Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Erisnimet kirjoitetaan isolla ja yleisnimet pienellä. Tilanne ja tekstiyhteys vaikuttaa siihen, miten planeettojen alkukirjain valitaan. Maa on erisnimi, Tellus samoin - planeettamme latinankielinen nimi. Maapallo puolestaan ei ole erisnimi vaan yleisnimi. Myös maan voi kirjoittaa pienellä, jolloin se ei sanana viittaa tiettyyn taivaankappaleeseen. Kun valitaan iso kirjain, Maa, on kyse aina juuri tietystä planeetasta, tietystä taivaankappaleesta. Samaten...15.5.2017 19:39Helsingin kaupunginkirjasto

Suomi ja Finland -sanojen taustaa meiltä on kysytty ennenkin. Laitan Lähteitä ja lisätietoja -kenttään linkkejä aiempiin vastauksiin. 22.4.2017 10:39Helsingin kaupunginkirjasto

Ei tähän oikein vastausta löydy. Monien sanontojen perimmäinen alkuperä on epäselvä. Rasva kyllä, kuten tunnettua vähentää kitkaa. Noin kuvainnollisesti asiat voisivat lähteä taas luistamaan, kun riidan poikki laitetaan voita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivuilla on lomake, jonka kautta voi jättää tietopalvelukysymyksen. Ehkäpä heillä olisi vihiä, mistä sanonta on kielenk...6.4.2017 14:25Helsingin kaupunginkirjasto

Tästä asiasta meiltä on kysytty ennenkin. Lähdekentässä on linkki vanhaan vastaukseen. 25.3.2017 17:51Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan parahultainen merkitsee (juuri) sopivaa. Esimerkiksi parahultainen määrä. Parahultaisen lämmintä vettä. Kielitoimiston sanakirja 2. osa : L-R (Gummerus, 2006) http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1796274?lang=fin Sanan etymologiaa sanakirja ei avannut.16.7.2012 09:25Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa toki tiskattiin ennenkin astiankuivauskaapin keksimistä- Työtehoseuran kotitalousosaston päällikkö Maiju Gebhard kehitti astiankuivaustelineen 1944-1945- Aiemmin erilaisia telineitä oli kehitelty 1920 ja 1930-luvulla. En löytänyt tiskata-verbin ikää, mutta oletettavasti sitä käytettiin jo kauan ennen ensimmäistä astiankuivauskaappia. Sana tulee ruotsin kielen verbistä 'diska'. Tiskialtaita...30.3.2017 15:20Helsingin kaupunginkirjasto

Todennäköisesti tällainen kirjoitusasu noudatteli lehden perustamisajan (vuosi 1932) vakiintumatonta oikeinkirjoituskäytäntöä eikä sitä ole perinnesyistä haluttu muuttaa. 25.3.2017 10:34Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea tuolloin annetun vastauksen alla olevasta linkistä. 24.3.2017 13:48Helsingin kaupunginkirjasto

Minäkin olen nähnyt merkinnän ./.. vuosikymmeniä sitten. Sivujen numerointi sen sijaan on tuttu pitkältä ajalta ja nykypäivästäkin. Tosin suomalaisen ohjeen mukainen merkintätapa poikkeaa himan KK:n esittämästä, se on 1 (3) siis kokonaissivumäärä on sulkeissa ja sen edellä, juoksevan sivunumeron jälkeen, on väli. Lähteet Kielitoimiston ohjeet ja niitä noudattavat...3.3.2017 16:16H Niemi

Kielitoimiston sanakirja ei anna kuokka sanalle synonyymiä. Tässä kuva muutamasta "vanhan ajan kuokasta", jolla saattoi kaivaa ojaa tai kuokkia suota. Täällä pohjantähden alla -elokuva. MuseoSuomi 24.8.2015 19:29Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja sisältää itse asiassa monta kysymystä. Tätä nykyä puhutaan suomalais-ugrilaisista kansoista, vaikka ne suomensukuisia ovatkin. 1920-luvulla ja jatkosodan aikana lähdettiin "vapauttamaan heimokansoja". Se kalskahtaa Suur-Suomi -aatteelta. Eero Kuussaari oli jääkäri, sittemmin upseerina toiminut varsin suomalaisuushenkinen mies. Hänet mainitaan myös sotahistorioitsijana. Eero ...8.2.2017 15:24Helsingin kaupunginkirjasto

Tampereen Pispalan nimi on peräisin Pispan talosta, johon Turun piispa majoittui käydessään tarkastusmatkoillaan läänityksissään, joihin Pispalan kylän aluekin kuului. Lisää Pispalan historiasta voit lukea alla olevasta linkistä. 31.1.2017 10:39Helsingin kaupunginkirjasto

Englanniksi se hytti on carriage eli sama kuin koko kokonaisuus, joten kaipa se suomeksikin on vaunu, kuten koko kokonaisuus. Jos on tarve tarkentaa niin vaunun hytti, koppi. 2- renkainen kärry on yleensä kattamaton, vaunu on katettu. Vankkuri on aina 4-renkainen, vaunukin yleensä. Vankkurilla kuljetetaan yleensä tavaraa, vaunulla ihimisiä. 18.1.2017 15:41Köpi K

Siis laki määräsi: "Pitää ..... lukemaan ohje ." on oikea muoto. 17.1.2017 17:25Helsingin kaupunginkirjasto

Perustapauksessa lauseen/virkkeen loppuun laitetaan yksi piste. Esimerkiksi näin: Ilmoittautumisaika on jo päättynyt. Toinen tapa käyttää piste-välimerkkiä on laittaa lauseen/virkkeen loppuun kolme pistettä peräkkäin. Tällä merkitään esimerkiksi sitä, että lause on jäänyt kesken tai että ilmauksesta puuttuu jotain: Luvassa on hienoa musiikkia ja jännittäviä yll...10.1.2017 15:24Helsingin kaupunginkirjasto

Uralilainen kantakieli on tullut nykyisen Suomen alueelle idästä 6000 eaa jälkeen. Kyse oli vain kielestä. Täällä asui etelästä ja kaakosta tulleita ihmisiä jo ainakin viime jääkauden ajoilta asti. He puhuivat paleo-erooppalaisia kieliä eli kivikautisia kieliä, jotka uralilainen (tai fenno-ugrilainen) kieli lopulta syrjäytti. Näin vanhojen aikojen kieliasioista puhuminen, ilman kirjallisia lähteit...5.1.2017 14:59Helsingin kaupunginkirjasto

Erisimen Posio partitiivi muodostetaan vastaavasti kuin –io- / -iö-loppuisten nominien partitiivi, eli pääte on –ta tai -tä. Siis kuten lukio-ta, häiriö-tä, ilmiö-tä, radio-ta, niin myös Posio-ta. 16.12.2016 15:04Helsingin kaupunginkirjasto

Kipparikvartetti lauloi Junttalipoo-kappalessaan junttaporukan työpäivästä: "Juntta nousi ja laski ja iski, joka mies oli vahva ja riski". Hirsiä juntattiin, eli paalutettiin maahan ja laulettiin "hei joo ja junttalipoo". Nykysuomen sanakirja (WSOY, 1992) mainitsee junttalaulun, eli juntattaessa laulettavan työlaulun, "heijuu junttana poo". Junttalipoo ei taida olla sen kummempaa kuin työn rytmittämiseksi laulettu hokema....14.12.2016 22:01Helsingin kaupunginkirjasto

Maamme kansainvälinen nimitys on on kai lähtöisin ruotsin kielen käyttämästä sanasta Finland. Nimityksen loppu '-land' tarkoittaa tietenkin 'maata'., mutta alulle fin-, tai finne 'suomalainen' ei varmaa ja yksiselitteistä selitystä ole kukaan kyennyt esittämään. [Merkillä * tarkoitetaan sellaisia sanoja, joita ei ole koskaan löydetty säilyneistä teksteistä, mutta...24.11.2016 18:25Helsingin kaupunginkirjasto

Todennäköisesti sanasta 'konventti'. Tätä nimitystä käytetiin usein 1900-luvun puolivälissä koulujen oppilas-/teinikunnista ja niiden järjestämistä illanvietoista. Paunonen, Heikki Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. - WSOY, 2000 http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1330 9.11.2016 13:44Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (93)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut