Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

'wanhat' lausutaan samoin kuin 'vanhat', joten meŕkityseroa ei tässä mielessä ole. Kirjainta 'w' käytetään tässä, kuten monessa muussakin yhteydessä, leikkisästì viittaamaan yleisesti johonkin vanhaan. Vanhoissa teksteissä käytettiin yleisesti fraktuuraa kirjasintyyppinä, jolloin 'w' oli yleinen 'v':n asemesta.6.4.2020 13:53Helsingin kaupunginkirjasto

Trolli on internetissä käytävää keskustelua tahallisesti häiritsevä viesti; tällaisen viestin lähettäjä. Alla olevasta linkistä Wikipedian sivulle löydät runsaasti tietoa ja lisää lähteitä trollista. 1.4.2020 11:57Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja määrittelee termin ark. ylettömän rikas (ja rikkauksillaan rehentelevä). 1.4.2020 10:03Helsingin kaupunginkirjasto

Uskon että keksin hyvän selityksen. Karjanhoidon kieli on vakiintunut jo aikoja sitten, mutta perustilanne ei ole muuttunut. Lehmiä ja sonneja pidetään maataloissa eri laitumilla ja karsinoissa. Vuohet ja lampaat sitä vastoin laiduntavat yhtenä laumana. Näin niitä käsitellään yhtenä yksikkönä, joten on ollut luontevaa käyttää myös vain yhtä sanaa. Keksiikö joku paremman selityksen?2.3.2009 14:32Helsingin kaupunginkirjasto

Erikielisten wikipedia-artikkelien (esim. saksalainen http://de.wikipedia.org/wiki/Georgische_Sprache#Familiennamen) mukaan georgiankielisten sukunimien -švili-päätteen alkuperäinen merkitys on 'lapsi'. Nimi on tyypillisesti itägeorgialainen.1.9.2008 18:26Helsingin kaupunginkirjasto

Noidannuoli-sanan etymologiaa ei ole selitetty sanakirjoissa. Noidannuoli-sana on kansanomainen nimitys äkilliselle selkäkivulle, lumbagolle. Sana näyttäisi olevan käännöslaina saksasta Hexenschuss (Hexe -noita, Schuss – laukaus, piikki) tai ruotsista trollskott (troll – noita, skott – laukaus, ammus). 26.3.2020 13:14Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja selittää sanat näin: nuhdella antaa jklle nuhteita, moittia varoittaen, ojentaa, varoittaa, torua, läksyttää. Nuhdella jkta laiminlyönnistä. Joutua nuhdeltavaksi. moittia 1. arvostella tuomiten, ilmaista tyytymättömyytensä jhk, sanoa jtak huonoksi, paheksua, soimata, sättiä, haukkua. Moittia hallitusta, säätä. Moitti miestään julkisesti...23.3.2020 10:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kristinuskon käsitteistössä vanha liitto tarkoittaa Jumalan ja Israelin kansan liittoa. Leikkimielisesti vanhaa liittoa käytetään puhuttaessa esimerkiksi ihmisestä, joka noudattaa vanhoja periaatteita, käyttää vanhoja työvälineitä, menetelmiä tms. Voidaan myös puhua vaikkapa vanhan liiton musiikista, joka on siis vanhempaa musiikkia, vanhoja kappaleita. 20.3.2020 15:35Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston ohjeen mukaan @-merkki lausutaan ät-merkki. 19.3.2020 12:34Helsingin kaupunginkirjasto

Loukinen on varsin harvinainen sukunimi. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimi on tällä hetkellä sukunimenä alle viidellä henkilöllä ja on ollut sukunimenä yhteensä alla 19 henkilöllä. 18.3.2020 13:35Helsingin kaupunginkirjasto

Holokausti (holocaust) tulee kreikan sanasta holokaustos, kokonaan poltettu. Holokausti tarkoittaa polttouhria, suurta tuhoa. Kirjailija Elie Wiesel otti sanan käyttöön tarkoittamaan natsien toimeenpanemaa juutalaisten joukkotuhoamista. http://www.helsinki.fi/teol/steol/opiskelu/sanakirja/H.pdf http://www.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/27.12.2004 13:12Helsingin kaupunginkirjasto

Muoto springande, talande, gråtande jne on nimeltään partisiipin preesens, ja sitä käytetään hieman adjektiivin tapaan: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kertaa-ruotsin-kielioppia. Kun siihen lisätään s-kirjain loppuun on kyseessä puhekielinen variantti. Se ei ole murretta, vaan sitä käytetään myös kirjakielen kaltaisessa puhekielessä. Tämä antaa sanalle lisänyanssin, jota on...5.3.2020 15:58Helsingin kaupunginkirjasto

Äimäke merkitsee samaa kuin äimä, äimelys, äimäpää, äimiskö tai äimi ja tarkoittaa hölmistynyttä, äimistynyttä, hölmöä. Sana on suomen kielessä ilmeisesti saamelaisperäinen laina. Saamen kielessä eajma on merkinnyt omia teitään kulkevaa poroa. Äimä on tarkoittanut suomen kielessä myös isoa kintaiden tai nahan ompeluun käytettyä neulaa, äim...11.9.2015 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Sisu-sana on johdos sanasta sisä. Sisu merkitsee sisäistä voimaa, luonnetta ja varsinkin äkäistä luonteenlaatua. Johdos esiintyy samassa merkityksessä myös karjalan kielessä, johon se on mahdollisesti lainattu suomen kielestä. Vatjan ja viron kielissä sisu sen sijaan merkitsee yleisesti sisäosaa. Sama merkitys esiintyy muuten myös suomen murteissa ja vanhassa kirjakielessä. Luonnetta merkitsevä sisu on ilmeisesti tä...21.2.2020 13:10Helsingin kaupunginkirjasto

Lorvia-sanalla ei ole vastineita sukulaiskielissämme, ei myöskään muissa kielissä. Kielentutkijat ovat selittäneet lorvia-sanan vartalon alkuperältään deskriptiiviseksi eli kuvailevaksi. Sana lorvi on mainittu ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa (1786), mutta siitä johdettuja verbejä on alettu käyttää vasta myöhemmin. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1947 mainitaan sana lorvitella, mutta...15.2.2020 15:12Helsingin kaupunginkirjasto

Crap on lievempi kiertoilmaus shitille. Kuinka lievänä sitä pidetään riippuu hieman ajasta, paikasta, käyttötavasta ja yleisöstä. Yhdysvalloissa se on ainakin yleisesti melko lievä. Sitä on voitu käyttää melko vapaasti valtavirtatelevision ohjelmissa, kun taas shit oli kauan täysin ja on pitkälti edelleenkin pannassa. Joidenkin mielestä se on vain hieman alatyylinen slangi-ilmaus, lievempi kuin...20.1.2020 16:26Helsingin kaupunginkirjasto

Fiksu-sana on lainattu ruotsin kielestä. Sana juontuu alun perin latinan sanasta fixus, joka tarkoittaa lujaa ja kiinteää. Sana on lainautunut ruotsiin ranskan ja saksan kautta jo 1600-luvulla. Samalla se on saanut uusia ja positiivia merkityksiä (mm. nokkela, älykäs, kaunis). Suomen kirjakielessä sana on aluksi esiintynyt muodossa vixi. 17.1.2020 11:43Helsingin kaupunginkirjasto

Saksa on nykytiedon mukaan (Goethe-Institut or Deutch-Uni online, 14.1.2020) 130 miljoonan ihmisen äidinkieli tai toinen kieli. Vieraana kielenä saksaa on opiskellut 289 miljoonaa ihmistä. 14.1.2020 15:52Helsingin kaupunginkirjasto

Alunperin suomen kielessä on ollut sanonta "mennä päreiksi", jos jokin on mennyt hajalle tai varsinkin pieniksi kappaleiksi. Tämä ilmaisu ei ole ollut jollekin sen käyttäjälle tietyssä tilanteessa tarpeeksi voimakas, vaan hän on halunnut voimistaa sitä vielä, jotta ilmaisu kuvaisi paremmin hänen tuntojaan. Siksi päre on saanut mainitsemasi etuliitteen. Mitään "pillunpärettä" ei siis ole ollut olemassa. (Stadin slangin sanakirjan mukaan tosin sanaa "pärepillu" on käytetty slangissa teini-...14.11.2003 11:11Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyimme asiaa Helsingin yliopistosta ja saimme seuraavan vastauksen: "Suomen kielen (ja koko uralilaisen kielikunnan) suhdetta itäisen Aasian kieliin, kuten mongolikieliin ja japanin kieleen, on kyllä tutkittu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella oli tutkijoita, jotka uskoivat uralo-altailaiseen hypoteesiin, eli he katsoivat uralilaisten kielten olevan sukua monille Itä-Aasian kielikunnille, esimerkiksi juuri mongolikielille. Sittemmin tämä hypoteesi on...23.12.2019 12:51Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (6936)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut