Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Äimäke merkitsee samaa kuin äimä, äimelys, äimäpää, äimiskö tai äimi ja tarkoittaa hölmistynyttä, äimistynyttä, hölmöä. Sana on suomen kielessä ilmeisesti saamelaisperäinen laina. Saamen kielessä eajma on merkinnyt omia teitään kulkevaa poroa. Äimä on tarkoittanut suomen kielessä myös isoa kintaiden tai nahan ompeluun käytettyä neulaa, äim...11.9.2015 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

En pidä lainkaan uskottavana, että viimeinen oljenkorsi -kielikuvalla olisi jokin yksi yhteinen lähtökohta, johon kaikki merkitysvariaatiot väärinkäsityksineenkin voitaisiin palauttaa. Olkihan nyt on menneiden aikakausien maatalousyhteiskunnissa tuhansien vuosien ajan ollut tuttuakin tutumpi materiaali, joka sellaisena lienee antanut aihetta myös monenmoiseen kuvaannolliseen käyttöön. Kysymyksessä...5.11.2019 18:47V. V. Kandestoeber

Pyysin kysymykseen apua Kotuksesta eli Kotimaisten kielten tutkimuslaitosen kirjastosta ja sieltä vastattiin näin: Yleensä nykyään ajatellaan, että, jos jotain tehdään ”olan takaa”, sitä tehdään ’kaikin voimin’. Tuohon Juhani Ahon Yksin-teoksen kohtaan tällainen tulkinta ei kuitenkaan tietenkään sovi. Luultavasti Aho on käyttänyt sanontaa, joka merkitykseltään on lä...16.10.2019 16:58Helsingin kaupunginkirjasto

Sana ahva (ahava) tunnetaan ennen kaikkea suomen kielen pohjoisissa murteissa. Sana voi tarkoittaa eri esiintymisalueilla kevättuulta tai kylmää, purevaa kevättuulta. Sanaa on käytetty myös merkityksessä ’rusketus’. Sanan tarkempia esiintymisalueita ja sen käyttöä voitte tutkia Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, johon on linkki alla. 9.10.2019 10:04Helsingin kaupunginkirjasto

Sanakirjat eivät tunne kyseistä verbiä. Googlailemalla sanalla "arkivoida" saa tulokseksi muutaman lauseen eri yhteyksissä, joissa sitä on käytetty ilmeisesti arkistoida-sanan asemasta. 8.10.2019 17:19Helsingin kaupunginkirjasto

Svengaa kuin hirvi: sanontojen kootut selitykset -niminen teos tuntuisi varsinaiselta täsmälähdeteokselta tähän kysymykseen. Kirjan mukaan vertaus levisi suomalaisten tietoisuuteen Disneyn piirretyn Viidakkokirja-elokuvan myötä. "I wanna be like you" -kappaleen rytmikkyys saa eläimet elokuvassa tanssimaan ja karhun toteamaan: "Well, man, what a beat." Suomeksi repliikki oli käännetty: "svengaa kuin hirvi". Ensi-...22.10.2017 15:43Helsingin kaupunginkirjasto

Ilmeisesti lainattujen teksteistä, joista kyseiset sitaatit on poimittu, ensimmäiset kirjaimet ovat jostain syystä puuttuneet. Hakasulkeilla voidaan osoittaa lisäyksiä, joita kirjoittaja tekee alkuperäiseen tekstiin. 4.10.2019 22:56Helsingin kaupunginkirjasto

Nimiä aakkostettaessa noudatetaan sanoittaista aakkostusjärjestelmää. Tällöin esimerkiksi tässä tapauksessa Kunnas tulee ennen Kunnasluotoa. Lisää aakkostuksesta voit lukea alla olevasta linkistä. 26.9.2019 14:49Helsingin kaupunginkirjasto

Prost, präst, klockare, bonde, kopperska, rik, älskad, fattig, tjuv....? versioissa riittää. 26.8.2019 09:01Lahja Kotka

Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne. Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen...18.6.2019 16:50V. V. Kandestoeber

Kyllä ole/olkaa ystävällinen kuului entisaikoina ainakin kauppiaskieleen. Näin päättelen siitä, että olen itse lapsena kuullut silloisen K-liikkeen Talouskaupan kauppiaan virkkavan niin asiakkaille ostosta ojentaessaan. Ilmaisut ole/olkaa hyvä, ole/olkaa ystävällinen ja vieläpä tehkää hyvin ovat siis olleet aivan vakavasti otettaviksi tarkoitettuja kohteliaisuussanoja esim. ostosta luovutettaessa....19.6.2019 11:12V. V. Kandestoeber

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija antoi kysymykseen seuraavanlaisen vastauksen: "Sanan heila alkuperästä ei ole oikein tietoa. Sitä ei ole mukana suomen kielen etymologisissa sanakirjoissa. Heila mainitaan Elias Lönnrotin v. 1874 ilmestyneessä Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan 1. osassa, mutta sen merkitys on toinen kuin nykyään: ’lättrörligt, gungande,...17.6.2019 15:45Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten tutkimuslaitos vastasi näin: Viisas-sana taipuu tosiaan sanatyyppinsä mukaisesti nyky-yleiskielessä viisaiden tai viisaitten (aivan kuten lampaiden, varkaiden, taivaiden). Joistakin tämän sanatyypin sanoista esiintyy kuitenkin -ten-päätteistä muotoa fraaseissa eli kiteytyneissä ilmauksissa. Viisastenkivi ja viisasten juoma ovat juuri tällaisia kiteytymiä. Vastaavia kiteytymiä ovat myös esimerkiksi susi...19.5.2019 21:36Helsingin kaupunginkirjasto

Sana elkeet on monikkomuoto sanasta elje (ele, tapa, oikku). 9.5.2019 15:36Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä on ruotsalainen lainasana. Aikana jolloin tämän alan sanasto on suomeen vakiintunut (myöhäiskeskiajalla) on sana ollut ruotsissa muodossa raþstova 'raatihuone', 'raatihuoneella oleva kokous'. Nykyruotsissa sana on muodossa rådstuga. Suomalaisessa tekstissä sana on ensimmäisen kerran esiintynyt Mikael Agricolan tekstissä v. 1548 ('radztupan'). Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R-Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000. Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen...7.10.2008 12:47Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella tiedettiin, että suomen sotilaskielen sana hävittäjä on todennäköisesti käännöslaina englannin kielen sanasta destroyer; englanninkielinen nimitys on siis käännetty suomeksi. Kyseessä on laivaston sota-alus. Myös saksankielinen nimitys Zerstörer on käännetty englannista. Ne tarkoittavat samaa kuin suomenkin sana: tuhoajaa, hävittäjää. Suomen sanaa hä...2.4.2019 13:30Helsingin kaupunginkirjasto

Me emme ole kääntäjäfirma, joten ennen kuin tatuoit tämän otsaasi tai levittelet aatettasi, kehotamme sinua kääntymään jonkin yliopiston latinan kielen laitoksen puoleen. Ehdotan 'non cognitio'. Tämä sisältäisi kyllä myös tietoisuuden heikentymisen. En tiedä sisältyykö se ideaasi. 2.4.2019 11:26Helsingin kaupunginkirjasto

Aiempi vastauksemme samaan kysymykseen valottaa asiaa. Alla linkki. 18.2.2019 10:40Helsingin kaupunginkirjasto

Tällaiset sanonnat ovat arkipäivän kielellisen luovuuden tuloksia, joiden alkuperää on harvoin mahdollista jäljittää. Kysymyksen sanapari esiintyy usein harmistuneessa huudahduksessa "Voi vittujen kevät!". Se saattaa hyvinkin olla muunnelma samalla tavoin käytetystä huudahduksesta "Voi elämän kevät!" Tämä muoto oli aikaisemmin yleinen myös nuoremman polven kielessä. Suosikkikirosana on omaksuttu sanontaan antamaan sille ytyä. (Nythän sana on jo kulunut tehottomaksi.) On myös aivan...10.11.2008 15:41Helsingin kaupunginkirjasto

Vanhan kirjasuomen sanakirja mainitsee sanan ankkuri, joka merkitsee vanhaa viinamittaa. Ankkurin vetoisuus on noin 40 litraa. Suomessa sanaa on tavattu 1700-luvun alusta ainakin noin vuoteen 1810. 4.2.2019 09:20Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (167)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut