Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne. Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen...18.6.2019 16:50V. V. Kandestoeber

Kyllä ole/olkaa ystävällinen kuului entisaikoina ainakin kauppiaskieleen. Näin päättelen siitä, että olen itse lapsena kuullut silloisen K-liikkeen Talouskaupan kauppiaan virkkavan niin asiakkaille ostosta ojentaessaan. Ilmaisut ole/olkaa hyvä, ole/olkaa ystävällinen ja vieläpä tehkää hyvin ovat siis olleet aivan vakavasti otettaviksi tarkoitettuja kohteliaisuussanoja esim. ostosta luovutettaessa....19.6.2019 11:12V. V. Kandestoeber

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija antoi kysymykseen seuraavanlaisen vastauksen: "Sanan heila alkuperästä ei ole oikein tietoa. Sitä ei ole mukana suomen kielen etymologisissa sanakirjoissa. Heila mainitaan Elias Lönnrotin v. 1874 ilmestyneessä Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan 1. osassa, mutta sen merkitys on toinen kuin nykyään: ’lättrörligt, gungande,...17.6.2019 15:45Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten tutkimuslaitos vastasi näin: Viisas-sana taipuu tosiaan sanatyyppinsä mukaisesti nyky-yleiskielessä viisaiden tai viisaitten (aivan kuten lampaiden, varkaiden, taivaiden). Joistakin tämän sanatyypin sanoista esiintyy kuitenkin -ten-päätteistä muotoa fraaseissa eli kiteytyneissä ilmauksissa. Viisastenkivi ja viisasten juoma ovat juuri tällaisia kiteytymiä. Vastaavia kiteytymiä ovat myös esimerkiksi susi...19.5.2019 21:36Helsingin kaupunginkirjasto

Sana elkeet on monikkomuoto sanasta elje (ele, tapa, oikku). 9.5.2019 15:36Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä on ruotsalainen lainasana. Aikana jolloin tämän alan sanasto on suomeen vakiintunut (myöhäiskeskiajalla) on sana ollut ruotsissa muodossa raþstova 'raatihuone', 'raatihuoneella oleva kokous'. Nykyruotsissa sana on muodossa rådstuga. Suomalaisessa tekstissä sana on ensimmäisen kerran esiintynyt Mikael Agricolan tekstissä v. 1548 ('radztupan'). Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R-Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000. Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen...7.10.2008 12:47Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella tiedettiin, että suomen sotilaskielen sana hävittäjä on todennäköisesti käännöslaina englannin kielen sanasta destroyer; englanninkielinen nimitys on siis käännetty suomeksi. Kyseessä on laivaston sota-alus. Myös saksankielinen nimitys Zerstörer on käännetty englannista. Ne tarkoittavat samaa kuin suomenkin sana: tuhoajaa, hävittäjää. Suomen sanaa hä...2.4.2019 13:30Helsingin kaupunginkirjasto

Me emme ole kääntäjäfirma, joten ennen kuin tatuoit tämän otsaasi tai levittelet aatettasi, kehotamme sinua kääntymään jonkin yliopiston latinan kielen laitoksen puoleen. Ehdotan 'non cognitio'. Tämä sisältäisi kyllä myös tietoisuuden heikentymisen. En tiedä sisältyykö se ideaasi. 2.4.2019 11:26Helsingin kaupunginkirjasto

Aiempi vastauksemme samaan kysymykseen valottaa asiaa. Alla linkki. 18.2.2019 10:40Helsingin kaupunginkirjasto

Tällaiset sanonnat ovat arkipäivän kielellisen luovuuden tuloksia, joiden alkuperää on harvoin mahdollista jäljittää. Kysymyksen sanapari esiintyy usein harmistuneessa huudahduksessa "Voi vittujen kevät!". Se saattaa hyvinkin olla muunnelma samalla tavoin käytetystä huudahduksesta "Voi elämän kevät!" Tämä muoto oli aikaisemmin yleinen myös nuoremman polven kielessä. Suosikkikirosana on omaksuttu sanontaan antamaan sille ytyä. (Nythän sana on jo kulunut tehottomaksi.) On myös aivan...10.11.2008 15:41Helsingin kaupunginkirjasto

Vanhan kirjasuomen sanakirja mainitsee sanan ankkuri, joka merkitsee vanhaa viinamittaa. Ankkurin vetoisuus on noin 40 litraa. Suomessa sanaa on tavattu 1700-luvun alusta ainakin noin vuoteen 1810. 4.2.2019 09:20Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme ennekin. Vanhat vastaukset löytyvät alla olevista linkeistä. Ennen veroja suoritettiin myös maltaina (ohran tai rukiin jyvinä), jotka olivat siis rahanarvoista tavaraa. 30.1.2019 10:00Helsingin kaupunginkirjasto

Mielestäni kohtuu on yhdyssanamuoto sanalle kohtuus. Kohtuuhyvää ei löydä helposti sanakirjoista, mutta esimerkiksi sanat kohtuuhinta, ja kohtuukäyttö löytyvät. 25.1.2019 10:04Helsingin kaupunginkirjasto

Oikeastaan onnibussi-sana on vanhaa perua ja laulun sanoittajalle Jukka Virtaselle 1960-luvulla hyvinkin tuttu. Linja-autoillahan tunnetaan kansankielinen nimitys onnikka. Onnikka on johdos kyseisen kulkuneuvon vanhan omnibussi-nimityksen alkuosasta. Sanan vartalossa suomen kielelle vieras -mn-yhtymä on korvattu geminaatalla -nn. Sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella, mutta se on aina ollut tyypillisesti arkisen puhekielen sana, joka vain poikkeustapauksissa...15.10.2018 22:18Helsingin kaupunginkirjasto

Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (2. p. 1981) vahvistaa Köpi K:n tulkintaa: nauhapirta lautamainen nauhankudontaväline (palmikkopirta, mytkä, tihta, tiuhta, viula), jonka rakoihin ja reikiin pujotetaan loimilangat. Rei'issä olevia lankoja voidaan pirtaa nostamalla ja laskemalla siirtää rakoihin pantujen lankojen ylä- ja alapuolelle, jolloin syntyy kuteen panemista varten viriö. Hakusanaa "pirtaviulu" ei mainittu...17.1.2019 11:51V. V. Kandestoeber

Tällaisia sanoja ovat ainakin nämä: strategia, stressi, struudeli, struuma. 16.1.2019 14:55Helsingin kaupunginkirjasto

Elokuvan yhteydessä puhutaan maailmanensi-illasta, jos elokuvaa ei ole aiemmin esitetty missään muussa maassa. Toisaalta taas, yksittäisen maan ensi-ilta ilmaistaan erikseen kirjoitettuna, esimerkiksi: Suomen ensi-ilta, Tanskan ensi-ilta jne. Usein yksinkertaisesti omistusmuotona pidettynä genetiivillä on perusmerkityksensä ohella monia eri käyttötarkoituksia. Kielikellon artikkeli aiheesta avartaa näkemystä sijamuodon tehtävist...28.12.2018 11:16Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen etymologinen sanakirja osaa kertoa sanan slangi alkuperästä seuraavaa: Se on lainaa englannin kielen sanasta slang. Englannissa sanaa on käytetty 1700-luvulta lähtien viittaamassa erityisesti alempisäätyisen rahvaan kieleen. Sanan alkuperä on epäselvä. Suomessa sanaa on käytetty 1930-luvulta lähtien suomalaistetussa asussa slangi, sitä ennen (1920-l.->) suorana englantilaisena sitaattilainana. Ruotsissa sana slang on...11.1.2019 11:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'hurri' on halventava nimitys (suomen)ruotsalaisista. Nykyisin halventava merkitys on kärsinyt jonkinlaista inflaatiota eli voidaan sanoa - niin kuin monen muunkin entisen haukkumanimen kohdalla - että sana on neutralisoitunut ajan kuluessa. 'Svedupelle' nimitys kuulostaa kyllä omaan korvaan edelleen halventavalta. Lähde. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0 Lisää 'hurri'-sanan etymologiasta: http://www.kotus.fi/?s=119524.2.2012 18:20Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaaja ei ainakaan löytänyt mitään mainintaa jostakin legendaarisesta tai merkittävästä puheesta, joka olisi alkanut näillä sanoilla. Kun tiedetään antiikin Kreikan ja Rooman voimakas vaikutus myöhäisemmän länsimaisen kulttuurin kehittymiseen, ei ole niinkään ihmeellistä, että jälkipolvet usein ovat viitanneet kirjoituksissa ja puheissa näiden menneiden valtakuntien saavutuksiin. Ajan...19.12.2018 12:41Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (158)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut