Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Suojattujen ja vapaasti käytössä olevien sukunimien lista löytyy teoksesta Sukunimiopas; Suojatut sukunimet. Sitä on saatavilla ainakin pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoista ja todennäköisesti myös muualta Suomesta. Linkki kirjan tietoihin HelMetiin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsuojatut+sukunimet/tsuojatut+sukunimet/1%2C1%2C3%2CB/frameset...24.10.2011 09:26Helsingin kaupunginkirjasto

Ammattikorkeakoulusta käytetään yleisesti lyhennettä AMK. Ammattioppilaitoksesta eli ammattikoulusta ei ole vastaavaa kirjainyhdistelmälyhennettä, mutta puhekielessä käytetään usein "amis" termiä. Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikorkeakoulu http://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattioppilaitos26.11.2009 01:16Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedustelimme asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Kotuksesta. Sieltä kerrottiin, että parhaillaan on tekeillä opinnäytetyö, johon on koottu tiedot Suomen yleisimmistä tiennimistä. Tutkielmassa käytetty aineisto on poimittu kaikkien kuntien postinumeroluetteloista. Merja Outisen tekeillä olevassa pro gradu -tutkielmassa (Tie-, katu-, kuja- ja polku-loppuiset kadunnimet, Helsingin yliopisto) yleisyysjärjestys on seuraava (tarkistettu Karttapaikasta keväällä 2010): 1. Rantatie 2....10.11.2010 10:34Helsingin kaupunginkirjasto

Nimi on muinaisroomalaisen Aemelius-ylimyssuvun nimestä muodostunut, tavallinen eurooppalainen nimi. Almanakassa nimi oli Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1749 muodossa Amilius. Pysyvästi se tuli almanakkaan vuonna 1863. Nimipäivä on 30.8. Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja29.8.2006 20:31Helsingin kaupunginkirjasto

Vorne on karjalainen sukunimi ja se on samaa juurta kuin Vornanen, josta Sukunimet –kirjassa kerrotaan seuraavaa: ”Lähinnä Laatokan ja Pohjois-Karjalasta tavattu sukunimi on yhdistetty venäläisiin linnunnimityksiin vorona ’varis’ ja voron ’korppi, kaarne’, jotka olisivat voineet siirtyä sukunimistöön alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä. Eräissä Pohjois-Pohjanmaalta talletetuissa vanhoissa tarinoissa Vorna esiintyy myös jättiläismäisen väkeväksi mainitun vienalaisen sissipäällikön nimenä...7.5.2007 23:14

”Hullu-Jussi” oli ensimmäinen kaivinkone Suomessa. Vuonna 1912 Suomeen saatiin ratatöitä varten höyrykäyttöinen Bucyrus 70-C –kaivinkone. Tämä höyrylapio herätti suurta ihmetystä aikanaan, ja sitä tultiin joukolla katsomaan. Se painoi 84 tonnia, ja tarvitsi 12 hengen miehistön. Työmiehet ristivät koneen pian Hullu-Jussiksi. Työmiesten mukaan höyrylapio täytti vaunut ”hullumaisesti” verrattuna vanhanaikaisiin lihasvoimiin. Miksi kone ristittiin Jussiksi, jäi vähän epäselväksi. Ehkäpä nimellä...22.9.2010 19:42Helsingin kaupunginkirjasto

HelMet-kirjastojen tietokannasta löytyy ainakin teos Suomalainen paikannimikirja (päätoim. Sirkka Paikkala). Teoksesta on sekä lainattavia että vain kirjastossa selattavia kappaleita. Iimäki sijaitsee Iisalmen lähettyvillä. Nimessä esiintyvän Ii-alkuliitten alkuperästä on parikin tulkintaa, jotka molemmat viittaavat saamen kieleen. Toisen tulkinnan mukaan Iisalmi palautuu saamenkielisten yötä merkitsevien idja ja ijj...10.7.2013 13:50Helsingin kaupunginkirjasto

Jos tarkoitat mitkä naisten nimet ovat yleisiä Ranskassa, niin ensimmäisestä linkistä saat pitkän listauksen. Kaksiosaiset nimet ovat myös yleisiä esim. Marie-Élise. Toinen näistä nimistä (aina jälkimmäinen naisen ollessa kyseessä) voi myös olla vastakkaisen sukupuolen nimi esim. Marie-Jacques. Monista miesten nimistä tehdään naisen nimiä lisäämällä nimen loppuun e-kirjain. Sukunimen käytöstä puolestaan sen verran, että ranskalaisnaiset, vastoin yleistä luuloa, eivät virallisesti vaihda nimeään...13.5.2007 13:54Helsingin kaupunginkirjasto

Nen-loppuisissa sukunimissä on kaksi kerrostumaa: varhainen itäsuomalainen ja uudempi läntinen. Savossa ja Karjalassa talonpojat käyttivät periytyviä sukunimiä jo keskiajalla. Länsi-Suomestakin löytyy keskiaikaisia nen-loppuisia nimiä, mutta siellä tavallinen kansa alkoi ottaa sukunimiä vasta 1800-luvun loppupuolella. Nuoreen kerrostumaan kuuluvissa nimissä nen-loppu on liitetty maastonkohtaa merkitsevään tai muuhun luontoaiheiseen sanaan, ei kuitenkaan eläimen nimitykseen. Valikoimaa...23.6.2009 16:21Helsingin kaupunginkirjasto

Päättelysi on osunut varsin oikeaan. Latvian l. lätin kielessä on nomineilla kaksi sukua, feminiini ja maskuliini. Maskuliinin pääte on –s, -š, -is tai –us ja joitain poikkeuksia lukuun ottamatta myös latvialaisissa miesten nimissä on pääte -s, -š, -is tai –as. Latvialaiset naisten nimet ja sukunimet puolestaan päättyvät yleensä a- tai e-äänteeseen. Latvian kielessä on muuten se erikoisuus, että myös kaikki ulkomaalaiset henkilö- ja paikannimet muutetaan latvian kieliasuun ja...16.5.2010 20:09Helsingin kaupunginkirjasto

Nimen Vallius alkuperästä Pirjo Mikkosen Sukunimikirja kertoo, että se on ilmeisesti mukaelma vierasmaalaisesta Wallius -nimestä ja muuttunut muotoon Vallius. Vallius kuuluu edelleen Pohjois-Karjalan nimistöön. Myös Laatokan Karjalassa on tavattu Valjuksia. Sirkka Paikkalan artikkelin mukaan Wallius on saattanut muuttua muotoon Valjus. Monet vierasnimet muuttuivat suomen äänneasua vastaaviksi ja osittain myös murteen mukaisiksi. Nimiperheen Vallius/Wallius/Valli/Valjus arvelleen olevan...13.4.2012 10:10Helsingin kaupunginkirjasto

Englannin milky way ei ole mikään erikoisuus, vaan sangen normaali tapa nimittää linnunrataa, tästä esimerkiksi saksan Milchstrasse ranskan voie lactée italian via lattea espanjan vía láctea portugalin via láctea hollannin melkweg venäjän млечный путь / mletšnyj put́ puolan droga mleczna bulgarian млечен път / mletšen pöt unkarin tejút kaikissa on sana ’maito’, ’maitoinen’ osallisena. Itse asiassa nämä ovat eri aikoina syntyneitä käännöksiä latinan nimityksestä via lactea ’...12.1.2009 11:45Helsingin kaupunginkirjasto

Nimen tausta on tietysti slaavilainen, ei kuitenkaan pelkästään venäläinen. Nimi on lähtöisin miespuolisesta henkilönimestä Bogdan/Богдан, joka osalla slaavien kielialuetta (esim. tšekki) esiintyy myös muodossa Bohdan. Käytössä on myös naisennimi Bogdana/Богдана. Etunimessä Bogdan voi erottaa kaksi osaa: bog 'jumala' ja dan 'lahja' eli alkuperäinen merkitys ehkä 'jumalan lahja, jumalan lahjoittama'. Sukunimessä Bogdanov etunimeen liittyvä pääte -ov antaa merkityksen 'Bogdanin oma,...3.10.2012 09:02Helsingin kaupunginkirjasto

”Cheshire Cat” eli ”Liisa Ihmemaassa” -kirjassa esiintyvä kissa on suomennettu nimellä ”Irvikissa”. Se löytyy esimerkiksi Sanakirja.orgista osoitteesta http://www.sanakirja.org/search.php?id=154014...23.5.2009 10:26Helsingin kaupunginkirjasto

Suomenkielisessä kalenterissa Edlalla ei ole tällä hetkellä omaa nimipäiväänsä. Toisinkin on ollut. Edla oli suomalaisessa nimipäiväkalenterissa vuosina 1823-1928. Tuolloin nimipäivää vietettiin 13.6. Kun yliopiston nimipäiväkalenteria muutettiin vuonna 1929, poistettiin nimi Edla myös suomenruotsalaisesta nimipäiväkalenterista. Ruotsinkielisessä kalenterista Edlalle löytyy vielä oma nimipäivä ja sitä vietetään 10.3 Lähde: http://www.dagensnamnsdag.nu/namn/edla/ http://...21.1.2012 11:42Helsingin kaupunginkirjasto

Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 18949.11.2010 10:34

Nana on ranskalainen muunnos Annasta. Nana alkoi 1880-luvulta lähtien levitä muuallekin Émile Zolan romaanin Nana ansiosta. Saamelaisessa almanakassa Naná on Annan muunnoksista ja myös Nannasta poiketen itsenäisenä nimenä 21.9. Annan nimipäivähän on suomalaisessa almanakassa 9.12. Uskonnonhistoriassa nimellä on eri tausta: Nana on nigerialainen maanjumalatar, jonka kultin afrikkalaiset orjat veivät 1800-luvulla Brasiliaan. Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, Porvoo: WSOY, 2004 3....9.10.2011 09:25

Masaliisa-nimen alkuperästä on kyselty palvelussamme aikaisemminkin, mutta vastausta ei ole löytynyt. Masaliisa on tosiaankin Porin seudulla yleistynyt nimeksi suklaiselle leivokselle. Mokkapalojen lisäksi se tunnetaan myös esimerkiksi nimillä ruotsinparas jatuulomantorttu. Vaikka masaliisa-nimitys on nimenomaan peräisin Porista, ei sielläkään ole pystytty selvittämään nimen alkuperää. Mahtaisiko joku...24.11.2016 09:23Helsingin kaupunginkirjasto

Useimmiten venäläisiksi. "Neuvostoliittolainen" on aika pitkä, virallisenoloinen ja huonosti nopeatempoiseen puhekieleen sopiva sana. Nuoremmat puhuivat "neukuista" muistaakseni ainakin 1980-luvulta ja vanhempi, sodan kokenut sukupolvi käytti melko taajaan nykyään paheksuttua ryssä-sanaa. 27.3.2014 13:58Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, koska Harry on keskiajoilta lähtöisin oleva johdannainen Henry- nimestä. 23.7.2013 15:28Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Luetuimmat (314)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut