Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Olisi eduksi, jos tietäisi millaisia kirjoja lahjansaaja mielellään lukee ja onko ranskankieli hänelle erityisen mieluisa. Ensimmäisen vuoden jälkeen ei kielitaito ehkä riitä kovin vaativan kirjallisuuden lukemiseen. Antoine de Saint-Exupéryn Le petit prince, teoksen voi lukea rinnan suomalaisen teoksen kanssa. Kirja on julkaistu myös helppoluisena versiona Le petit prince ( Lire en français facile). Helmet-kirjastojen kokoelmista l...9.10.2018 15:57Helsingin kaupunginkirjasto

Mielestäni edellisen vastaajan vastauksen avainvirke on seuraava:"Yksittäisten rivien tai sanojen tulkinta kannattaa suhteuttaa runoelman kokonaisuuteen." Itse menisin vielä pidemmälle: koska kaikki taideteokset ovat tulkintaa, niistä voidaan yleisesti nähdä viittauksia toisaalle tai kannanottoja, mutta aika mahdotonta on väittää, mitä joku taideteos tai sen osa ilman muuta tarkoittaa. Olet tulkinnut Leinon...5.9.2018 14:43Helsingin kaupunginkirjasto

Suomesta koreaan ei valitettavasti ole tehty sanakirjaa. Myöskään suomenkielistä korean kielen oppikirjaa ei ole olemassa. Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvan englanninkielisen korean kielen oppimateriaalin löydät hakusanoilla korean kieli. 11.5.2018 11:46Helsingin kaupunginkirjasto

Agatha Christie kirjoitti Hercule Poirot -romaanejaan 1920-luvulta alkaen. Sophie Hannah sai vuonna 2013 Agatha Christien perikunnalta luvan jatkaa Hercule Poirot -sarjaa. Nimikirjainmurhat (The Monogram murders) ilmestyi jo vuoden kuluttua. Toinen Hannahin kirjoittama Poirot-kirja Suljettu arkku (Closed casket) taas 2016. Kun Christien romaaneissa Poirotin apurina ja kertojaäänenä toimi yleensä Arthur Hastings, on Hannah luonut tehtävään oman hahmonsa,...16.9.2017 19:13Helsingin kaupunginkirjasto

Sitä on aika mahdotonta sanoa, miten Noitalinna Huraa!:n Pikkuveli-kappaletta on ilmestyessään 1980-luvun lopulla tulkittu. Aiheesta ei löytyne mitään kirjallisia lähteitä, ja jos löytyy, niiden esille kaivaminen on kohtuuttoman työlästä vuosikymmenten perästä. Kirjallisten lähteiden puuttuessa täytynee vain luottaa - tai olla luottamatta - suulliseen perimätietoon eli vaikka mainitsemasi henkil...2.6.2017 13:27Helsingin kaupunginkirjasto

Runeberg-suvulla ei ole koskaan ollut aikomustakaan suomentaa sukunimeään. Fennomaaneja oli jo Runebergin aikana ja ehkä joku ehdotti nimen suomentamista. Fredrika Runeberg suhtautui asiaan kielteisesti. Kerran Runeberg, aina Runeberg. 9.2.2017 15:32Helsingin kaupunginkirjasto

Ainakin loppusoinnut runosta puuttuisivat. Mitään valmista nimitystä tällaiselle sanakikkailulle ei vastaaja löydä. Idea varmaankin kyllä aukeaisi runon lukijalle, mutta jaksaisiko se huvittaa pitkään? 19.12.2016 19:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan naimaikään tulleen Santra Järvelän aviomiehen valintaa. Santraa ollaan naittamassa puukkojunkkari Ella Kuivaselle (Ella-nimestä huolimatta siis mies). Santra oli vähän epäröiden ja hämmentyneenä ottanut vastaan Ellan tuomat kihlat. Tosiasiassa Santra onkin ihastunut Valee Laitilaan. Toisessa osassa neljä puukkojunkkaria lepäilee juominkien jä...2.6.2016 17:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kun emme tiedä mistä runosta on kyse, on mahdotonta vastata tähän. Aipi ei ole suomen sana. 25.2.2016 19:06Helsingin kaupunginkirjasto

Hyvä kysymys! Nykyisin kirjojen kääntämiseen pätevät hieman eri konventiot kuin esimerkiksi silloin, kun Neiti Etsiviä alettiin kääntää. Ensimmäinen käännös julkaistiin suomeksi v. 1955 ja alkuperäinen englanninkielinen jo v. 1930. Vielä 1990-luvun alussa pidettiin tärkeänä, että nuorille ahmimisikäisille lukijoille suunnattujen käänn...28.1.2016 16:09Helsingin kaupunginkirjasto

Tyypillisiä pseudosyvällisiä fraaseja ovat mm seuraavat: - Elämä ei ole ruusuilla tanssimista. -Mikä ei tapa, vahvistaa. -Elämän on jatkuttava. -Kaikella on tarkoituksensa. -Puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä. -Pienistä puroista ne isot joet kasvavat. -Ei yksi lintu kesää tee. Tällaisia komealta kuulostavia, mutta tyhjänpäiväisiä ja kuluneita fraaseja, joskus piinasuomeksikin...14.12.2015 14:03Helsingin kaupunginkirjasto

Koska sanaa muistikukka ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä, lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten keskukseen. Valitettavasti Kotuksen laajoista kokoelmistakaan ei löytynyt tietoa muistikukasta. Sana muistikukka saattaa olla Ahon oma muodoste. Se voisin hyvinkin tarkoittaa lemmikkiä, joka on sininen, ja jonka nimi monissa Euroopan kielissä viittaa muistamiseen. Esimerkiksi saksaksi lemmikki on Vergissmeinnicht, englanniksi...6.11.2015 17:10Helsingin kaupunginkirjasto

Mainitsemaasi ruotsin oppikirjaa en saanut käsiini, mutta alla olevassa linkissä on runo, joka voisi sopia antamiisi tunnusmerkkeihin. 19.10.2015 16:29Helsingin kaupunginkirjasto

J. K. Rowlingin kirjoittamissa Harry Potter -lastenfantasiakirjoissa esiintyvä Hogwarts School of Witchcraft and Wizardry on Jaana Kapari-Jatan suomentamana Tylypahkan noitien ja velhojen koulu. Hän perustelee suomennostaan siten, että nimen tuli olla suomalaiselle samalla tavalla uskottava kuin Hogwarts on englantilaiselle, eikä se saanut olla liian hassu tai omituinen vaan sopivasti molempia. Erilaisista käännösvaihtoehdoista hän Kirjoissa...25.8.2015 19:02Helsingin kaupunginkirjasto

Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ensimmäinen luku alkaa näin: ”Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää.” Luvun seuraavassa kappaleessa luetellaan veljesten nimet, ilman erillistä mainintaa sukunimestä. Suomalaisten sukunimien historiasta tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että ajanjakso, jota Seitsemän veljestä kuvaa ja jolloin se on kirjoitettu (1800-luvun loppupuoli) talonnimeä pidettiin yleensä ns. lisänimenä. Voidaan siis olettaa...26.1.2012 13:03Helsingin kaupunginkirjasto

Rinnustuksessa otetaan rinnuksista kiinni. Ristipainiin löytyi vastaus Painiliiton nyt jo eläkkeellä olevalta toiminnanjohtajalta Arto Savolaiselta: ristipaini on nimenomaan Seitsemän veljeksen harrastamaa painia, jossa kumpikin ottaa kahdella kädellä toisen housunkauluksista kiinni ja sillä tavoin kädet menevät automaattisesti ristiin. Siitä termi "ristipaini." 9.1.2015 12:26Helsingin kaupunginkirjasto

Erkki Tantun poika Markku Tanttu on iGS-toimituksen tuttu Suomenlinnan kirjaston tiskiltä. Soitimme hänelle. Markku Tanttu on itsekin kuvittaja ja toimittanut lukuisia Erkki Tantun töiden kokoelmia. Markku arveli tuntevansa isänsä tuotannon läpikotaisin ja hänestä tuo kuva ei kuulostanut Erkki Tantun tuotannolta. Uskoi muistavansa tuon sananlaskun, jos se olisi arvelusi mukaan Erkki Tantun piirtämä. Erkki Tantun kuvat olivat viivapiirroksia eli kuvien hahmot olivat ääriviivoilla hahmotellut....15.4.2008 11:38Helsingin kaupunginkirjasto

En löytänyt tarkempia tietoja Kaparien sukulaisuudesta, mutta Helsingin Sanomien artikkelissa (27.9.2014) todetaan, että "Joillain, kuten Jaana Kapari-Jatalla, kääntäminen kulkee suvussa." Kääntämistä voi opiskella useissa yliopistoissa. Tarkempia tietoja alasta voi kysellä esimerkiksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta. 18.10.2014 15:38Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Tove Jansson kirjoitti Muumi-kirjat ruotsiksi, ja Muumipeikon vanhempien alkukieliset nimet ovat Muminmamman ja Muminpappan. Arvelen, että teosten suomentajat ovat halunneet käyttää mammaa ja pappaa paitsi hahmojen nimien lyhennelminä myös isää ja äitiä "pehmeämpinä" synonyymeinä. Muumi-kirjoja ovat suomentaneet Jaakko Anhava, Kaarina Helakisa ja Laila Järvinen. Katso: http://fi.wikipedia.org/wiki/Muumi http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/kirvion_kiikarissa/muumit/17.8.2010 16:05Helsingin kaupunginkirjasto

Tästä löytyy ainakin suomennos Hanhiemon iloisesta lippaasta, jonka on riimitellyt Kirsi Kunnas. Suomennettu versio on nimeltään Lintuemo, lintuemo. Tosin suomennos on harhaanjohtava, koska ladybird on suomeksi leppäkerttu eikä lorulla siis ole linnun kanssa mitään tekemistä. Liekö ollut käännöskömmähdys vai taiteilijan ottamaa vapautta... Lorusta on englanniksi useampia versioita, joista...27.5.2014 14:00Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (117)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut