Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Sokkeroa ei ikävä kyllä löytynyt lähteistämme. Se saattaa olla aivan paikallinen murresana. Missä yhteydessä ja missä päin Suomea olet törmännyt sokkeroon?26.4.2004 13:04Helsingin kaupunginkirjasto

Viinatrokari on henkilö joka trokaa viinaa eli harjoittaa salakauppaa viinalla, myy ja välittää laittomasti viinaa. 29.4.2020 12:53Helsingin kaupunginkirjasto

Eläköön on yksikön kolmannen persoonan imperatiivi sanasta elää. Suosionosoitusta, suurta innostusta, iloa tms. ilmaiseva huudahdus voi olla myös muodossa kauan eläköön. Vastaava ilmaisu on monissa kielissä, esimerkiksi ruotsin (länge) leve, englannin long live, unkarin éljen, ranskan vive, saksan Es lebe tai Lang lebe, espanjan ¡que vivan! 7.4.2020 12:32Helsingin kaupunginkirjasto

Noidannuoli-sanan etymologiaa ei ole selitetty sanakirjoissa. Noidannuoli-sana on kansanomainen nimitys äkilliselle selkäkivulle, lumbagolle. Sana näyttäisi olevan käännöslaina saksasta Hexenschuss (Hexe -noita, Schuss – laukaus, piikki) tai ruotsista trollskott (troll – noita, skott – laukaus, ammus). 26.3.2020 13:14Helsingin kaupunginkirjasto

Holokausti (holocaust) tulee kreikan sanasta holokaustos, kokonaan poltettu. Holokausti tarkoittaa polttouhria, suurta tuhoa. Kirjailija Elie Wiesel otti sanan käyttöön tarkoittamaan natsien toimeenpanemaa juutalaisten joukkotuhoamista. http://www.helsinki.fi/teol/steol/opiskelu/sanakirja/H.pdf http://www.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/27.12.2004 13:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne. Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen...18.6.2019 16:50V. V. Kandestoeber

Äimäke merkitsee samaa kuin äimä, äimelys, äimäpää, äimiskö tai äimi ja tarkoittaa hölmistynyttä, äimistynyttä, hölmöä. Sana on suomen kielessä ilmeisesti saamelaisperäinen laina. Saamen kielessä eajma on merkinnyt omia teitään kulkevaa poroa. Äimä on tarkoittanut suomen kielessä myös isoa kintaiden tai nahan ompeluun käytettyä neulaa, äim...11.9.2015 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Ei nyt ihan fyysisestä väkivallasta kyse, mutta herkälle ihmiselle satikuti voi toki olla henkisesti vaikeaa. Satikuti tarkoittaa kuritusta, nuhteita, sapiskaa. Myös moittiva kirjoitus/palaute voi olla satikutia. Jos tekee lapsena jotain moitittavaa tai väärää (esim. kepposia) niin silloin saa nuhdessarnan eli satikutia vanhemiltaan. Satikuti on vähän kuin torumista. Ankaraa suullista palautetta, jonka kautta toivottaisiin huonosti käyttäytyvä lapsi/aikuinen/työntekijä saada paremmille...22.6.2009 17:10

Kielitoimiston ohjepankki ohjeistaa: "Moniosaisissa nimissä kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen sana, elleivät muut osat ole nimiä: Atlantin valtameri, Pikku Huopalahti." Itse tulkitsisin tuon niin, että jos Keskuspuisto yksinään on isolla kirjoitettava paikannimi, niin on se sitä myös yhdessä Espoon kanssa. 7.2.2020 17:41Leo Salminen

Kysyimme asiaa Helsingin yliopistosta ja saimme seuraavan vastauksen: "Suomen kielen (ja koko uralilaisen kielikunnan) suhdetta itäisen Aasian kieliin, kuten mongolikieliin ja japanin kieleen, on kyllä tutkittu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella oli tutkijoita, jotka uskoivat uralo-altailaiseen hypoteesiin, eli he katsoivat uralilaisten kielten olevan sukua monille Itä-Aasian kielikunnille, esimerkiksi juuri mongolikielille. Sittemmin tämä hypoteesi on...23.12.2019 12:51Helsingin kaupunginkirjasto

Kirnuksi on siis vanhassa maatalousyhteiskunnassa kutsuttu kapeaa ja korkeaa kimpiastiaa, jossa kerma kirnuttiin pitkävartista mäntää käyttäen voiksi. Kirnupiimäksi kutsuttiin sitä osaa kermasta, joka jäi jäljelle, kun suurin osa sen rasvasta oli kirnuttaessa muuttunut voiksi. Suomen kirnu-sana juontuu ruotsin samaa merkitsevästä sanasta kärnä ja saksan sanasta Kirne. (Etymologiasta esim. Toivo Vuorela,...21.12.2019 13:14V. V. Kandestoeber

Sanontojen alkuperät ovat, vielä useammin kuin sanojen alkuperät, hämäriä. Jos on kiire ollaan jäniksen selässä, mutta on mahdotonta sanoa mistä sanonta on tullut, koska sillä ei selvästikään ole mitään "järkevää" alkuperää. Nykysuomen sanakirja ja Suomalainen fraasisanakirja tuntevat sen muodossa "ei tässä jäniksen selässä olla", eli ei ole kiire mihinkään. Fraasisanakirjan mukaan sanontaa on käytetty ainakin jo 1947. Ehkä alkuperä on jossain fantasiatarinassa, jossa ollaan ratsatettu...24.3.2004 08:03Helsingin kaupunginkirjasto

Kumpikin sana on peräisin ruotsin kielestä. Komuutti tulee sanasta kommod = pesukaappi. Myös Nykysuomen sanakirja "kääntää" komuutin pesukaapiksi. Mutta muitakin kaappeja kutsutaan joskus komuuteiksi. Hauskan tulkinnan sanan alkuperälle löysin netistä: "Oikea komuutti on saanut nimensä ruotsinkieliseltä alueelta ja kutsumanimi tälle erittäin käyttökelpoiselle ja tyylikkäälle kaapille on lähtöisin avattavasta työtasosta: "kom ut" - tyyppinen kansi." http://keskustelu.suomi24.fi/node/1726907...16.10.2009 02:43

Kielitoimiston ohjepankissa sanotaan: "Genetiivi-ilmauksen yhteydessä joutuu usein miettimään, onko kyseessä yhdyssana vai erillisten sanojen liitto: palveluntuottaja vai palvelun tuottaja? Usein molemmat vaihtoehdot ovat periaatteessa mahdollisia, mutta yhdyssanassa korostuu ilmauksen termimäisyys: eläintenhoitaja (termi, tehtävänimike)". Tuon perusteella voisi Raitiovaunurahastajientarkastajankin kirjoittaa yhteen. Käänn...28.11.2019 23:02Leo Salminen

En pidä lainkaan uskottavana, että viimeinen oljenkorsi -kielikuvalla olisi jokin yksi yhteinen lähtökohta, johon kaikki merkitysvariaatiot väärinkäsityksineenkin voitaisiin palauttaa. Olkihan nyt on menneiden aikakausien maatalousyhteiskunnissa tuhansien vuosien ajan ollut tuttuakin tutumpi materiaali, joka sellaisena lienee antanut aihetta myös monenmoiseen kuvaannolliseen käyttöön. Kysymyksessä...5.11.2019 18:47V. V. Kandestoeber

Pyysin kysymykseen apua Kotuksesta eli Kotimaisten kielten tutkimuslaitosen kirjastosta ja sieltä vastattiin näin: Yleensä nykyään ajatellaan, että, jos jotain tehdään ”olan takaa”, sitä tehdään ’kaikin voimin’. Tuohon Juhani Ahon Yksin-teoksen kohtaan tällainen tulkinta ei kuitenkaan tietenkään sovi. Luultavasti Aho on käyttänyt sanontaa, joka merkitykseltään on lä...16.10.2019 16:58Helsingin kaupunginkirjasto

Sana ahva (ahava) tunnetaan ennen kaikkea suomen kielen pohjoisissa murteissa. Sana voi tarkoittaa eri esiintymisalueilla kevättuulta tai kylmää, purevaa kevättuulta. Sanaa on käytetty myös merkityksessä ’rusketus’. Sanan tarkempia esiintymisalueita ja sen käyttöä voitte tutkia Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, johon on linkki alla. 9.10.2019 10:04Helsingin kaupunginkirjasto

Sanakirjat eivät tunne kyseistä verbiä. Googlailemalla sanalla "arkivoida" saa tulokseksi muutaman lauseen eri yhteyksissä, joissa sitä on käytetty ilmeisesti arkistoida-sanan asemasta. 8.10.2019 17:19Helsingin kaupunginkirjasto

Svengaa kuin hirvi: sanontojen kootut selitykset -niminen teos tuntuisi varsinaiselta täsmälähdeteokselta tähän kysymykseen. Kirjan mukaan vertaus levisi suomalaisten tietoisuuteen Disneyn piirretyn Viidakkokirja-elokuvan myötä. "I wanna be like you" -kappaleen rytmikkyys saa eläimet elokuvassa tanssimaan ja karhun toteamaan: "Well, man, what a beat." Suomeksi repliikki oli käännetty: "svengaa kuin hirvi". Ensi-...22.10.2017 15:43Helsingin kaupunginkirjasto

Ilmeisesti lainattujen teksteistä, joista kyseiset sitaatit on poimittu, ensimmäiset kirjaimet ovat jostain syystä puuttuneet. Hakasulkeilla voidaan osoittaa lisäyksiä, joita kirjoittaja tekee alkuperäiseen tekstiin. 4.10.2019 22:56Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (179)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut