Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Avainsanat:
Vastaajat:
Julkaistu:
Aineistotyyppi:
Katsottu
571
Vastaukset
1
Tämä pitäisi varmaan kysyä sanoittajilta itseltään, ei-musiikkialan suomenkielisen työporukan sanoittama kappale sisältää varmaankin sisäpiirin ammattislangia ja on tarkoitettu vain yrityksen yhden ryhmän "omaksi jutuksi". Tämähän ei ole Tieto Oy:n virallinen tuote vaan henkilökunnan oma teos.
Esimerkiksi build on ohjelmistokehityksen (Tieto Oyn toimialue) koontipaketti, jossa eri ryhmien tekem...25.12.2017 08:49Köpi K
Kielitoimiston ohjeen mukaan kymmentä pienemmissä numeroissa ei ole tarpeen käyttää etunollia. Oikea merkintä on tässä tapauksessa siis 2.2.2017.
24.11.2017 15:50Helsingin kaupunginkirjasto
Otava on Ison Karhun seitsemän näkyvimmän tähden muodostama tähtikuvio. Otavan nimestä on eri lähteissä mainittu hieman eri tavoin.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursan mukaan "Otava tarkoittaa jonkinlaista verkkoankkuria." Hannu Karttusen teoksessa Tähdet ja maailmankaikkeus kerrotaan, että Otavan suomenkielinen nimi tarkoittaa "joen yli asetettavaa verkkoa". Englanninkielinen nimi Big Dipper tarkoittaa isoa kauhaa. Lis...18.9.2017 13:54Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
685
Vastaukset
2
Spudari mainitaan Heikki Paunosen kokoamassa stadin slangisankirjassa. Sana on tunnettu koululaisten käytössä ainakin jo 1970-luvulla. Sanan syntyhistoriaa ei kirjassa kuitenkaan selitetä, eikä myöskään Paunosen toisessa teoksessa Sloboa stadia - stadin slangin etymologiaa.
Nakkikioskin vähän tunnetummat slangiversiot lienevät snagari tai snägäri. Perinteisesti monet Helsingin seudun slangisanat pohjautuvat ruotsin...20.9.2017 10:12Helsingin kaupunginkirjasto
Hevonkuusen sijainnista on kysytty meiltä ennenkin http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-hevon-kuusessa-hevon-kuuseen-missa-onhevon-kuusi
Hevonkuusi ei taida sijaita oikein missään. "Painu hevonkuuseen!" tarkoittaa käytännössä samaa kuin "painu tiehesi!". Ihan sama minne, kunhan häivyt. Tiede-lehden jutussa suomen kielen professori arvelee näiden "suksi kuuseen", "mene helkkarin kuuseen" tms....2.9.2017 13:08Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1801
Vastaukset
5
Minäkin olen nähnyt merkinnän
./..
vuosikymmeniä sitten.
Sivujen numerointi sen sijaan on tuttu pitkältä ajalta ja nykypäivästäkin. Tosin suomalaisen ohjeen mukainen merkintätapa poikkeaa himan KK:n esittämästä, se on
1 (3)
siis kokonaissivumäärä on sulkeissa ja sen edellä, juoksevan sivunumeron jälkeen, on väli.
Lähteet
Kielitoimiston ohjeet ja niitä noudattavat...3.3.2017 16:16H Niemi
Katsottu
526
Vastaukset
3
Kielitoimiston sanakirja ei tunnista koko lommi-sanaa eikä sillä liene mitään yleiskielistä merkitystä. Sen sijaan sukunimien merkitystä ja etymologiaa käsittelevä Sukunimet-teos osaa kertoa, että Lommi on "kaakkoissuomalainen, pääosin Haminan ja Virolahden seutujen nimi. [..] Elimäellä Lommi on alava kohta joessa, mihin sisältyy lommi-sanan merkitys 'painauma, kuoppa'. Maastotermi sopii hyvin...8.8.2017 14:24Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
474
Vastaukset
2
Sana viitannee toiseen taivutettuun sanaan "järjestelmällisentelemättömyydessänsäkään", joka voitti Antero Vipusen mukaan "taannoin" "erään suomen kielen pitkien sanojen kilpailun" eli luultavasti joskus ennen 1950-lukua. Sana on Antero Vipusen mukaan kieliopillisesti oikein johdettu, vaikka "ei onneksi olekaan yleisesti käytännössä". Tällä tavalla johdetut sanat voivat olla...10.7.2017 14:38Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
550
Vastaukset
2
Fraasisanakirjan mukaan kolmiluku on ollut tärkeä kaikkien kansojen perinteissä, Egyptistä alkaen, missä kolme oli pyhä luku. Myös kalevalaisissa sanonnoissa asiat tehdään usein kolme kertaa: aamulla, illalla ja keskipäivällä. Esimerkiksi Väinämöisen ilokäet kukkuivat kolmesti vuorokaudessa, ja pahoin runneltua Väinämöistä "ukko voiteli alta, voiteli päältä, kerran keske...6.7.2017 15:16Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
548
Vastaukset
3
Suomessa toki tiskattiin ennenkin astiankuivauskaapin keksimistä- Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö Maiju Gebhard kehitti astiankuivaustelineen 1944-1945- Aiemmin erilaisia telineitä oli kehitelty 1920 ja 1930-luvulla.
En löytänyt tiskata-verbin ikää, mutta oletettavasti sitä käytettiin jo kauan ennen ensimmäistä astiankuivauskaappia. Sana tulee ruotsin kielen verbistä 'diska'.
Tiskialtaita...30.3.2017 15:20Helsingin kaupunginkirjasto
Miljardin lyhenne on mrd.
16.2.2017 13:21Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
336
Vastaukset
2
Vastaaja ei kyllä löytänyt ilmiölle tiettyä omaa nimitystä. Olisiko kyse pohjimmiltaan vain kiireestä, pienestä kohkaamisesta kirjoittaessa? Vähän samanalaista taipumusta on ollut itsellänikin. Ikään kuin ajattelen tekstiä nopeammin kuin sormet ehtivät kirjoittaa. Tällöin kirjaimia jää sanoista puuttumaan ja joudun lisäämään ne jälkikäteen. Ainakin omalla kohdallani t...23.2.2017 08:53Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
196
Vastaukset
1
Kirjaston tädeillä/sedillä on taas lipsahtanut vastaus väärään laatikkoon ja kysymys jäänyt roikkumaan vastaamattomiin. Ja kun heistä kukaan ei seuraa tätä palstaa, niin täytyy minun huolehtia ylläpidosta ja siirtää näin kysymys oikealle puolelle. Vastaus on siis tuo pienemmällä fontilla kirjoitettu.
20.1.2017 08:27Köpi K
Vastaukset (13)