Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Sanonta on mietityttänyt asiakkaitamme ennenkin. Laitan Lähteitä ja lisätietoja -kenttään linkkejä vanhoihin vastauksiin. 16.8.2019 13:08Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiaa suoraan Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) asiantuntijoilta. Nimistönhuoltaja ja erikoistutkija Sirkka Paikkalalta tuli seuraavanlainen vastaus: "Venäläissyntyisen henkilön nimi kirjoitetaan suomalaisiin asiakirjoihin eli myös henkilötodistukseen sen mukaan, miten nimi on kirjattu väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmään nimi viedään virallisesta asiakirjasta, t...17.11.2014 13:58Helsingin kaupunginkirjasto

On totta, että sanonnan voi ajatella kahdella eri tavalla. Yhdellä tavalla voisi ajatella, että alamäkeä on helpompi kulkea kuin ylämäkeen. Mutta tässä sanonnassa näkökulma on kuitenkin toinen. Siinä elämä ajatellaan tienä, jossa on tasaiset vaiheensa, kohokohtansa ja suvantonsa. Ylämäki viittaa siis että asiat ovat hyvin ja elämässä tapahtuu paljon hyviä asioita. Elämän...8.8.2019 15:14Helsingin kaupunginkirjasto

Valitan, että vastaus tulee myöhässä, kesälomien takia. Voin kuitenkin kertoa, että olet aivan oikeassa. "Vi rysen I?" on vanhan taivutusmuodon mukaisesti rakennettu lause. Muoto on monelle vähän vanhemmalle ruotsia puhuvalle tuttu vuoden 1917 Raamatusta, jossa vilisee lauseita kuten ”I haven hört” tai ”I ären jordens salt”. Uudemmista raamatunkäännöksistä nämä ovat tietysti...7.8.2019 16:12Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Varmistin asian Kotimaisten kielten keskuksesta. Jos henkilönnimi (etu- tai sukunimi) täytyy lyhentää, käytetään nimen alkukirjaimen perässä pistettä. Kirjoitetaan siis esimerkiksi Maija V.-L., jos sukunimien yhdistelmässä on yhdysmerkki. Jos yhdysmerkkiä ei ole , lyhennetään V. L. (kirjainten välissä on välilyönti). Kielitoimiston ohjepankissa on asiaa...5.8.2019 12:32Helsingin kaupunginkirjasto

Varsin kattava lista ulkomaisista paikannimistä ja niiden suomenkielisistä vastineista on Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Pariisista Papukaijaan (Kotimaisten kielten keskus, 2013). Nimet on listattu suomenkielisten nimien eli eksonyymien mukaan ja paikallisten nimien eli endonyymien mukaan. Teos on lainattavissa useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. 9.10.2015 11:52Helsingin kaupunginkirjasto

Kieliopillinen termi tällaiselle adjektiivimuodolle on "moderatiivijohdos". Iso suomen kielioppi kertoo, että moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=2946.1.2013 23:38Helsingin kaupunginkirjasto

Karvanen, Karvinen ja Karvonen muodostavat laajalle levinneet vanhan nimiryhmän, jotka ovat ilmeisesti samaa kantaa. Nimi saattaa perustua sukunimen nimenkantajan ulkonäöstä johtuneisiin lisänimiin kuten karvajalka, karvakieli, karvarinta tai karvatasku. Nimistöntutkijat ovat kuitenkin pohtineet, että koska erityisesti Karvinen on levinnyt tasaisesti moniin vanhoihin asutuskeskuksiin (tavallisen sukunimen tavoin), niin ulkonäkö...4.5.2015 15:03Helsingin kaupunginkirjasto

Sana luettomat ei nähdäkseni tarkoita (suomen kielessä) mitään. Olet oikeassa, lukematon on sanana monimerkityksinen – se voi viitata esim. kirjaan, jota ei lueta, henkilöön, joka ei lue, sekä johonkin erittäin runsaslukuiseen. Kielessä monimerkityksisyys on kuitenkin aika tavallista. Hyvin tunnettu esimerkki on suomen kielen sana kuusi, joka voi tarkoittaa lukusanaa (6), puuta (kuusipuu) ja ”sinun kuutasi” (yksikön...19.6.2019 14:56Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija antoi kysymykseen seuraavanlaisen vastauksen: "Sanan heila alkuperästä ei ole oikein tietoa. Sitä ei ole mukana suomen kielen etymologisissa sanakirjoissa. Heila mainitaan Elias Lönnrotin v. 1874 ilmestyneessä Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan 1. osassa, mutta sen merkitys on toinen kuin nykyään: ’lättrörligt, gungande,...17.6.2019 15:45Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston nimineuvonnasta vastattiin näin: Jos sukunimeen kuuluu virallisesti etuliite, se on osa nimeä ja syytä aina mainita. Näin sukunimi erottuu myös etuliitteettömästä sukunimestä, kuten af Hällström Hällströmistä ja von Bonsdorff Bonsdorffista. Esimerkeistä parempia ovat siis ”Kuultuaan Van den Binckhorstin joutuneen pidätetyksi...” ja ”Van Batenburg oli tällä...31.5.2019 16:04Helsingin kaupunginkirjasto

Keskustelin asiasta Helsingin kaupungin nimistösuunnittelijan kanssa. Asiassa ei ole mitään sääntöä aikä ilmeisesti kukaan ole varsinaisesti tutkinut asiaa. Usein ä-kirjaimen sisältävän nimen taustalla on joko erisnimi tai vanha ruotsinkielinen paikannimi. Helsingin nimistörekisterin mukaan Helsingissä on käytössä seuraavat suomenkieliset kadun- tai polunnimet, joihin sisältyy Å-kirjain:...29.5.2019 17:16Helsingin kaupunginkirjasto

Sain Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta kysymykseen tällaisen vastauksen: "Koska sanaa ei löydy slangisanakirjoista, se lienee hyvin harvinainen tai uusi. Kysymykseen on vaikea vastata, kun emme tiedä sanan iästä, yleisyydestä, käyttöyhteyksistä tai äännevarianteista. Jokin yhtymäkohta sanalla voisi olla suomenruotsin murteissa esiintyvään verbiin bleka, joka tarkoittaa silmien siristely...31.5.2019 12:39Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Cocopandasta vastattiin, ettei nimen taustalla ole mitään erityistä tarinaa. Cocopanda on BliVakker.no:n kansainvälinen nimi, ja Cocopanda-verkkokauppoja löytyy tällä hetkellä Suomen lisäksi neljästä eri maasta: Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Itävallasta. Cocopanda on kauneudenhoitotuotteita myyvä verkkokauppa ja osa norjalaista Brandsdal Group -konsernia. 31.5.2019 12:29Helsingin kaupunginkirjasto

Tässä linkki palstallamme aiemmin kysyttyyn kysymykseen, josta vastaus selviää: http://www.kysy.fi/kysymys/terve-taasmitahan-se-apostolinkyyti-olijalkapatikkako 24.5.2019 13:11Helsingin kaupunginkirjasto

Suvaitsevaisuuden tasku ei kuulosta kauhean idiomaattiselta käännökseltä nykysuomessa. Kuitenkin sana taskulla on perinteisesti kuvattu tekstin tarkoittamaa erillisaluetta (esim. ilmatasku) tai sotilaskielessä saarroksissa olemista, joten kyllä se ymmärrettävä on. Yleisemmin käytetty pesäke kuulostaisi silti tässä yhteydessä luontevammalta. Englannissakin pocketin merkitys tällaisessä kuvaannollisessa...24.5.2019 10:10Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten tutkimuslaitos vastasi näin: Viisas-sana taipuu tosiaan sanatyyppinsä mukaisesti nyky-yleiskielessä viisaiden tai viisaitten (aivan kuten lampaiden, varkaiden, taivaiden). Joistakin tämän sanatyypin sanoista esiintyy kuitenkin -ten-päätteistä muotoa fraaseissa eli kiteytyneissä ilmauksissa. Viisastenkivi ja viisasten juoma ovat juuri tällaisia kiteytymiä. Vastaavia kiteytymiä ovat myös esimerkiksi susi...19.5.2019 21:36Helsingin kaupunginkirjasto

Suomalaisen paikannimikirjan (Kotus, 2017) mukaan Asikkalan kylä on nimetty Kangasalan samannimisen paikan mukaan. Kangasalan Vääksyn kartano on tunnettu jo 1400-luvun lähteissä muodoissa Wexöö ja Wexö. Nimi on saattanut olla siirrännäisnimi etelä-Ruotsin Växjön kaupungin nimestä. Kun Kangasalalta muutti asukkaita nykyisen kanavan tienoole, muuttajat nimesivät Päijänteeseen laskevan kanavan...21.5.2019 14:02Helsingin kaupunginkirjasto

Kielikello-lehdessä vuonna 1989 julkaistu Maila Vehmaskosken artikkeli "Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit : isovanhempien nimitykset suomen murteissa", joka on luettavissa myös verkossa, luettelee monia nimityksiä isovanhemmille ja erittelee niiden alkuperää eri murrealueilla. "Vanha ’isoäidin’ nimitys itämerensuomalaisissa kielissä on ollut ämmä", Vehmaskoski kirjoittaa. Ruotsin "...20.5.2019 15:26Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kirjakielen historia -teoksen mukaan yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit ovat kirjakielessä 1500-luvulta alkaen esiintyneet myös lyhentyneissä muodoissaan ma/mä, sa/sä, jotka myöhemminkin ovat olleet suosittuja erityisesti runokielessä ja puhekieltä mukailevassa kirjallisuudessa. Matias Martiniuksen vuoden 1689 suomen kielen kieliopissa mainitaan 1. ja 2. persoonan pronominien kieliasut mä, mulle, mun, mua, mulda, sä,...20.5.2019 08:43Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (6876)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut