla?
Tai-sanaa taas käytetään kysymyslauseessa yhdistämässä jäseniä, jotka eivät ole ainoita vaihtoehtoja. Onko sinulla ehkä nälkä tai jano?
Kielitoimiston sanakirja. 200610.8.2007 09:07
Katsottu
4112
Vastaukset
1
Esitettyäni kysymyksen usealle henkilölle, sain lopulta vastaukseksi kaksi lorua, joita vastaajat muistelivat rallatelleensa koulussa 1960-luvulla. Lorujen avulla oli opeteltu sijamuotoja, mutta useimmat eivät muistaneet, että säveltä olisi käytetty. Yksi tosin arveli laulaneensa sijapäätteitä "Arvon mekin ansaitsemme" -melodialla. Pilkkusääntöjä opettavia loruja ei muistettu.
Lorut poikkeavat toisistaan vain hieman:
Nomina
genen
partia
essina
translaksi
inessa
elasta
illaan...18.1.2009 18:44Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
4208
Vastaukset
1
Molemmat kelpaavat. Asfaltti taitaa olla nykyään se enemmän käytetty muoto, ja se on myös kielitoimiston sanakirjassa se varsinainen hakusana (mutta siinä myös mainitaan toki asvaltti-muoto).
Lähde: Kielitoimiston sanakirja (elektroninen)
Netistä löytyy myös paljon tietoa ja mielipiteitä haulla "asfaltti vai asvaltti".25.7.2012 12:16
Kokoelmissamme ei ole kattavasti kaikkia suomen kielen sanakirjoja tai kielioppaita 1980-luvulta, mutta tässä tiedot muutamasta teoksesta.
Terho Itkosen Kielioppaissa vuodelta 1985, 1988 ja 1997 todetaan ruoka -sanan taivutuksesta seuraavasti:
ruoka: ruoan, ruoissa (nämä kirjoitusasut ovat suotavampia kuin ruuan, ruuissa).
Vuoden 2000 oppaassa todetaan sanan taipuvan usein myös ruuan, ruuissa.
Vuoden 1985 Nykysuomen sanakirjan mukaan sanan heikkoasteiset muodot ruoan jne. äännetään ruan...14.11.2011 08:55Helsingin kaupunginkirjasto
Sivut
Luetuimmat (8866)