Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Hevon kukkua -ilmaus on asiakkaitamme kiinnostanut ennenkin. Vuonna 2007 laaditun vastauksen mukaan 'kukku' tarkoittaa pötyä tai valetta. Hevosta taas käytetään kokonsa ja voimansa vuoksi sanonnoissa vahvistavana sanana. Tiede-lehden mukaan 'hevon kuusi' on kaunisteltu versio helvetin kuusesta. Poistumiskiellon yhteydessä kansankielessä käytetään usein sanaa kuusi. 16.6.2018 01:42Helsingin kaupunginkirjasto

Kuten Wikipedian lähteissä kerrotaan, niin norjankielinen sana ”jotun” merkitsee vuorenpeikkoa, jättiläistä. Suomalaisen kansanuskon sanakirjan mukaan jatulit eli jatunit ovat myyttinen jättiläiskansa, joka olisi tarinoiden mukaan asuttanut Lappia jo ennen saamelaisia. Jatuli –sana tulee skandinaavisesta sanasta jotun. Mahdollisesti tarinoiden taustalla ovat saamelaisten kertomukset jiehtanas –jättiläisistä....15.6.2018 12:57Helsingin kaupunginkirjasto

Tieteen termipankki määrittelee vieruskäsitteen käsitteeksi, jonka lähin hierarkkinen yläkäsite on sama kuin siihen verrattavalla toisella käsitteellä ja joka sijoittuu tämän kanssa samaan käsitejärjestelmän ulottuvuuteen tai jonka koostumuksellinen yläkäsite on sama kuin siihen verrattavalla käsitteellä. Esimerkiksi putki-käsitteen hierarkkisina alakäsitteinä voivat...15.6.2018 10:14Helsingin kaupunginkirjasto

Adverbia niin käytetään varsinkin arkisessa puhekielessä merkityksessä 'kovasti, kovin, erittäin', siis kuten mainitsette, vahvistusta tai huomiota tarkoittavana. Sitä ollaan nyt (olevinaan) niin johtajaa. 12.6.2018 10:13Helsingin kaupunginkirjasto

Kun oma kansa käy sotimaan keskenään, arpeutuvat haavat hitaasti. Siksi sodan nimityskin voi olla herkkä asia. Kuten Ylen verkkosivujen artikkelin otsikossakin todetaan: "Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta". Poliittiset ja ideologiset painotukset vaikuttavat sanavalintoihin. Vapaussota-termiä on pidetty nimenomaan voittajaosapuolelle mieleisenä. Se kuulostaa hyvältä,...11.6.2018 19:51Helsingin kaupunginkirjasto

Raskaus-sana on johdettu sanasta raskas, jolla on tarkkoja vastineita lähisukukielissä (inkeroisen ja karjalan raskas ja vatjan razgaz). Adjektiivi on johdos, jossa johdinosan –kas edellä on sama perusosa kuin verbissä rasittaa. Perusosa saattaa olla onomatopoeettinen, rasahtavaa ääntä merkitsevä juuri, joka on sanassa rasahtaa ja murteissa esiintyvässä adjektiivissa rasakka (’rapea, hauras’). Jo Agricolalla esiintyvä...11.6.2018 15:02Helsingin kaupunginkirjasto

Kun matkasi kohteena on Gotlannissa sijaitseva kaupunki nimeltä Visby, matkustat Visbyhyn. Visbyn on nimen genetiivimuoto. 11.6.2018 13:32Helsingin kaupunginkirjasto

Qvist on sellaisenaan ruotsalainen sukunimi. Suomessa se on harvinainen sukunimenä yksinään, mutta varsin yleinen ruotsinkielisten sukunimien jälkiosana. Suomessa qvist, kvist ja quist lienevät variantteja, saman sanan eri kirjoitusasuja. Ruotsin kielen sana kvist tarkoittaa oksaa (pientä oksaa/oksanhaaraa). 5.6.2018 15:38Helsingin kaupunginkirjasto

Merriam-Websterin webbisanakirjan (http://www.m-w.com mukaan ’high commissioner’ on ” a principal or a high-ranking commissioner; especially : an ambassadorial representative of the government of one country stationed in another” NetMot-verkkosanakirjan mukaan High Commissioner käännetään suomeksi lähettiläs tai komissaari (vrt. YK:n pakolaiskomissaari). 26.9.2002 09:09Helsingin kaupunginkirjasto

Turun linnan verkakutomon valkkimylly, jossa kangas venytettiin, värjättiin ja käsiteltiin veran määrämittoihin, pystytettiin Halisiin jo 1550-luvulla. Tämä Kustaa Vaasan alulle panema kruunun verkateollisuus palveli sotajoukkojen vaatetustarpeita. Seuraavalla vuosisadalla koski lahjoitettiin Turun kaupungille virkamiesten palkkaukseen ja valkki korvattiin armeijan sotamiesten housuihin käytettyjen pukinnahkojen käsittelyyn erikoistuneella...4.6.2018 09:51Helsingin kaupunginkirjasto

Vieraslajilla viitataan alueen luontoon alunperin kuulumattomaan lajiin, jonka ihminen on tahallisesti tai tahattomasti tuonut. Tulokaslajilla tarkoitetaan lähialueilta luontaisesti ilman ihmisen myötävaikutusta levinnyttä lajia. Esitetyt kysymykset ovatkin sitten vaikeampia, koska niihin ei välttämättä ole mitään oikeaa vastausta. Kansallinen vieraslajistrategia näkyisi nopealla vilkaisulla puhuvan etenkin vieraslajien...5.6.2018 14:42Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole löytynyt vastausta. Luksanniemi ja Luksanjärvi ovat Luksanjärven rannalla sijainneiden tilojen nimiä, sittemmin myös sukunimikäyttöön siirtyneitä. Sanaa luksa ei löytynyt mistään muusta yhteydessä, joten sen etymologiaa voimme vain arvailla. Sanan alkuperä voi olla latinan sanassa lux, valo. Kalevalassa puolestaan esiintyy termi luksutella merkityksissä 1) haukkua...4.6.2018 13:05Helsingin kaupunginkirjasto

Magnesium tunnistettiin omaksi alkuaineekseen jo 1700-luvulla, mutta vasta 1808 brittikemisti Humphry Davy onnistui valmistamaan puhdasta magnesiumia. Hän ehdotti nimeksi magniumia. Nimeksi tuli kuitenkin magnesium Kreikan Magnesiasta löytyvän mineraalin mukaan. 1.6.2018 10:01Helsingin kaupunginkirjasto

Muun muassa suomen kielen ansiokkaan verkko-oppaan (http://jkorpela.fi/kielenopas/all.html) laatinut Jukka K. Korpela on tehnyt ohjeet myös heprean translitterointiin, siirtokirjoitukseen. Standardoituja translitterointitapoja näkyisi löytyvän saman tien kolme erillistä. Itse työn jätän kysyjälle tehtäväksi. Antoisaa siirtokirjoittelua! 31.5.2018 11:45Helsingin kaupunginkirjasto

Emme löytäneet termeille mitään selkeää selitystä. Pianotaitelija on klassisen musiikin puolella käytössä useammin kuin populaarin musiikin puolella. Mutta monet merkittävätkin pianistit näyttävät käyttävän itsestään nimitystä 'pianisti'. 'Pianotaiteilijaa' näyttää esiintyvän paljon konserttien - varsinkin pianoresitaalien - markkinointimateriaaleissa. 31.5.2018 11:59Helsingin kaupunginkirjasto

Ruokalajien yhteydessä erisnimet ovat tavallisesti "laimentuneet" yleisnimiksi - havaijinleike, karjalanpiirakka, ranskankerma - jolloin ne kirjoitetaan pienellä ja yhdyssanoiksi: janssoninkiusaus. 30.5.2018 14:26Helsingin kaupunginkirjasto

En löytänyt mitään erityistä siitä, että sanalla olisi Tampereen murteessa mitään erityistä merkitystä. Tampereen murrealueen Fcebook-ryhmässä kyllä huomautettiin, että marssijärjestys tarkoittaa Tampereella arvojärjestystä (mikä ei tietysti ole vierasta muuallakaan Suomessa). Myös suklaapatukka tai taivaankappale saatetaan seudulla ääntää kuvaamallasi tavalla. 29.5.2018 10:34Helsingin kaupunginkirjasto

*'w' ja 'v' äännetään suomen kielessä samalla lailla. En tarkoita siis ulkomaisista kielistä tulleita lainasanoja; joiden ääntäminen vaihtelee. 'v' ja 'w' ovat esiintyneet rinnakkain. 'w' oli käytössä ennen kaikkea fraktuurassa, Fraktuuralla (se vanhanaikainen kirjoitus) oli kirjoitettu pitkään kansan käyttämät aapiset ja rukouskirjat, joten oppimaton kansanosa ei...24.5.2018 15:33Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymässäsi tapauksessa leg tarkoittaa jalan lisäksi säärtä, ja foot jalan lisäksi jalkaterää. Eri kielten samaa asiaa tarkoittavat sanat eivät useinkaan täysin vastaa toisiaan koska kielet syntyvät eri tavoin. Esimerkiksi pohjoisissa maissa on monta lumea tarkoittavaa sanaa: hanki, hiutale, nuoska, sohjo, tykkilumi, ym., jotka tarkoittavat lumen eri muotoja. Kuumien maiden kielissä ei ole tarvetta eritell...24.5.2018 16:41Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja toteaa: edesvastuu (oikeudellisesta) vastuusta. Saattaa, joutua edesvastuuseen. Öljyvuodon aiheuttaja voi joutua edesvastuuseen vastuu17 1. velvollisuus vastata jstak asiasta, henkilöstä, toiminnasta, teosta tms., vastuunalaisuus. Moraalinen, taloudellinen vastuu. Raskas vastuu. Hallitusvastuu. Oma-, yhteisvastuu. Rintamavastuu. Vanhempien ja koulun yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Hän kantaa päätöksestä t...22.5.2018 16:25Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (8720)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut