Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Apauttiarallaa oikein fundeerattu, sillä asioiden taputtelu on siksi paljon tuottanut parranpärinää Suomenniemellä, että Suureen ällösanakirjaanhan se on pamautettu!!!1 "Taputella tehdä valmiiksi, ratkaista. Taputellaas tää keissi nyt loppuun. Homma alkaa oleen taputeltu. Matsi alkaa olla taputeltu." 11.4.2017 09:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymyksen esimerkkilauseissa on käytetty komitatiivia eli seurantoa. Komitatiivin pääte on -ine- ja komitatiivimuotoon sisältyy aina monikon i-tunnus. Sen ansiosta komitatiivimuoto on muodoltaan mutta ei välttämättä merkitykseltään monikollinen. Lause "Mies saapuu paikalle koirineen" voi siis tarkoittaa myös, että miehellä on vain yksi koira. 19.4.2017 15:22Helsingin kaupunginkirjasto

Ei tähän oikein vastausta löydy. Monien sanontojen perimmäinen alkuperä on epäselvä. Rasva kyllä, kuten tunnettua vähentää kitkaa. Noin kuvainnollisesti asiat voisivat lähteä taas luistamaan, kun riidan poikki laitetaan voita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivuilla on lomake, jonka kautta voi jättää tietopalvelukysymyksen. Ehkäpä heillä olisi vihiä, mistä sanonta on kielenk...6.4.2017 14:25Helsingin kaupunginkirjasto

No eips. Jos sanot englannin kieltä taitavalle "fairi", hän arvelee sinun tarkoittavan jotain sen kaltaista kuin firey ja ihmettelee. Suomessa nyt vaan on vaikea olla taka- ja etuvokaali (a - y) samassa sanassa, siitä urheiluselostajien vaikeudet olympian kanssa, monen muun ohella. Ja vieraskieliset tuotemerkit artikuloidaan siten, että kyläkaupan myyjä ymmärtää; spraitti, ooppel, dove, jakki, malboro, bätteri... Minusta kuulostaa p...8.4.2017 10:51Mika Suominen

Olisiko sanonta peräisin häjyistä? Heillähän puukko heilui aika tiuhaan. Sanontaan on jatkokin "... ja puukon helinät". 25.6.2013 10:33Kaija T

Kyseessä on Suomen kansan ikivanha sanonta. Ja sillä viitataan siihen, että kevään tulo on iloinen asia, toisin kuin talven. Ehkä myös siihen, että kevät tulee yleensä vaihtelevin säin, kuten taas huomaamme. Sanontahan jatkuu yleensä, että "talvi suuta vääristellen". Elias Lönnrotin Suomen kansan sananlaskuja (vuodelta 1842) tuntee sananlaskun juuri muodossa: "Kevät keikkuen tulepi, talvi suuta vääristellen." Vanhemmissakin lähteissä sanonta tavataan Gabriel Calamniuksen: Vähäinen Cocous...24.3.2004 20:03Helsingin kaupunginkirjasto

Tarkoitat ilmeisesti etu- ja keskisormella tehtävää V-merkkiä? Useimmissa maissa se tarkoittaa voiton merkkiä, jonka Winston Churchill teki kuuluisaksi toisen maailmansodan aikana. Se on myös rauhan merkki. Englannissa täytyy kuitenkin olla tarkkana: vain se merkki, jossa kämmenpuoli on ulospäin tarkoittaa voittoa tai rauhaa. Kämmen sisäänpäin (siis merkin tekijään päin) tehtynä se on rivo ele. Enemmän t...10.11.2002 08:11Helsingin kaupunginkirjasto

Ilmaus tarkoittaa, että jokin asia on erilainen kuin yleensä. "Poikkeus sääntöön" on monelle esimerkiksi kielten opinnoista, joissa kielioppisäännöille löytyy erilaisia poikkeuksia. "Poikkeus vahvistaa säännön" on samantyyppinen ilmaisu. Se tarkoittaa, että jokin poikkeustapaus/erikoisuus tekee säännönmukaisuuden entistä näkyvämmäksi. 6.3.2017 15:44Helsingin kaupunginkirjasto

Vaan- ja vain-sanoilla on suomen kirjakielessä omat, vakiintuneet käyttöalansa. Vaan-sanaa käytetään juuri esim. mainitsemassasi vertailussa tai rajoituksessa: Tämä kala ei ole särki vaan säynävä; Hän ei tullut vaan jäi kotiin. Vain-sana puolestaan paitsi rajoittaa myös vahvistaa tai lieventää sanottavaa: Kävin siellä vain kerran; Älä vain luule - -; muuten vain. Nykyä...21.2.2017 18:29Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja ei anna kuokka sanalle synonyymiä. Tässä kuva muutamasta "vanhan ajan kuokasta", jolla saattoi kaivaa ojaa tai kuokkia suota. Täällä pohjantähden alla -elokuva. MuseoSuomi 24.8.2015 19:29Helsingin kaupunginkirjasto

Jukka Parkkinen kertoo sanonnan ”heittää lapsi pesuveden mukana” tarkoittavan sitä, että iso ja arvokas asia heitetään menemään jonkin merkityksettömän seikan takia. Ilmaus on käännetty saksan kielestä ja alkujaan sen on muotoillut saksalainen kirjailija Thomas Murner vuonna 1512 ilmestyneessä, runomuotoisessa satiirissaan ”Narrenbeschwörung”. Myöhemmin lausahdusta ovat käyttäneet sellaisetkin saksalaiset ajattelijat kuin Martin Luther, Johannes Kepler, J. W. von Goethe, Thomas Mann ja Günther...20.3.2008 12:20Helsingin kaupunginkirjasto

Seuraavassa luetteloa sukulaisista Wikipedian mukaan: vanhemmat: isä, äiti lapsi: poika, tytär sisarus: veli, sisar lapsenlapsi: kutsumia eri sukupuolille: pojanpoika, pojantytär, tyttärenpoika ja tyttärentytär, lapsenlapsenlapsi eno – äidin veli, joskus myös äidin sisaren miestä kutsutaan enoksi setä – isän veli täti – äidin tai isän sisar veljenpoika, sisarenpoika, veljentytär,...13.6.2013 14:32Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielen vanhasta käytännöstä poikkeavaa astevaihteluttomuutta on monissa uusissa sanoissa, sekä lainasanoissa että kieleen sepitetyissä uusissa sanoissa ja etenkin nimissä. Kipa-sanan tavoin astevaihteluttomia ovat siis esimerkiksi seiti : seitin, pirtu : pirtun, pita : pitan, veto : veton, bantu : bantun, auto : auton, data : datan. Sivistyssanat ja muut uudehkot lainasanat ovat kuitenkin vain osittain astevaihtelun ulkopuolella....30.12.2016 14:48Helsingin kaupunginkirjasto

Erisimen Posio partitiivi muodostetaan vastaavasti kuin –io- / -iö-loppuisten nominien partitiivi, eli pääte on –ta tai -tä. Siis kuten lukio-ta, häiriö-tä, ilmiö-tä, radio-ta, niin myös Posio-ta. 16.12.2016 15:04Helsingin kaupunginkirjasto

Sanat eivät esiinny eikä ilmeisesti ole esiintyneetkään itsenäisinä. 'Roppaa' tavataan ilmaisuissa 'roppakaupalla', 'roppakouralla t. -kädellä'. Se on alunperin itämurteissa ja Pohjois-Suomessa käytetty ilmaisu. Rankkasadetta on samoilla alueilla voitu kutsua 'roppasateeksi' ja karjalassa 'roppavihmaksi'. Suureen määräänhän tuolla etuliitteellä viitataan. Sanan alkuperä epäillään olevan onomatopoettinen eli ääntä jäljittelevä, kuten verbi ropista, sekä ropo ja rove (eli tuokkonen). Hulvaton,...19.6.2006 15:09Helsingin kaupunginkirjasto

Itse asiassa Solistiyhtye Suomi laulaa tämän laulun kohdan alkuperäisin sanoin. Näin se näyttäisi tarkistuksen perusteella myös painetun useimpiin laulukirjoihin. Erkki Tiesmaan vuonna 1941 riimittelemä teksti on varsin suorasukainen, eikä miellyttänyt kaikkia piirejä. Ainakin juuri tämä "peuranpa pyllyä" muutettiin joskus muotoon "peuranpa paistia". Kysyjä on ilmeisesti lukenut wikipedian...14.12.2016 16:11Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti sanonnan ”parempi kuin sata jänistä” alkuperä ei selvinnyt. Tietäisikö joku lukijoistamme, mistä kyseinen sanonta on peräisin? 12.12.2013 18:53Helsingin kaupunginkirjasto

Pääsiäisviikon päivien nimet ovat palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja pääsiäinen, ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä. Kirkko käyttää maanantaista, tiistaista, keskiviikosta ja lauantaista nimityksiä hiljaisen viikon maanantai jne. Kansa on siis näille hiljaisen viikon päiville muodostanut omat kutsumanimet, jotka hieman vaihtelevat eri puolilla. Pääsiäinen on johdos verbistä päästä. Pääsiäinen on merkinnyt paaston...6.4.2006 12:33Helsingin kaupunginkirjasto

Mainitsemasi kielet, suomea lukuun ottamatta, kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliryhmään, joten ne polveutuvat samasta indoeurooppalaisesta kantakielestä. Tämä indoeurooppalainen kantakieli on luonnollisestikin vain kielentutkijoiden luoma rekonstruktio, eikä sitä voi suoraan verrata luonnollisiin kieliin. Kyseessä on ollut mitä luultavimmin monta eri murretta tai kieltä. Mainitsemissasi kielissä (paitsi suomessa), myös...5.12.2016 14:56Helsingin kaupunginkirjasto

Ylpeä-sanan synonyymeinä voidaan tilanteesta riiippuen käyttää esimerkiksi sanoja ylimielinen, itsetietoinen, arvonsa tunteva, omanarvontuntoinen, korskea, kopea, pöyhkeä, koppava, tärkeä, nokkava, leuhka, rehentelevä, väheksyvä, itsetietoinen, ylimielinen, yliolkainen, ylenkatseellinen ja ylpeilevä. 31.10.2016 14:25Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (64)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut