Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

James Fenimore Cooperin Viimeinen mohikaani -kirjan ensimmäisessä painoksessa (1826) intiaanit lausuivat toistuvasti sanaa "hugh" (lausutaan siis "hjuu"): myöhemmissä painoksissa sana oli muutettu muotoon "ugh" kenties siksi, että vältyttäisiin sekoittamasta tätä "intiaanihenkäystä" Hugh-nimeen. Myöhemmät kirjoittajat sitten ilmeisesti vain lainasivat Cooperilta tämän intiaanien...19.9.2011 12:48Helsingin kaupunginkirjasto

Olisiko tässä ehkä kuitenkin syytä pitäytyä alkutekstissä? Kyse on Horatiuksen oodin (Ensimmäinen oodikirja, oodi 11) viimeisestä säkeestä, ja latinaksi se kuuluu: carpe diem, quam minimum credula postero. Jatko ei oikein taivu suomeksi kysymyksen muotoon, eri kääntäjät ovat samaa mieltä että se viittaa tulevaan josta ei voi olla varma. (Tarkistin myös joitakin käännöksiä saksaksi, englanniksi, ranskaksi ja ruotsiksi.) Jos kysymys on tehty käännöksenä jostain muusta kielestä, merkitys on voinut...29.7.2011 18:49Helsingin kaupunginkirjasto

Shakespeare pohjaa näytelmän vanhoihin kelttiläisiin legendoihin ajoista, jolloin Britannia oli osa Rooman valtakuntaa. Näytelmän päähenkilöinä ovat Britannian kuningas Cymbeline, hänen tyttärensä Imogen, tämän alempisäätyinen aviomies Posthumus, Posthumuksen petollinen ystävä Iachimo sekä Imogenin paha ja juonitteleva äitipuoli. Myös Imogenin veljillä Guideriuksella ja Aarvraguksella on merkittävä rooli näytelmässä. Sen verran voi vielä sanoa, että kuten niin monet muutkin Shakespearen...26.7.2011 20:26Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! "Haidjai!" sanontaa on käytetty päivittelyn yhteydessä ja olettamuksena sanoisin että se vastaa kutakuinkin "Aijai!" - tyyppistä huudahdusta. Koska en löytänyt mitään varmaa lähdettä asiaan, kysyin asiaa Kansanrunousarkiston tietopalvelusta. Sieltä täsmennettiin, että ilmaus esiintyy Aleksis Kiven tuotannossa muutaman kerran, joskus yhteen ja joskus erikseen kirjoitettuna ja myös muodoissa "Hai djai djai!" tai "Haidjaidjai!". Kansanrunousarkiston tietopalvelun ammattilainen yhtyi...20.7.2011 12:59Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Anni Swan käytti vuoden 1906 käännöksessään Irvikissaa ja Irvimirriä, Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (1972) Mörökölliä tai pelkkää kissaa. Lewis Carrollin fantasiaklassikon ovat kääntäneet myös Alice Martin (1995) ja Tuomas Nevanlinna (2000). Martin nimesi Swanilta lainaten Cheshire Catin Irvikissaksi. Nevanlinna taas kutsuu kissaa vanhan keksimainoksen mukaan Hangon kissaksi. Oittinen, Riitta: Liisasta Aliceksi ja taas Liisaksi (HS, 10.3.2001) http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/...8.7.2011 10:06Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedustelemastasi Lorcan runosta ei mielestäni löydy käännöstä mistään yksittäisestä suomennetusta teoksesta tai Lorca- antologiasta. Lorcaa ovat kääntäneet ainakin Aale Tynni, Kirsi Kunnas, Matti Rossi, Brita Polttila ja Pentti Saaritsa. Kannattaa tarkistaa vielä, löytyykö Lorcan runokäännöksiä laululyriikasta. Esimerkiksi Einojuhani Rautavaara on käyttänyt Aale Tynnin kääntämiä runoja kuorosävellyksessään Suite de Lorca ja lisäksi Lorcan lauluja löytyy käännettynä suomeksi Taljankan levyltä...30.5.2011 16:13Helsingin kaupunginkirjasto

Ensimmäisessä sarjakuvassa on kyse sanojen monimerkityksisyydestä. ”Otan tämän tästä” voidaan ymmärtää niin, että lauseen sanova mies ottaa laatikon. ”Tämän tästä” voi kuitenkin tarkoittaa ’alituiseen, jatkuvasti’, ja verbi ”ottaa” voi viitata alkoholin nauttimiseen. Näin ymmärrettynä viimeisen sarjakuvaruudun kommentti viittaisi siihen, että naamasta näkyy miehen ryyppäävän. Toisessa sarjakuvassa vitsi perustuu siihen, kuka kirjan kirjoittanut Dawkins on. Richard Dawkins on tunnettu ateisti,...15.5.2011 22:50Helsingin kaupunginkirjasto

Käännös löytyi ja on tässä: "I will be the forest’s son, the wild spruces’ hero, And the bear I will take on Where the forest-lord rules, And forgotten be the world." Kivi, Aleksis: Odes, 1994.17.3.2011 17:05Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Kirjailija ja kielitieteilijä J.R.R. Tolkien kehitti keinotekoisia kieliä, joista varhaisin oli quenya. Tolkien alkoi luoda quenyaa viimeistään vuonna 1915. Quenyan "ainesosiksi" Tolkien luetteli eräässä yhteydessä latinan, kreikan ja suomen. Quenya on sindarin ohella yksityiskohtaisimmin kuvattuja Tolkienin luomista kielistä. Suuri yleisö sai ensikosketuksen kieleen Taruun sormusten herrasta (1954–1955) sisältyneiden näytteiden myötä. Sindarin ääntötapa ja osa kieliopista perustuu...4.2.2011 11:09Helsingin kaupunginkirjasto

Kuten kollega edellisessä vastauksessa oli todennut, lyhenne ss. on yleensä tarkoittanut "sivut", eli lyhenteen s. kahdentaminen muuttaa sen merkityksen monikolliseksi. Tässä tapauksessa kyse kuitenkin tosiaan näyttää olevan jostakin muusta kuin sivuista. Mainitsemaasi Kalevalan selitysten painosta ei kokoelmistamme valitettavasti löydy, joten joudun turvautumaan saman teoksen ensimmäiseen painokseen. Kirjan lyhenneluettelossa ei kyseistä lyhennettä ole selitetty, joten vaikuttaa siltä, että...7.1.2011 18:01Helsingin kaupunginkirjasto

Ilta-Sanomien artikkelissa "Suurta olla pieni kansa" (2.12.1995) kerrotaan nimen synnystä näin: "Nimi syntyi Merelle leimahduksena vanhasta sanonnasta: Maassa taivaan saranat, perseessä kyrvän juuret. - Sananparresta on siistimpikin muoto, mutta sen olen jo unohtanut." Hän kertoo myös teossarjan muiden nimien synnystä: "On suurta olla pieni kansa" juontaa alkunsa presidentti J.K. Paasikiven historiallisesta sadattelusta: "Kyllä se on saatana, että kansa on pieni!" Nimen "Ei tule...13.12.2010 12:21Helsingin kaupunginkirjasto

Mielenkiintoinen huomio. Keskustelimme iGS-vastaajien kesken kysymyksestäsi ja totesimme, että kukaan meistä ei ole havainnut venäläisen kirjallisuuden suomennoksissa erityisiä piirteitä itäsuomalaisesta puheenparresta. Venäjäntaitoinen työtoverini ehdotti yhdeksi osatekijäksi sinun kokemaasi tuttuuden tunteeseen sitä, että toisin kuin esim. germaanisissa kielissä sekä suomessa että venäjässä voidaan persoonapronomineja jättää pois virkkeistä. Mielenkiintoista olisi tutkia, mistä päin Suomea...9.11.2010 16:04Helsingin kaupunginkirjasto

”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan ”räivä” merkitys on ’roju, kama, roska’ (joissakin savolaismurteissa), ’rivopuheinen, pahankurinen, häijy’ (Etelä-Pohjanmaalla ja joissakin itämurteissa), ’riivattu, pahus’ (joissakin Pohjois-Karjalan murteissa), ’raukka, riepu’ (eräissä murteissa). Historiallisissa lähteissä se on esiintynyt Gananderilla yhdyssanassa ”rantaräivä” (’rantaan ajautunut roska’),...12.8.2010 17:22Helsingin kaupunginkirjasto

Marja-Leena Tiaisen novelli "Matkalla Muurmanskiin" sisältyy teokseen "Montonen ja yks enkeli". Teoksen julkaisutiedot sekä saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet alla olevasta linkistä. Lauseessa "Minusta tulee äiti" "minusta" on adverbiaali, "tulee" on predikaatti ja "äiti" on subjekti. Kyseessä on ns. tuloslause. Siinä on alussa elatiivimuotoinen alkuadverbiaali (minusta), joka ilmaisee muutoksen kohdetta ja lopussa on loppuasemainen lauseke (äiti), joka ilmaisee muutoksen lopputuloksen....9.4.2010 14:37Helsingin kaupunginkirjasto

Martti Haavion Kultaisen aapisen ( WSOY, 1956 ) alkusivulla riimitellään: "Auto satumaahan ajaa. Katsos kuutta matkustajaa. Valo paistaa Satumaasta. Ajetaanpa sisään A:sta." Olisikohan tämä kysyjän tarkoittama aapiskirja? Maija Karman kuvittamasta kirjasta on myöhemmin ilmestynyt useita painoksia, uusin vuonna 2000. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tkultainen+aapinen/tkultainen+aapinen/1%2C1%2C4%2CB/frameset&FF=tkultainen+aapinen&1%2C%2C4/indexsort=-4.12.2009 15:42Helsingin kaupunginkirjasto

Kääntäminen on kiinnostavaa työtä, ajoittain haastavaa. Kääntäjän ei tarvitse osata kaikkea, mutta hänen on osattava käyttää lähteitä. Sanakirjojen lisäksi hänellä on hyvä olla kokoelma muita apuneuvoja. On myös sitaattisanakirjoja ja lentävien lauseiden sanakirjoja, niitä kannattaa tutkiskella. Rekisteristämme niitä voi hakea esim hakusanoilla sitaatit, sitaattisanakirjat, sanonnat, lentävät lauseet, fraasit. Tunnettuja tekijöitä ovat mm. Sakari Virkkunen, Arto Kivimäki ja Jarkko Laine....1.12.2009 10:52Helsingin kaupunginkirjasto

Luulenpa että tuokin "Piristä ja korista" on ihan tarkoituksellisesti keksitty kieli poskessa monimerkitykselliseksi nimeksi (tosin piriin tässä tuskin on ollut tarkoitus viitata). Tässä muutama vastaava nimike, jotka tulivat kollektiivisesti mieleemme: Itämies: Pistämätön hyttyskirja Chydenius: Muistin juuri Heinimäki: Harrasta viiniä Hotakainen: Sydänkohtauksia Helppo nakki: koululaisen kotiruoka Tatista vaan!: keittokirja Leskinen: Vaikuttajat korvissamme Leskinen: Aika jätti Känkänen:...17.9.2009 09:18Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Ilmaisia kuvia ei varmaankaan saa juuri mistään, mutta erilaisista internetin kuvapankeista voit saada neuvoteltua oikeuden kirjassa käyttöön [1]. Anatomisten kuvien luomiseen on myös omia ohjelmia [2], [3]. Lisää linkkejä anatomiakuviin (muista aina selvittää kuvien käyttöehdot!) [4]http://www.csun.edu/science/biology/anatomy/anatomy.html, [5]http://www.educypedia.be/education/anatomyimages.htm. Luetuttaminen kannattaa ehdottomasti teettää asiantuntijalla, ja yhteys kannattaa ottaa...30.5.2009 19:32Helsingin kaupunginkirjasto

”Pirulauta” on mitä luultavimmin muodostettu ilmauksen ”jumalauta” mukaan. ”Jumalauta” on nykyään merkitykseltään lähinnä kirosana, mutta alun perin se on hahmottunut muodossa ”Jumala auta” eli ollut tavallaan pyyntö tai rukous Jumalalle. Jos ajattelee ilmausta ”pirulauta” samalla tavalla, pyyntöjen kohde onkin vähemmän miellyttävä. ”Tiibetiläinen kuolleiden kirja” on buddhalainen teksti, joka kertoo kuoleman jälkeisen elämän kokemuksista. Kirjasta löytyy lisää tietoa suomenkielisen Wikipedian...14.3.2009 02:28Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Englantilaisten lastenkirjojen suomentamisesta ei tosiaan liene kovin runsaasti kirjallisuutta. Teemaa käsittelee silti ainakin Jaana Kapari-Jatan ”Pollomuhku ja Posityyhtynen” (Tammi, 2008), jossa Kapari-Jatta kertoo Harry Potter -kirjojen suomentamista. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitos on julkaissut myös vuonna 1985 nuorisokirjallisuuden kääntämistä koskevan tekstikokoelman ”Kuka lohduttaisi Genoveevaa?”, jossa voisi olla jotakin aiheeseen liittyvää. Yleisesti kääntämiseen...13.2.2009 00:06Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (117)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut