Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Prost, präst, klockare, bonde, kopperska, rik, älskad, fattig, tjuv....? versioissa riittää. 26.8.2019 09:01Lahja Kotka

Kyseessä on ruotsalainen lainasana. Aikana jolloin tämän alan sanasto on suomeen vakiintunut (myöhäiskeskiajalla) on sana ollut ruotsissa muodossa raþstova 'raatihuone', 'raatihuoneella oleva kokous'. Nykyruotsissa sana on muodossa rådstuga. Suomalaisessa tekstissä sana on ensimmäisen kerran esiintynyt Mikael Agricolan tekstissä v. 1548 ('radztupan'). Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 3 : R-Ö. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000. Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen...7.10.2008 12:47Helsingin kaupunginkirjasto

Kuten Kotuksen "Suomen kieli bittien pyörteissä" -artikkelissa todetaan, on englanti eräänlainen tietotekniikan äidinkieli. Lähes kaikki ohjelmatuotteet ovat alun perin englanninkielisiä ja alan terminologia on suurelta osin peräisin englanninkielisestä maailmasta. Kielikellon artikkeli luettelee useita sanoja, joille on jo suomenkielinen vakiintunut termi. Näitä ovat mm. ajuri (driver), eväste (cookie), hakemisto (directory...20.2.2019 12:28Helsingin kaupunginkirjasto

Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (2. p. 1981) vahvistaa Köpi K:n tulkintaa: nauhapirta lautamainen nauhankudontaväline (palmikkopirta, mytkä, tihta, tiuhta, viula), jonka rakoihin ja reikiin pujotetaan loimilangat. Rei'issä olevia lankoja voidaan pirtaa nostamalla ja laskemalla siirtää rakoihin pantujen lankojen ylä- ja alapuolelle, jolloin syntyy kuteen panemista varten viriö. Hakusanaa "pirtaviulu" ei mainittu...17.1.2019 11:51V. V. Kandestoeber

Valitettavasti sanonnan ”parempi kuin sata jänistä” alkuperä ei selvinnyt. Tietäisikö joku lukijoistamme, mistä kyseinen sanonta on peräisin? 12.12.2013 18:53Helsingin kaupunginkirjasto

Etenkin englannin kielessä, jossa ilmausta ’pelätä omaa varjoaan’ on käytetty 1500-luvulta saakka, siitä on muodostunut vakiintunut idiomi, jolla kuvataan ihmisen (poikkeuksellisen suurta) arkuutta ja pelokkuutta. Tällaisessa arkikäytössä fraasilla ei välttämättä ole sen ”runollisempaa” sisältöä. Voi silti ajatella, että metaforana "oman varjon pelkää...2.10.2018 15:50Helsingin kaupunginkirjasto

Hevon kukkua -ilmaus on asiakkaitamme kiinnostanut ennenkin. Vuonna 2007 laaditun vastauksen mukaan 'kukku' tarkoittaa pötyä tai valetta. Hevosta taas käytetään kokonsa ja voimansa vuoksi sanonnoissa vahvistavana sanana. Tiede-lehden mukaan 'hevon kuusi' on kaunisteltu versio helvetin kuusesta. Poistumiskiellon yhteydessä kansankielessä käytetään usein sanaa kuusi. 16.6.2018 01:42Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja toteaa: edesvastuu (oikeudellisesta) vastuusta. Saattaa, joutua edesvastuuseen. Öljyvuodon aiheuttaja voi joutua edesvastuuseen vastuu17 1. velvollisuus vastata jstak asiasta, henkilöstä, toiminnasta, teosta tms., vastuunalaisuus. Moraalinen, taloudellinen vastuu. Raskas vastuu. Hallitusvastuu. Oma-, yhteisvastuu. Rintamavastuu. Vanhempien ja koulun yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Hän kantaa päätöksestä t...22.5.2018 16:25Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen sanakirja määrittelee vetoketjun seuraavasti: ”Asusteissa, laukuissa, yms. käytetty sulkemislaite, jossa ”avain” kulkee kahden toisiinsa hakautuvan, kankaaseen, nahkaan tms. kiinnitetyn (metalli)hakasreunuksen välissä, vetolukko.” Tämän määritelmän mukaan liikkuva osa olisi siis nimeltään ”avain”. Facta -tietopalvelun artikkelissa kirjoitetaan vetoketjusta mm. seuraavasti: ”Insinööri Gideon Sundbäck kehitti 1913 nykyisen kaltaisen vetoketjun. Hän suunnitteli vetoketjuun lukon,...14.12.2006 16:09

Tätä pitäisi kysyä oikeastaan joltakin sanoittajamestarilta, esimerkiksi Vexi Salmelta. Moni legendaarinen Suomi-iskelmän riimittelijähän on jo ennättänyt manan majoille. Meillä Kysy.fi-vastaajilla ei ole kokemusta laululyriikan laatimisesta. Melko lailla samat aihepiirit iskelmissä pyörivät; rakkaus ja romantiikka nyt ainakin. Kevyttä musiikkia laajalti tutkinut Maarit Niiniluoto katsoo nykyisenkin kotimaisen iskelmä...4.4.2018 12:06Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen sanakirjan mukaan (kansanrunoudessa) 'neito, nuori nainen' Aimo Turusen teoksen Kalevalan sanat ja niiden taustat. - Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1981 mukaan 'naisihminen, tyttö' 1.11.2017 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Mitä ilmeisimmin sanonta pohjautuu vanhaan ranskalaiseen sotilaslauluun, Marlboroughin lauluun (Herra Melperin sotaanlähtö), joka on lienee alkuaan 1560-luvulla sepitetty hugenottilaulu. Laulua on myöhemmin sovellettu englantilaiseen sotapäällikköön, Marlboroughin herttuaan ja valtiomieheen John Churchill Marlboroughiin (1650–1722), joka Englannin ja Hollannin yhdistyneiden sotajoukkojen ylipäällikkönä saavutti useita voittoja....11.9.2017 13:39Helsingin kaupunginkirjasto

Löydätte Salervon 1930-luvulla kehittämät tyyppikirjaimet seuraavasta PDF-tiedostosta sivulta 48: http://personal.inet.fi/koti/yeslake/ManuPropria_eBook_lyh_72dpi.pdf Kaupunginkirjastosta on saatavissa aiheesta myös Salervon teos Kirjoittamisen opetus:tyyppikirjaimiston pohjalla vuodelta 1932. http://www.helmet.fi/search*fin?/asalervo/asalervo/1%2C6%2C27%2CB/frameset...14.11.2008 19:22

Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirja mainitsee hiirenloukku-sanalle 22 eri vastinetta suomen murteissa: hiirenfällä, hiirenhäkki, hiirenkilleri, hiirenkillerö, hiirenkräppä, hiirenkräpsä, hiirenlaukaus, hiirenlauta 1, hiirenlautanen 1, hiirenliestin, hiirenlisku, hiirenlitska, hiirenlitsku, hiirenlossa, hiirenloukas 1, hiirenloukka, hiirenloukko, hiirenlutsake, hiirenlutta, hiirenmälli, hiirennakki, hiirenpyydys...25.8.2017 14:37Helsingin kaupunginkirjasto

Apauttiarallaa oikein fundeerattu, sillä asioiden taputtelu on siksi paljon tuottanut parranpärinää Suomenniemellä, että Suureen ällösanakirjaanhan se on pamautettu!!!1 "Taputella tehdä valmiiksi, ratkaista. Taputellaas tää keissi nyt loppuun. Homma alkaa oleen taputeltu. Matsi alkaa olla taputeltu." 11.4.2017 09:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymyksen esimerkkilauseissa on käytetty komitatiivia eli seurantoa. Komitatiivin pääte on -ine- ja komitatiivimuotoon sisältyy aina monikon i-tunnus. Sen ansiosta komitatiivimuoto on muodoltaan mutta ei välttämättä merkitykseltään monikollinen. Lause "Mies saapuu paikalle koirineen" voi siis tarkoittaa myös, että miehellä on vain yksi koira. 19.4.2017 15:22Helsingin kaupunginkirjasto

Ei tähän oikein vastausta löydy. Monien sanontojen perimmäinen alkuperä on epäselvä. Rasva kyllä, kuten tunnettua vähentää kitkaa. Noin kuvainnollisesti asiat voisivat lähteä taas luistamaan, kun riidan poikki laitetaan voita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivuilla on lomake, jonka kautta voi jättää tietopalvelukysymyksen. Ehkäpä heillä olisi vihiä, mistä sanonta on kielenk...6.4.2017 14:25Helsingin kaupunginkirjasto

Suomalainen ääntää niin? 10.4.2017 09:21Kaija T

Puukon tuppi on ollut joko nahkaa tai tuohta. Kellä on ollut tuohinen puukontuppi tietää miten tuppi rapisee kun puukkoon ollaan tarttumassa. 29.3.2017 09:18R H

Kyseessä on Suomen kansan ikivanha sanonta. Ja sillä viitataan siihen, että kevään tulo on iloinen asia, toisin kuin talven. Ehkä myös siihen, että kevät tulee yleensä vaihtelevin säin, kuten taas huomaamme. Sanontahan jatkuu yleensä, että "talvi suuta vääristellen". Elias Lönnrotin Suomen kansan sananlaskuja (vuodelta 1842) tuntee sananlaskun juuri muodossa: "Kevät keikkuen tulepi, talvi suuta vääristellen." Vanhemmissakin lähteissä sanonta tavataan Gabriel Calamniuksen: Vähäinen Cocous...24.3.2004 20:03Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (77)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut