Etsi
  • FI
  • SV
  • EN
  • Tietoa palvelusta
  • Rekisteröidy
  • Kirjaudu sisään
  • Palaute
  • Kysymykset
  • Aiheet
  • Kysy

Kaikki aihealueet
  • Yhteiskunta ja historia
  • Tiede
  • Tekniikka
  • Kulttuuri ja viihde
  • Harrastukset ja vapaa-aika
  • Elämä
  • Helsinki
  • Trivia
Tarkenna hakutulosta

Aiheet:

  • Kielet, kielitiede, sanat (309)
  • Maantiede, maat, paikat (25)
  • Ihmiset (18)
  • Historia (12)
  • Eläimet ja lemmikit (10)
Lisää

    Avainsanat:

    • nimet (309)
    • sukunimet (84)
    • etunimet (46)
    • sanat (26)
    • Suomen kieli (24)
    Lisää

      Vastaajat:

      • Helsingin kaupunginkirjasto (267)
      • Sten Borg (6)
      • V. V. Kandestoeber (6)
      • Irmeli Erikoinen (3)
      • Lahja Kotka (3)
      Lisää

        Julkaistu:

        • 2019 (2)
        • 2018 (15)
        • 2017 (14)
        • 2016 (23)
        • 2015 (18)
        Lisää

          Aineistotyyppi:

          • text (309)
          Hei, olisin kysynyt sellaista asiaa, että itselläni on ruotsinkielinen sukunimi...
          Katsottu
          4068
          Vastaukset
          1
          Hei, olisin kysynyt sellaista asiaa, että itselläni on ruotsinkielinen sukunimi...
          Suojattujen ja vapaasti käytössä olevien sukunimien lista löytyy teoksesta Sukunimiopas; Suojatut sukunimet. Sitä on saatavilla ainakin pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoista ja todennäköisesti myös muualta Suomesta. Linkki kirjan tietoihin HelMetiin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsuojatut+sukunimet/tsuojatut+sukunimet/1%2C1%2C3%2CB/frameset...24.10.2011 09:26Helsingin kaupunginkirjasto
          Mikä on ammattikorkeakoulun lyhenne ja mikä on ammattikoulun lyhenne?
          Katsottu
          4800
          Vastaukset
          1
          Mikä on ammattikorkeakoulun lyhenne ja mikä on ammattikoulun lyhenne?
          Ammattikorkeakoulusta käytetään yleisesti lyhennettä AMK. Ammattioppilaitoksesta eli ammattikoulusta ei ole vastaavaa kirjainyhdistelmälyhennettä, mutta puhekielessä käytetään usein "amis" termiä. Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikorkeakoulu http://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattioppilaitos26.11.2009 01:16Helsingin kaupunginkirjasto
          Mitkä ovat Suomen yleisimmät tiennimet?
          Katsottu
          5937
          Vastaukset
          1
          Mitkä ovat Suomen yleisimmät tiennimet?
          Tiedustelimme asiaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta Kotuksesta. Sieltä kerrottiin, että parhaillaan on tekeillä opinnäytetyö, johon on koottu tiedot Suomen yleisimmistä tiennimistä. Tutkielmassa käytetty aineisto on poimittu kaikkien kuntien postinumeroluetteloista. Merja Outisen tekeillä olevassa pro gradu -tutkielmassa (Tie-, katu-, kuja- ja polku-loppuiset kadunnimet, Helsingin yliopisto) yleisyysjärjestys on seuraava (tarkistettu Karttapaikasta keväällä 2010): 1. Rantatie 2....10.11.2010 10:34Helsingin kaupunginkirjasto
          Mitä nimi Eemil, Eemeli tarkoittaa?
          Katsottu
          2798
          Vastaukset
          1
          Mitä nimi Eemil, Eemeli tarkoittaa?
          Nimi on muinaisroomalaisen Aemelius-ylimyssuvun nimestä muodostunut, tavallinen eurooppalainen nimi. Almanakassa nimi oli Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1749 muodossa Amilius. Pysyvästi se tuli almanakkaan vuonna 1863. Nimipäivä on 30.8. Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja29.8.2006 20:31Helsingin kaupunginkirjasto
          Mikä on Vorne sukunimen alkuperä, onko se suojattu sukunimi?
          Katsottu
          1866
          Vastaukset
          1
          Mikä on Vorne sukunimen alkuperä, onko se suojattu sukunimi?
          Vorne on karjalainen sukunimi ja se on samaa juurta kuin Vornanen, josta Sukunimet –kirjassa kerrotaan seuraavaa: ”Lähinnä Laatokan ja Pohjois-Karjalasta tavattu sukunimi on yhdistetty venäläisiin linnunnimityksiin vorona ’varis’ ja voron ’korppi, kaarne’, jotka olisivat voineet siirtyä sukunimistöön alkujaan henkilökohtaisesta lisänimestä. Eräissä Pohjois-Pohjanmaalta talletetuissa vanhoissa tarinoissa Vorna esiintyy myös jättiläismäisen väkeväksi mainitun vienalaisen sissipäällikön nimenä...7.5.2007 23:14
          Kaivinkonetta olen kuullut kutsuttavan "hullujussiksi".
          Katsottu
          2923
          Vastaukset
          1
          Kaivinkonetta olen kuullut kutsuttavan "hullujussiksi".
          ”Hullu-Jussi” oli ensimmäinen kaivinkone Suomessa. Vuonna 1912 Suomeen saatiin ratatöitä varten höyrykäyttöinen Bucyrus 70-C –kaivinkone. Tämä höyrylapio herätti suurta ihmetystä aikanaan, ja sitä tultiin joukolla katsomaan. Se painoi 84 tonnia, ja tarvitsi 12 hengen miehistön. Työmiehet ristivät koneen pian Hullu-Jussiksi. Työmiesten mukaan höyrylapio täytti vaunut ”hullumaisesti” verrattuna vanhanaikaisiin lihasvoimiin. Miksi kone ristittiin Jussiksi, jäi vähän epäselväksi. Ehkäpä nimellä...22.9.2010 19:42Helsingin kaupunginkirjasto
          Paikannimien etymologia kiinnostaa
          Katsottu
          3140
          Vastaukset
          1
          Paikannimien etymologia kiinnostaa
          HelMet-kirjastojen tietokannasta löytyy ainakin teos Suomalainen paikannimikirja (päätoim. Sirkka Paikkala). Teoksesta on sekä lainattavia että vain kirjastossa selattavia kappaleita. Iimäki sijaitsee Iisalmen lähettyvillä. Nimessä esiintyvän Ii-alkuliitten alkuperästä on parikin tulkintaa, jotka molemmat viittaavat saamen kieleen. Toisen tulkinnan mukaan Iisalmi palautuu saamenkielisten yötä merkitsevien idja ja ijj...10.7.2013 13:50Helsingin kaupunginkirjasto
          Mitä nimiä ranskalaiset naiset käyttävät?
          Katsottu
          2148
          Vastaukset
          1
          Mitä nimiä ranskalaiset naiset käyttävät?
          Jos tarkoitat mitkä naisten nimet ovat yleisiä Ranskassa, niin ensimmäisestä linkistä saat pitkän listauksen. Kaksiosaiset nimet ovat myös yleisiä esim. Marie-Élise. Toinen näistä nimistä (aina jälkimmäinen naisen ollessa kyseessä) voi myös olla vastakkaisen sukupuolen nimi esim. Marie-Jacques. Monista miesten nimistä tehdään naisen nimiä lisäämällä nimen loppuun e-kirjain. Sukunimen käytöstä puolestaan sen verran, että ranskalaisnaiset, vastoin yleistä luuloa, eivät virallisesti vaihda nimeään...13.5.2007 13:54Helsingin kaupunginkirjasto
          Miksi niin monessa suomalaisessa sukunimessä on pääte -nen?
          Katsottu
          2851
          Vastaukset
          1
          Miksi niin monessa suomalaisessa sukunimessä on pääte -nen?
          Nen-loppuisissa sukunimissä on kaksi kerrostumaa: varhainen itäsuomalainen ja uudempi läntinen. Savossa ja Karjalassa talonpojat käyttivät periytyviä sukunimiä jo keskiajalla. Länsi-Suomestakin löytyy keskiaikaisia nen-loppuisia nimiä, mutta siellä tavallinen kansa alkoi ottaa sukunimiä vasta 1800-luvun loppupuolella. Nuoreen kerrostumaan kuuluvissa nimissä nen-loppu on liitetty maastonkohtaa merkitsevään tai muuhun luontoaiheiseen sanaan, ei kuitenkaan eläimen nimitykseen. Valikoimaa...23.6.2009 16:21Helsingin kaupunginkirjasto
          Päättyvätkö kaikkien latvialaisten sukunimet s-kirjaimeen?Näin päättelisin...
          Katsottu
          2098
          Vastaukset
          1
          Päättyvätkö kaikkien latvialaisten sukunimet s-kirjaimeen?Näin päättelisin...
          Päättelysi on osunut varsin oikeaan. Latvian l. lätin kielessä on nomineilla kaksi sukua, feminiini ja maskuliini. Maskuliinin pääte on –s, -š, -is tai –us ja joitain poikkeuksia lukuun ottamatta myös latvialaisissa miesten nimissä on pääte -s, -š, -is tai –as. Latvialaiset naisten nimet ja sukunimet puolestaan päättyvät yleensä a- tai e-äänteeseen. Latvian kielessä on muuten se erikoisuus, että myös kaikki ulkomaalaiset henkilö- ja paikannimet muutetaan latvian kieliasuun ja...16.5.2010 20:09Helsingin kaupunginkirjasto
          Voisitteko kertoa sukunimen Vallius alkuperän ja mitä se mahdollisesti...
          Katsottu
          1731
          Vastaukset
          1
          Voisitteko kertoa sukunimen Vallius alkuperän ja mitä se mahdollisesti...
          Nimen Vallius alkuperästä Pirjo Mikkosen Sukunimikirja kertoo, että se on ilmeisesti mukaelma vierasmaalaisesta Wallius -nimestä ja muuttunut muotoon Vallius. Vallius kuuluu edelleen Pohjois-Karjalan nimistöön. Myös Laatokan Karjalassa on tavattu Valjuksia. Sirkka Paikkalan artikkelin mukaan Wallius on saattanut muuttua muotoon Valjus. Monet vierasnimet muuttuivat suomen äänneasua vastaaviksi ja osittain myös murteen mukaisiksi. Nimiperheen Vallius/Wallius/Valli/Valjus arvelleen olevan...13.4.2012 10:10Helsingin kaupunginkirjasto
          Miksi linnunrataa kutsutaa englanniksi milky wayksi ja ruotsiksi wintergatan...
          Katsottu
          2336
          Vastaukset
          1
          Miksi linnunrataa kutsutaa englanniksi milky wayksi ja ruotsiksi wintergatan...
          Englannin milky way ei ole mikään erikoisuus, vaan sangen normaali tapa nimittää linnunrataa, tästä esimerkiksi saksan Milchstrasse ranskan voie lactée italian via lattea espanjan vía láctea portugalin via láctea hollannin melkweg venäjän млечный путь / mletšnyj put́ puolan droga mleczna bulgarian млечен път / mletšen pöt unkarin tejút kaikissa on sana ’maito’, ’maitoinen’ osallisena. Itse asiassa nämä ovat eri aikoina syntyneitä käännöksiä latinan nimityksestä via lactea ’...12.1.2009 11:45Helsingin kaupunginkirjasto
          Miun sukunimi on Bogdanoff ja sen vuoksi ihmiset luulevat, että minulla on...
          Katsottu
          1882
          Vastaukset
          1
          Miun sukunimi on Bogdanoff ja sen vuoksi ihmiset luulevat, että minulla on...
          Nimen tausta on tietysti slaavilainen, ei kuitenkaan pelkästään venäläinen. Nimi on lähtöisin miespuolisesta henkilönimestä Bogdan/Богдан, joka osalla slaavien kielialuetta (esim. tšekki) esiintyy myös muodossa Bohdan. Käytössä on myös naisennimi Bogdana/Богдана. Etunimessä Bogdan voi erottaa kaksi osaa: bog 'jumala' ja dan 'lahja' eli alkuperäinen merkitys ehkä 'jumalan lahja, jumalan lahjoittama'. Sukunimessä Bogdanov etunimeen liittyvä pääte -ov antaa merkityksen 'Bogdanin oma,...3.10.2012 09:02Helsingin kaupunginkirjasto
          "Cheshire cat" suomeksi?
          Katsottu
          1682
          Vastaukset
          2
          "Cheshire cat" suomeksi?
          ”Cheshire Cat” eli ”Liisa Ihmemaassa” -kirjassa esiintyvä kissa on suomennettu nimellä ”Irvikissa”. Se löytyy esimerkiksi Sanakirja.orgista osoitteesta http://www.sanakirja.org/search.php?id=154014...23.5.2009 10:26Helsingin kaupunginkirjasto
          Milloin on Edlan nimipäivä suomenkielisessä tai ruotsinkielisessä...
          Katsottu
          1644
          Vastaukset
          1
          Milloin on Edlan nimipäivä suomenkielisessä tai ruotsinkielisessä...
          Suomenkielisessä kalenterissa Edlalla ei ole tällä hetkellä omaa nimipäiväänsä. Toisinkin on ollut. Edla oli suomalaisessa nimipäiväkalenterissa vuosina 1823-1928. Tuolloin nimipäivää vietettiin 13.6. Kun yliopiston nimipäiväkalenteria muutettiin vuonna 1929, poistettiin nimi Edla myös suomenruotsalaisesta nimipäiväkalenterista. Ruotsinkielisessä kalenterista Edlalle löytyy vielä oma nimipäivä ja sitä vietetään 10.3 Lähde: http://www.dagensnamnsdag.nu/namn/edla/ http://...21.1.2012 11:42Helsingin kaupunginkirjasto
          Haluaisin tietää viikinkiaikaisia suomalaisia naisten ja miesten nimiä.
          Katsottu
          1155
          Vastaukset
          1
          Haluaisin tietää viikinkiaikaisia suomalaisia naisten ja miesten nimiä.
          Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 18949.11.2010 10:34
          Mitä tarkoittaa nimi Nana ? Tulee saamen kielestä .
          Katsottu
          1402
          Vastaukset
          1
          Mitä tarkoittaa nimi Nana ? Tulee saamen kielestä .
          Nana on ranskalainen muunnos Annasta. Nana alkoi 1880-luvulta lähtien levitä muuallekin Émile Zolan romaanin Nana ansiosta. Saamelaisessa almanakassa Naná on Annan muunnoksista ja myös Nannasta poiketen itsenäisenä nimenä 21.9. Annan nimipäivähän on suomalaisessa almanakassa 9.12. Uskonnonhistoriassa nimellä on eri tausta: Nana on nigerialainen maanjumalatar, jonka kultin afrikkalaiset orjat veivät 1800-luvulla Brasiliaan. Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, Porvoo: WSOY, 2004 3....9.10.2011 09:25
          Kutsuttiinko neuvostoliittolaisia neuvostoliittolaisiksi vai venäläisiksi?
          Katsottu
          1648
          Vastaukset
          7
          Kutsuttiinko neuvostoliittolaisia neuvostoliittolaisiksi vai venäläisiksi?
          Useimmiten venäläisiksi. "Neuvostoliittolainen" on aika pitkä, virallisenoloinen ja huonosti nopeatempoiseen puhekieleen sopiva sana. Nuoremmat puhuivat "neukuista" muistaakseni ainakin 1980-luvulta ja vanhempi, sodan kokenut sukupolvi käytti melko taajaan nykyään paheksuttua ryssä-sanaa. 27.3.2014 13:58Helsingin kaupunginkirjasto
          Miksi prinssi Harrya nimitetään Harryksi eikä prinssi Henryksi?
          Katsottu
          1414
          Vastaukset
          2
          Miksi prinssi Harrya nimitetään Harryksi eikä prinssi Henryksi?
          Hei, koska Harry on keskiajoilta lähtöisin oleva johdannainen Henry- nimestä. 23.7.2013 15:28Helsingin kaupunginkirjasto
          Kirjoitetaanko puolueiden nimet isolla? Esim.
          Katsottu
          1350
          Vastaukset
          1
          Kirjoitetaanko puolueiden nimet isolla? Esim.
          Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeistuksen mukaan puolueiden viralliset nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella esim. Suomen Keskusta, mutta puolueen lyhempi, epävirallinen nimi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Näin esim. uutistekstissä kirjoitetaan ”keskusta” pienellä alkukirjaimella. Esim. ”Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg arvelee ennakkoäänten perusteella, että keskusta on kärsimässä vaaleissa suurimman tappionsa sotien jälkeen” (http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011...20.4.2011 08:40

          Sivut

          • 1
          • 2
          • 3
          • 4
          • 5
          • 6
          • 7
          • 8
          • 9
          • …
          • 16
          • seuraava
          • Vastaukset
          • Luetuimmat (309)
          • Vastaa kysymyksiin
          Luetuimmat (309)
          • Vastaukset
          • Vastaa kysymyksiin
          Yhteiskunta ja historia
          • Lait, lainsäädäntö
          • Sota, armeija
          • Talous, yritykset, kuluttaminen
          • Työ, työelämä
          • Yhteiskunta, politiikka
          • Tilastot
          • Historia
          • Julkishallinto ja viranomaiset
          • Kansat, kulttuurit
          • Kirjastot
          Tiede
          • Avaruus, tähtitiede, aika
          • Filosofia
          • Fysiikka, kemia
          • Kielet, kielitiede, sanat
          • Luonnontieteet, luonto
          • Maantiede, maat, paikat
          • Matematiikka, mitat, suureet
          • Sää, ilmasto
          • Ympäristö, ympäristösuojelu
          Tekniikka
          • Internet, sähköposti
          • Matkapuhelimet, puhelimet
          • Rakentaminen
          • Tekniikka
          • Teollisuus
          • Tietotekniikka
          • Elektroniikka
          • Ajoneuvot, kulkuneuvot, liikenne
          Kulttuuri ja viihde
          • Arkkitehtuuri
          • Elokuva, video, teatteri, tanssi
          • Kirjailijat, kirjallisuus
          • Musiikki
          • Sarjakuvat
          • Taiteet
          • TV, radio, lehdet
          • Perinteet ja tapahtumat
          Harrastukset ja vapaa-aika
          • Sukututkimus
          • Rajatieteet, mystiikka
          • Eläimet ja lemmikit
          • Kasvit, puutarha
          • Käden taidot, korjaaminen
          • Kalastus, veneily, metsästys ym.
          • Harrastukset, keräily
          • Leikit, pelit
          • Matkustaminen, matkailu
          • Ruoka ja juomat
          • Urheilu ja liikunta
          Elämä
          • Psykologia, ihmisen mieli
          • Ihmissuhteet
          • Kauneus, kauneudenhoito
          • Muoti, tyyli, pukeutuminen
          • Terveydenhoito, lääketiede
          • Seksi, seksuaalisuus
          • Ihmiset
          • Koti, asuminen
          • Opiskelu, kasvatus
          • Uskonnot
          Helsinki
          • Helsinki
          Trivia
          • Ennätykset
          • Erikoiset
          • Trivia
          • Radiokysymys
          • Lasten kysymykset
          • Kysy.fi
           

          Kysy.fi
          Helsingin kaupunginkirjasto
          Rautatieläisenkatu 8
          00520 Helsinki

          Päätoimittaja:
          suunnittelija Jukka Uotila (hoitovapaalla 2.1. - 13.6.2019)
          sijaisena vs. suunnittelija Tomas Lamas
          tomas.lamas@hel.fi