Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Vastaus löytyy iGS-arkistosta, kun laitat hakusanoiksi esim. Suomen Turku. Näin oli vastattu: Nimitys juontaa Turku-nimen alkuperästä, Turku tulee venäjänkielen toria merkitsevästä sanasta. Erotukseksi muista toreista on sitten käytetty nimitystä Suomen Turku. Yleisuunnitteluarkkitehti Jukka Paaso on selvittänyt nimityksen alkuperää näin: "Turun ruotsinkielisen nimen Åbo (vanhassa muodossa Aboa) alkuosa juontaa muinaisruotsin sanaan 'joki' ja jälkiosa saman kielen sanaan 'asukas'. Åboa...20.5.2011 19:36Helsingin kaupunginkirjasto

Vasikoiminen tarkoittaa kantelemista, varjeltujen salaisuuksien paljastamista. Kantelijaa sitten kutsutaan tietysti vasikaksi. Tämän tyyppisellä elikolla on itse asiassa kaksi puolta: Yhdeltä kyljeltään vasikka on kuin jonkun omistama juhta, jolla toinen kyntää omaa etuaan ajaen – tai kuin toiselle läheinen ihminen, jota kolmas osapuoli käyttää hyväkseen saadakseen tietoja. Vasikka voi siis olla vain uhri. Toiselta puoleltaan pikku lehmä tai sonni onkin sitten ilmiantaja ihan omaksi hyväkseen...11.10.2009 23:50Helsingin kaupunginkirjasto

Sanonnan alkuperää ei tunneta, ei tiedetä kuka oli tuo onneton Jokinen. Suomalainen fraasisanakirja (3.p. 1981) toteaa että sanonta "Levisi kuin Jokisen eväät" on suosittu leviämis-kuva, muita ovat esimerkiksi "Levijää ku kulovalakija" , "Levisi kun nuottatytön paska rannalle".5.3.2007 17:28Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielen sana passaaminen tulee verbistä passata, joka puolestaan on lainaa ruotsista. Ruotsin kielen verbi passa tarkoittaa mm. 'pitää huolta, hoitaa, palvella, huomoida, vahtia'. 28.9.2020 10:15Helsingin kaupunginkirjasto

Huijata-sanan alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Sukukielissämme sanalle ei ole vastinetta. Sana saattaisi olla laina kantagermaanin verbistä swikan (pettää), mutta äännehistoriallisista syistä tämä selitys on epävarma. Huijata-sana on suomen kirjakielessä mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1644 tulkkisanakirjassa. Verbistä johdettu huijaus-sana eiintyy vasta 100 vuotta myöhemmin...28.9.2020 10:00Helsingin kaupunginkirjasto

Kimmel-substantiivi on taivutusparadigmaltaan vaillinainen. Siitä käytetään ainoastaan yksikön nominatiivimuotoa (kimmel) ja partitiivimuotoa (kimmeltä). 24.9.2020 09:10Helsingin kaupunginkirjasto

Sokkeroa ei ikävä kyllä löytynyt lähteistämme. Se saattaa olla aivan paikallinen murresana. Missä yhteydessä ja missä päin Suomea olet törmännyt sokkeroon?26.4.2004 13:04Helsingin kaupunginkirjasto

Yleisesti termi viittaa kahden samalta alueelta tulevan urheiluseuran (yleensä jalkalloseuran) kohtaamiseen. On kuitenkin jonkin verran erimielisyyttä siitä, että mitkä ottelut ovat derbyjä. Jotkin paikalliskamppailut eivät välttämättä ole ansainneet derby -statusta kun taas jotkin kohtaamiset ovat sellaiseksi muodostuneet ajan saatossa eri syistä, eivätkä nämä seurat edes välttämätt...8.4.2020 16:34Helsingin kaupunginkirjasto

Sanskritinkielen sana deva merkitsee intialaisissa uskonnoissa jumalaa, jumalaolentoa.21.12.2004 09:12Helsingin kaupunginkirjasto

Viinatrokari on henkilö joka trokaa viinaa eli harjoittaa salakauppaa viinalla, myy ja välittää laittomasti viinaa. 29.4.2020 12:53Helsingin kaupunginkirjasto

Kuurojen Liitto ry:stä kerrottii asiasta näin: Suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen aakkoset ovat molemmat sellaisia, että ne sormitetaan yhdellä kädellä. Sillä ei ole merkitystä kumpaa kättä käyttää, yleensä vasenkätinen käyttääkin vasenta kättään. Jos jonkin maan sormiaakkoset ovat sellaiset, että niissä käytetään kumpaakin kättä (...29.4.2020 13:04Helsingin kaupunginkirjasto

Se, että jotkut hevosten vetämät menopelit monikossa, ei liity siihen, että niitä vetävät juuri hevoset. Härätkin vetävät vankkureita, rattaita ja vaunuja. Ja toisaalta hevonenkin voi vetää rekeä, ajopeliä, auraa (hevosaura) tai haravaa (hevosharava) tai lanaa (hevoslana). Yksiköllisyys tai monikollisuus ei siis riipu siitä, mikä eläin ajopeliä vetää. Usein monikollisuus tuntuu...23.4.2020 16:57Helsingin kaupunginkirjasto

Rusko tarkoittaa taivaanrannan punaista hohdetta auringon noustessa tai laskiessa tai muuta punertavaa valon kajoa. Sanaa voidaan käyttää myös kuvainnollisesti. Rusko tarkoittaa myös ruskeaa hevosta. Rusko-sana on samaa kantaa kuin ruskea, jolla on vastine kaikissa muissa itämerensuomalaisissa kielissä paitsi liivin kielessä (esim. karjalan ruskie, viron ruske). Sukukielten vastineet merkitsevät ensisijaisesti punaruskeaa. Tämä...20.4.2020 13:08Helsingin kaupunginkirjasto

Hei. Kielitoimiston sanakirjan mukaan jurri tarkoittaa alkujaan mm. juroa, itsepäistä, laiskansitkeää, kömpelöä miestä tai poikaa (myös kookasta eläintä). Tästä voi nähdä, miksi 'jurri' on laajentunut merkitsemään humalatilaa. Nuo ominaisuudet sopivat hyvin tukevassa humalatilassa olevaan ihmiseen. 17.4.2020 13:33Helsingin kaupunginkirjasto

Sanalla lakka on useita merkityksiä. Yleisemmin tuntemiemme merkitysten lisäksi lakka voi murteissa tarkoittaa riihen (t. muun ulkorakennuksen) seinustalla olevaa yksilappeista katosta, katettua tilaa sekä myös laavua. Murteissa lakka-sanaa on voitu käyttää myös välikaton (t. orsien) ja ulkokaton väliin jäävästä (us. matala, etenkin säilytykseen käytettävä) tilasta, ullakosta. Näiden merkitysten...15.4.2020 15:44Helsingin kaupunginkirjasto

Varmaa selitystä manauksen kuudelletoista ei ole. Kuusitoista saattaa viitata päivään 16.5.1918, jolloin järjestettiin Helsingissä vastikään päättyneen kansalaissodan paraati. Paraatissa talonpoikaisarmeijaa nöyryytettiin marssimaan valkoiselle kenraalille. Toinen selitys kuudelletoista on ruotsalaisten noitumisessaan käyttämä sana sjutton (17). Suomenkielen sana kuustoista on ainakin äänteellisesti hiukan...14.4.2020 17:44Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi vilhua tarkoittaa vilkuilemista tai pälyilyä, varsinkin levottomana arasti, peloissaan tai viekkaasti. Sanaa on käytetty esimerkiksi kansanrunoudessa: ”Vävy väärin katselevi, / vilhuvi vihaisin silmin.” (Kanteletar). Vilhuilla on verbin frekventatiivimuoto ja vilhuva partisiippimuoto. Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan vilhua on osittain ehkä vilkkua-...14.4.2020 16:03Helsingin kaupunginkirjasto

Onki-sanalla on etymologisia vastineita itämerensuomalaisissa kielissä ja saamessa (esim. karjalan onki, viron õng ja saamen vuogga). Myös marin kielen ongo merkitsee koukkua, silmukkaa tai rengasta. Sana on mahdollisesti hyvin vanha indoeurooppalainen laina. Useissa indoeurooppalaisissa kielissä on samantapaisia sanoja: muinaisyläsaksan ango (koukku), latinan uncus (koukku) ja liettuan ánka (silmukka). Suomen kielessä onki sana on tunnettu jo...8.4.2020 15:43Helsingin kaupunginkirjasto

Sanalla maho on vastine inkeroisten, karjalan, vepsän ja vatjan kielissä, siis joissakin itämerensuomalaisissa sukulaiskielissämme. Sana merkitsee etenkin lehmästä puhuttaessa lisääntymiskyvytöntä lehmää. Maho-sana on mahdollisesti johdos maha-sanasta. Tässä se viittaisi siis nimenomaan tyhjään mahaan. Suomen kirjakielessä maho-sanaa on käytetty ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa. 8.4.2020 12:51Helsingin kaupunginkirjasto

Eläköön on yksikön kolmannen persoonan imperatiivi sanasta elää. Suosionosoitusta, suurta innostusta, iloa tms. ilmaiseva huudahdus voi olla myös muodossa kauan eläköön. Vastaava ilmaisu on monissa kielissä, esimerkiksi ruotsin (länge) leve, englannin long live, unkarin éljen, ranskan vive, saksan Es lebe tai Lang lebe, espanjan ¡que vivan! 7.4.2020 12:32Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (6953)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut