Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Oliko varmasti viulu eikä viula? Pirtanauhasta käytetään eteläpohjanmaalla nimitystä viula. Ehkä myös muotoa viulu, paikalliset murretaitajat kertokoot tarkemmin. Mistä päin Suomea tämä sulhasen taidonnäyte on peräisin? 17.1.2019 10:53Köpi K

Tällaisia sanoja ovat ainakin nämä: strategia, stressi, struudeli, struuma. 16.1.2019 14:55Helsingin kaupunginkirjasto

Elokuvan yhteydessä puhutaan maailmanensi-illasta, jos elokuvaa ei ole aiemmin esitetty missään muussa maassa. Toisaalta taas, yksittäisen maan ensi-ilta ilmaistaan erikseen kirjoitettuna, esimerkiksi: Suomen ensi-ilta, Tanskan ensi-ilta jne. Usein yksinkertaisesti omistusmuotona pidettynä genetiivillä on perusmerkityksensä ohella monia eri käyttötarkoituksia. Kielikellon artikkeli aiheesta avartaa näkemystä sijamuodon tehtävist...28.12.2018 11:16Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen etymologinen sanakirja osaa kertoa sanan slangi alkuperästä seuraavaa: Se on lainaa englannin kielen sanasta slang. Englannissa sanaa on käytetty 1700-luvulta lähtien viittaamassa erityisesti alempisäätyisen rahvaan kieleen. Sanan alkuperä on epäselvä. Suomessa sanaa on käytetty 1930-luvulta lähtien suomalaistetussa asussa slangi, sitä ennen (1920-l.->) suorana englantilaisena sitaattilainana. Ruotsissa sana slang on...11.1.2019 11:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'hurri' on halventava nimitys (suomen)ruotsalaisista. Nykyisin halventava merkitys on kärsinyt jonkinlaista inflaatiota eli voidaan sanoa - niin kuin monen muunkin entisen haukkumanimen kohdalla - että sana on neutralisoitunut ajan kuluessa. 'Svedupelle' nimitys kuulostaa kyllä omaan korvaan edelleen halventavalta. Lähde. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0 Lisää 'hurri'-sanan etymologiasta: http://www.kotus.fi/?s=119524.2.2012 18:20Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaaja ei ainakaan löytänyt mitään mainintaa jostakin legendaarisesta tai merkittävästä puheesta, joka olisi alkanut näillä sanoilla. Kun tiedetään antiikin Kreikan ja Rooman voimakas vaikutus myöhäisemmän länsimaisen kulttuurin kehittymiseen, ei ole niinkään ihmeellistä, että jälkipolvet usein ovat viitanneet kirjoituksissa ja puheissa näiden menneiden valtakuntien saavutuksiin. Ajan...19.12.2018 12:41Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan alkuasukas on " jnk seudun alkuperäisen väestön jäsen". 23.11.2018 17:52Helsingin kaupunginkirjasto

Haimme virallista totuuden Kielitoimiston sanakirjasta, jonka mukaan omiste on omistustuskirjoitus, omistus. 15.11.2018 11:01Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielessä ei ole sanoja, jotka alkavat nen-tavulla. 25.10.2018 10:02Helsingin kaupunginkirjasto

Koiju tai koija tarkoittaa murteissa tai merenkulun kielessä majaa, kojua tai makuupaikkaa (aluksessa). Sanaa on käytetty pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pohjois-Suomessa, lähinnä Tornion seudulla, koiju on voinut merkitä eräänlaista kuomurekeä. Koiju-sanalle tunnetaan Sauvosta myös merkitys koijuuretki eli riiuuretki. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit helposti tarkastella sanojen...6.10.2018 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Oikeastaan onnibussi-sana on vanhaa perua ja laulun sanoittajalle Jukka Virtaselle 1960-luvulla hyvinkin tuttu. Linja-autoillahan tunnetaan kansankielinen nimitys onnikka. Onnikka on johdos kyseisen kulkuneuvon vanhan omnibussi-nimityksen alkuosasta. Sanan vartalossa suomen kielelle vieras -mn-yhtymä on korvattu geminaatalla -nn. Sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella, mutta se on aina ollut tyypillisesti arkisen puhekielen sana, joka vain poikkeustapauksissa...15.10.2018 22:18Helsingin kaupunginkirjasto

Sanonnan tausta ei selvinnyt ainakaan saatavissamme olleista lähdeteoksista. Suomen kielessähän voidaan myös "olla silmätikkuna" tai "tikkuna silmässä". Raamatun tekstit ovat monenkin sanonnan taustalla. Silmätikun juuret johtavat 4. Mooseksen kirjan 33. luvun loppuun. Ko. raamatunkohdassa annetaan ohjeita maan valloittamista varten. Asukkaat piti hävittää, koska muuten he pistäisivät valloittajia piikkein...23.7.2018 15:13Helsingin kaupunginkirjasto

Plakkari tarkoittaa taskua ja se tunnetaan myös muodossa lakkari. Sana esiintyy lähinnä länsimurteissa, ja tulee siis ruotsista (kuten usein pl- ja kl- alkavat länsimurreilmaisut vrt. klani, klaari, pläkki, plokata), jossa murteessa sana brackor on housut. Lähde: Suomen sanojen alkuperä (SKS) 10.1.2005 13:01Helsingin kaupunginkirjasto

Mielestäni edellisen vastaajan vastauksen avainvirke on seuraava:"Yksittäisten rivien tai sanojen tulkinta kannattaa suhteuttaa runoelman kokonaisuuteen." Itse menisin vielä pidemmälle: koska kaikki taideteokset ovat tulkintaa, niistä voidaan yleisesti nähdä viittauksia toisaalle tai kannanottoja, mutta aika mahdotonta on väittää, mitä joku taideteos tai sen osa ilman muuta tarkoittaa. Olet tulkinnut Leinon...5.9.2018 14:43Helsingin kaupunginkirjasto

En onnistunut löytämään sanonnan alkuperää. Lähteinä käytin kirjastoni hakuteoksia ja Kotuksen tietokantaa. Tässä muutama sanonta Kaino-sananparsikokoelmasta: Ryyppy mielen virkistää, viina syrämmen lämmittää. Ryyppy mielen virkistää, viina sydämen lämmittää. (Hausjärvi , O. Sirpoma , 1936 - 37 ) Aina niin päin on piiput oltava että niistä viina...31.8.2018 12:02Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan lomake on täytettävä paperiarkki t. kortti, johon on painettu täyttämisviitteet ja varattu tyhjää tilaa vastaavia merkintöjä varten. Lasku-, kysely-, veroilmoituslomake. Ketjulomake. Täyttää lomake. Saman sanakirjan mukaan kaavake on synonyymi sanalle lomake. Kotuksen verkkosivuilta löytyy artikkeli, jossa pohditaan näiden kahden sanan eroa. Lomake-sanaa on nykyisin totuttu pitäm...23.8.2018 08:00Helsingin kaupunginkirjasto

Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan lukki-sana merkitsee hoikka- ja pitkäraajaisia hämähäkkieläimiä. Lukki on lainaa ruotsin murteellisesta sanasta locke, lokk, lukk. Sanan aikaisempaa alkuperää ei kuitenkaan tunneta. Se on saattanut viitata alun perin mytologisiin olentoihin. Suomen kielessä sana on mainittu ensimmäisen kerran 1770-luvulla Daniel Jusleniuksen sanakirjassa. 17.8.2018 14:44Helsingin kaupunginkirjasto

Hei. Kielitoimiston sanakirjassa kerrotaan että adverbina 'moro' tarkoittaa tuttavallista tervehdystä. Se on puhekielinen muunnos sanasta 'morjens'. WSOY:n Nykysuomen sanakirja (1996) tarkentaa vielä, että oikea kirjoitusmuoto on 'moron', eikä 'moro'. Puhekielessä -n pääte jää lähes poikkeuksetta pois. Rinnakkaismuotoja ja synonyymeja ovat: hei, terve, moi, morjesta, morjes. Substantiivina...16.8.2018 15:32Helsingin kaupunginkirjasto

Ristiriitaiselta kuulostavan sanaparin "totta kai" alkuperää on aiemmin pohdiskeltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Silloin arveltiin ilmaisun olevan esimerkki kielen elämisestä. Suomen kielestä löytyy runsaasti esimerkkejä asiayhteyteyteensä epäloogisesti sopivista sanontojen osasista. Lisäksi vastauksessa huomautettiin sanan "totta" ilmaisevan usein myös arvelua ja epäröintiä. Koko...24.7.2018 18:23Helsingin kaupunginkirjasto

Kun oma kansa käy sotimaan keskenään, arpeutuvat haavat hitaasti. Siksi sodan nimityskin voi olla herkkä asia. Kuten Ylen verkkosivujen artikkelin otsikossakin todetaan: "Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta". Poliittiset ja ideologiset painotukset vaikuttavat sanavalintoihin. Vapaussota-termiä on pidetty nimenomaan voittajaosapuolelle mieleisenä. Se kuulostaa hyvältä,...11.6.2018 19:51Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (145)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut