Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Sanonta ”Viekää tuhkatkin pesästä” säilyttää 1600-luvun salpietariveron muiston elävänä. Sanonta juontanee juurensa tuon veron aikoihin. Veron taustalla oli jatkuva sodankäynti ja ruudin valmistukseen tarvittava salpietari. Kunkin tilan tuli kruunulle toimittaa säädetty määrä salpietarimultaa, lampaan- tai vuohenlantaa, halkoja, olkia sekä tuhkaa. 3.1.2015 20:33Tiina Sarja

Kun sanaa puolustusvoimat käytetään yleismerkityksessä, se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, esim. Yhdysvaltain puolustusvoimat, eri maiden puolustusvoimat. Kun puhutaan nimenomaan Suomen puolustusvoimista hallintoelimenä, voidaan käyttää isoa alkukirjainta, esim. seuraavasti: Vasta nimetty Puolustusvoimain komentaja vieraili esikunnassa. Siis myös muoto Suomen Puolustusvoimat kelpaa, joskin yleiskielen suositusten mukaan useampiosaisissa...15.2.2013 13:51Helsingin kaupunginkirjasto

Olemme vastanneet tähän kysymykseen aikaisemminkin. Arkistostamme löytyy seuraava vastaus: Toimitus soitti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontanumeroon. Selvisi että kysymystä oli selvittänyt Esko Koivusalo radion Kielikorvaohjelmassa jo 1980-luvulla. http://www.kotus.fi/palvelut/ Sanonta liittyy pallopeleihin, jalka- ja pesäpalloon. Selityksiä sanontaan: Ilmaisu saattaisi olisi peräisin: Tarkkuusammunnasta jossa yritettiin osua kuparikolikoihin, näin kuparikolikot menivät "rikki...1.3.2004 09:03Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys esitettiin Helsingin Yliopiston Kielitoimistolle josta tuli seuraava vastaus: Tervehdys Kielitoimistosta! Minua pyydettiin selvittämään sanonnan "Hetkinen, sanoi Putkinen" mahdollista alkuperää (siis kuka Putkinen?). Tämäntyyppisiin kysymyksiin me kielentutkijat olemme tottuneet suhtautumaan aika skeptisesti: sanontojen lähtökohtaa on yleensä mahdotonta selvittää. Nehän lähtevät liikkeelle usein pienestä piiristä mutta saatavat sitten jostain syystä levitä, jolloin tieto...28.8.2008 09:49Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan parahultainen merkitsee (juuri) sopivaa. Esimerkiksi parahultainen määrä. Parahultaisen lämmintä vettä. Kielitoimiston sanakirja 2. osa : L-R (Gummerus, 2006) http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1796274?lang=fin Sanan etymologiaa sanakirja ei avannut.16.7.2012 09:25Helsingin kaupunginkirjasto

Firaabeli, tai arkisesti viraabeli tullee ruotsin sanasta firabel. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on selvittänyt tämän sanan etymologiaa näin: Firabel sana on suomenruotsalainen ja tulee saksan sanasta feierabend. On aikaisemmin ollut muodoissa fyraben, fyrabend ja fyrabel. Sana feierabend tarkoittaa aattoa, tai se aika jolloin työt loppuivat. Myöhemmin puhuttiin sitten työstä jota tejdään vapaa-aikana tai työstä jota oppipoika teki omaan eikä mestarin laskuun. Sana tarkoittaa nyt työtä...7.1.2008 17:36Helsingin kaupunginkirjasto

Oikeakielisyysoppaiden (Hakulinen s. 333 ja Itkonen s. 242) mukaan suositeltava illatiivimuoto on MALMÖHÖN Selitystä sille, miksi näin on, en ole löytänyt. Asiassa voin siis esittää vain valistumattomia arvailuja: Nimi on suomessa aina kirjoitettu alkuperäisessä ruotsalaisessa asussa Malmö. Kansainväliset suosituksetkin suosivat nykyään alkuperäisen kirjoitusasun käyttöä. ...23.7.2013 14:43Helsingin kaupunginkirjasto

Vahtivuorojärjestelmästä, jossa on 4 tunnin työjakso ja 8 tunnin vapaa jakso käytetään nimitystä 4-8-vahtijärjestelmä. Vahtivuorot ovat 00.00 – 04.00 koiravahti 04.00 – 08.00 aamuvahti 08.00 – 12.00 aamupäivävahti 12.00 – 16.00 keskipäivävahti 16.00 – 20.00 iltapäivävahti 20.00 – 24.00 iltavahti Lähde Tissari, Erkki. Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito. Kotkan sopusointu, 2000.16.3.2009 03:44

Hei Nykysuomen käsikirjan mukaan "isoa alkukirjainta voidaan käyttää myös kunnioituksen tai kohteliaisuuden osoitukseksi --- Kristittyjen Jumalaa ja Kristusta ym. tarkoittavissa sanoissa: Jumala, Luoja, Herra, Vapahtaja, Pyhä Henki jne. ---) (1986, toim. Osmo Ikola). Taivaan isä on alunperin metafora eli kielikuva, jonka tarkoitus on tuoda Jumalaa ymmärrettäväksi ja läheisemmäksi. Kielikuvana se kirjoitetaankin pienillä kirjaimilla, esim. lauseessa Jumala on taivaan isä. Ajan saatossa...23.2.2007 15:10

”Nyt tuli tupenrapinat” on yleisesti tunnettu sanonta. Sana tupenrapinat viittaa ääneen, joka syntyy hamuttaessa puukkoa tupesta tai vedettäessä puukko esiin tupesta. On ajateltu jopa, että sanonta viittaisi nimenomaan perinteisen maatalouskulttuurin aikaisiin tuohisiin tuppiin, tuohi kun kuivana rahisee. Toisen käsityksen mukaan sanonta viittaa puukontupen koristehelojen päästämään ääneen vedettäessä puukko tupesta. Sanonnassa on siis kyse tilanteesta, jossa ei selvitä enää sanoilla, vaan on...12.2.2008 10:23

Erkki Karin teoksen Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja (Helsinki, Otava, 1993) mukaan sanonnan ”mene ja tiedä” merkitys on ’ehkä’. Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tietoa käytettävissä olleista lähteistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella www.kotus.fi on kielineuvonta-palvelu, puh. (09) 701 4991, josta voi kysyä suomen kielen käyttöön liittyvistä asioista maanantaisin klo 9-11.30 ja tiistaista perjantaihin klo 9-14.11.1.2007 13:33Helsingin kaupunginkirjasto

'Lauvantai' ja 'lauantai' elivät 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rinnakkain, joskin v-muoto oli varhemmin tavallisempi, esim. vuonna 1904 Päivälehdessä/Helsingin Sanomissa esiintyy vielä molempia. 1910-luvulla ilmestyneiden sanakirjojen perusteella voi sanoa, että nykyinen kirjoitustapa on päässyt voitolle. Vuonna 1912 ilmestynyt Pekka Kijasen Venäläis-suomalainen sanakirja kuitenkin mainitsee vielä molemmat vaihtoehdot. Myös Nykysuomen sanakirja, jonka aineiston kokoaminen lopetettiin noin...29.5.2012 09:29Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjastoissa sähköisenä käytössä olevan ”Kielitoimiston sanakirjan” mukaan ”poroporvari”-sanan merkitys on ”sovinnainen, vanhoillinen, pikkusieluinen ihminen”. ”Nykysuomen sanakirja” (osa 2; kahdestoista painos, WSOY, 1990) tarjoaa vielä laajemman määritelmän mainiten sävyn olevan halveksiva: ”(kohtalaisen) hyvin toimeen tuleva, ahdaskatseinen, henkisiä harrastuksia vailla oleva ihminen”.9.1.2009 10:45Helsingin kaupunginkirjasto

Kuolleet lehdet -kappaleen lyriikan löydät alla olevasta linkistä. 28.3.2014 10:42Helsingin kaupunginkirjasto

Tätä on kysytty meiltä ennenkin ja tässä arkistovastauksemme: Kolmannen kerran voimaan tuntuu olevan juuria monesta suunnasta. Raamatussa Pietari kielsi Jeesuksen kolme kertaa, saduissa saa toivoa kolme toivomusta, huutokaupassa kolmas kopautus sinetöi kaupan. Varmaan lähes kaikissa uskonnollisissa järjestelmissä on kolmijako tämä maailma - paratiisi - helvetti (mitä nimityksiä niistä käytetäänkin). Sakari Virkkusen toimittamassa Suomalaisessa fraasisanakirjassa kerrotaan, että jo...21.3.2010 17:53

Flaami on hollannin kielen alueellinen murre. Sitä puhutaan enimmäkseen Flanderin alueella Belgiassa, Ranskassa ja Alankomaissa. Flaamia käytetään arkikielenä. Kirjoitettuna standardikielenä, kouluopetuksessa ja virastoissa käytetään hollantia. Flaami ei ole missään virallisena kielenä. Afrikaans, jota puhutaan Etelä-Afrikassa, on hollannin kielen muunnos. Se on kehittynyt omaksi kielekseen vaiheittain 1700 luvulla kaphollannin murteesta. Itsenäinen kieli siitä tuli vuonna 1925. Vaikka...3.5.2012 00:32Helsingin kaupunginkirjasto

Näyttää siltä että kaikki ovat oikeassa. Salo tarkoittaa laajaa metsäsaareketta tai suurta saarta, niittyyn viittaavaa merkitystä sillä ei näytä olevan. Sana on vanha balttilainen laina, nykyliettuassa sala on saari ja latviassa sala on saari tai suossa oleva kumpu. Karjalan ja lyydin kielessä on myös sana salo, viron kielessä salu ja saamen kielessä suolu. Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY 2004 Kielitoimiston sanakirja MOT antaa salolle nämä merkitykset...16.1.2007 17:34Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä se on Madet-oja, eikä sanaa "toja" ole olemassa ainakaan suomen kielessä. Madetojan suku on kotoisin Venetpalon (ja tämäkin on siis Venet-palo eikä Vene-tpalo!) kylän Nivanperältä, jossa Madetoja-niminen joki laskee Pyhäjokeen. Samoilta tienoilta on lähtöisin nimi Madetniva. Nimiin sisältyvän made-sanan alkuperäinen sananloppuinen -eh tai -ek on korvautunut seudun murteessa -et:llä. Käytössä ovat myös sukunimet Madekivi ja Madesjärvi. Lähde: Pirjo Mikkonen - Sirkka Paikkala:...12.11.2010 10:42Helsingin kaupunginkirjasto

EAU autististen oppilaiden opetus EHV vaikeimmin kehitysvammaisten erityisluokka ENÄ näkövammaisten opetus EKU kuulovammaisten opetus EMU mukautettu opetus / erityisiä oppimisvaikeuksia EDY dysfaattisten opetus EVY vammautuneiden opetus yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan EHA harjaannuttamisopetuksen opetus / kehitysvammaisten oppilaiden erityisluokka ESY sopeutumattomien opetus yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan EMM monimuoto-opetus, jonka oppilaat saattavat olla...29.1.2009 09:47Helsingin kaupunginkirjasto

Seuraavista sananlaskukirjoista en sanontaa valitettavasti löytänyt: Suomen kansan sananparsikirja, toimittaneet R.E.Nirvi ja Lauri Hakulinen (WSOY, 2000), Suomen kansan vertauksia, toimittanut Matti Kuusi ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1960) ja Rapatessa roiskuu: nykysuomen sananparsikirja ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998). Matti Kuusen toimittamassa Vanhan kansan sanalaskuviisaus (WSOY, 1990) löytyy sananlaskujen kerääjän Carl Henrik Aspin sanalasku Joka kauhalla alkaa, se...9.8.2012 21:05Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Luetuimmat (8876)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut