Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Mitään käytännöllistä sääntöä ei varmaankaan tässä tapauksessa voida esittää, vaan sanojen erilainen taivutus selittyy kielihistorialla. HIIRI-sanalle löytyy vastineita etäsukukielistä, joten se on varsin vanha sana. VIIRI, jonka etymologia näyttää olevan epäselvä, on tullut suomeen myöhemmin. Erkki Itkosen mukaan (Virittäjä 1948, sivu 132) sellaiset...20.10.2017 09:42Helsingin kaupunginkirjasto

Tieteellisten nimien ääntämisessä noudatetaan Suomessa yleensä ns. klassisen latinan ääntämistä, katso esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Latina . Sen mukaan sana ääntyy suunnilleen ro-SAA-ke-a (painotus siis tavulla SAA). 20.10.2017 08:53Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaaja teki myöskin työpaikallaan pienen kyselyn aiheesta. Kaikki olivat sitä mieltä, että perjantaiyö tarkoittaa perjantain ja lauantain välistä yötä. Muut vaihtoehdot eivät tulleet oikeastaan kenellekään mieleen. Milloin perjantai-ilta sitten vaihtuu perjantaiyöksi voi olla vähän makuasia. Suuri osa yöstä sijoittuu toki myös lauantain puolelle. Arkistovastauksemme mukaan jotakin päiv...19.10.2017 10:30Helsingin kaupunginkirjasto

Amerikanenglanti eriytyi omaksi kielimuodokseen kun Englannissa tapahtuneet kielenmuutokset eivät tavoittaneet uutta mannerta. Amerikanenglantiin tuli myös uutta sanastoa Pohjois-Amerikan asukkaiden muista kielistä. Yhdysvaltojen itsenäistyttyä (1776) amerikanenglanti standardisoitiin ja se levisi koko valtion alueelle yleiskieleksi. Puhutussa kielessä on edelleen suuria alueellisia murre-eroja ja lisäksi on lukuisia etnisiä kielimuotoja. Leve...19.10.2017 18:42Helsingin kaupunginkirjasto

Viitannet maahantunkeutujalla turvapaikanhakijaan. Maahantunkeutujalla on kuitenkin perinteisemmin viitattu sotilaalliseen invaasioon, ja siksi ko. termi on turvapaikanhakijoiden yhteydessä käytettynä vahvasti asenteellinen ja kantaaottava - lienet asiasta samaa mieltä. Kysy.fi-palvelu on kuitenkin tietopalvelu ei mielipidepalsta, joten kannanotot, mielipiteet ja maailmankatsomukset - riippumatta siitä, mitä ne ovat - täytyy esittää...18.10.2017 12:31Helsingin kaupunginkirjasto

Toteamus "se ei ole mistään kotoisin" viittaa yleensä mitäänsanomattomaan, arvottomaan, turhaan. Etenkin entisinä maatalousyhteiskuntien aikoina kotiseudulla oli suuri merkitys ihmisen elämässä. Jos ei ollut mistään kotoisin, oli koditon, juureton. Siis persoonaton tai olematon, kuten Jukka Kemppinen blogikirjoituksensa lopuksi tiivistää. 18.10.2017 15:29Helsingin kaupunginkirjasto

Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan jostakin voi olla "oksat pois eli leikki kaukana". Lähteistämme ei selviä, mikä on sanonnan alkuperä, mutta kyseinen vanha vertaus tunnetaan useissa muodoissa eri puolella Suomea: Siitä on oksat pois kuin suutarin, kanttorin, mustalaisen tai Mattilan Maijan joulukuusesta, tai oksat pois ku Mikkelin pojan karhista. Lähteet: Nykysuomen sanakirja, Suomalainen fraasisanakirja, Suomen kansan vertauksia19.12.2006 09:27

Ettei nyt vain olisi vähän vedätetty. Sana pillu merkitsee yksiselitteisesti naisen häpyä. Mistä sitten tuo sanonta on saanut alkunsa, taitaa jäädä selvittämättä. Siinä on suomen sanonnoille tyypillistä alkusointua, joten ei ihme että se on levinnyt laajalle. Mitään konkreettista siihen tuskin sisältyy, edes innokkaimpien teinipoikien mielessä. Lähde: Suomen sanojen alkuperä. 2 : L-P. - SKS, 1995.27.3.2010 18:11Helsingin kaupunginkirjasto

Mitähän mahdat tarkoittaa kysymykselläsi? Siis onko mille termiä kielitieteessä? Noista kahdesta sanasta voisi kielitieteellisesti kai sanoa, että ensimmäinen niistä on vakiintunut termi, joka löytyy Kielitoimiston sanakirjastakin. Siksi on oikein kirjoittaa se yhdyssanaksi. Sen sijaan "juhlapaikanhakija" ei ole termi eikä mikään kiinteä ilmaisu, joten sitä ei liene mitään syytä...16.10.2017 14:38Helsingin kaupunginkirjasto

Mantteli on saksan ja ruotsin kielestä lainattu viitan nimitys. Raamatussa manttelinperijä oli profeetta Elisa, joka puki edeltäjältään Elialta pudonneen viitan sen jälkeen kun Elia nousi taivaaseen tulisilla vaunuillaan. Viitan mukana Elisa sai profeetallisen voiman. Pikajuoksija Usain Boltin manttelinperijäksi on ehdolla lahjakas kanadalainen Andre De Grasse. Manttelinperijöitä esiintyy kaikilla elämän aloilla ja sanalla voidaan...13.10.2017 15:46Helsingin kaupunginkirjasto

Vaalien kanssa näillä lähes muotitermeiksi nousseilla sanoilla ei tiettävästi ole mitään tekemistä, vaan ne liittyvät ihmisen oletettuun sukupuoleen. Oletettu sukupuoli: Sukupuoli, jonka edustajaksi joku oletetaan. Ihmiset kohtelevat usein toisia eri tavoilla riippuen siitä, minkä sukupuolisiksi he toisensa olettavat. Oletetuista sukupuolista puhuminen on siksi tarpeellista ihmisten välisen vuorovaikutuksen tasolla esiintyvän...13.10.2017 11:23Helsingin kaupunginkirjasto

Siihen en pysty ottamaan kantaa, aavistiko äitisi kuolemansa etukäteen, mutta kuten hän sanoi, ilmaisu "tuntuu kuin joku kulkisi hautani ylitse" on ihan käytössä oleva sanonta. Tosin se lienee suora käännöslaina, ja Suomea yleisemmin sitä varmaankin käytetään englanninkielisessä maailmassa. Siellä se on yleensä muodossa "someone is walking over my grave", ja sitä käytetää...13.10.2017 09:27Helsingin kaupunginkirjasto

Sleepy Sleepers käytti sanoituksissaan suomen kieltä omaan luovaan tyyliinsä. Varmaankin hippulat vinkuu -sanontaa tässä riimittelyssä on hyödynnetty. Mitä sitten ovat hippulat? Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin vuosia sitten kysymykseen "mennä niin että hippulat vinkuvat" -sanonnan alkuperästä. Vastauksen mukaan hippulat saattoivat olla reessä tai hevoskärryissä pidettyj...9.10.2017 16:54Helsingin kaupunginkirjasto

Luultavasti emme voi sanoa, että nykyisin käyttämämme normaalimuodot 'muuan' ja 'kumppani' olisivat tulleet joskus muotojen 'muudan' ja 'kumppali' tilalle, vaan nämä sanat ovat pikemminkin eläneet rinnakkain. Näyttää esim. siltä, että 'kumppani' esiintyi jo 1500-luvun teksteissä, 'kumppali' vasta 1700-luvulla. Jussila, Raimo Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen...11.10.2017 12:52Helsingin kaupunginkirjasto

Keesojen lehto on aikoinaan Wigwamissakin vaikuttaneen Pekka Pohjolan kolmas soololevy vuodelta 1977. Levy sisältää instrumentaalimusiikkia ja nimiä kappaleille keksimään pestattiin Hector. Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmassa Pasi Heikura haastatteli Hectoria ja kysyi mistä inspiraatio albumin nimelle aikoinaan tuli. Ohjelma on edelleen kuunneltavissa Ylen verkkosivuilla. Millainen paikka siis on Keesojen lehto? Hector kuvailee sit...11.10.2017 11:50Helsingin kaupunginkirjasto

Lienee MAN, meikäläiset sanakirjat tuntevat ainakin sellaisen adverbin, joka lienee luonteeltaan puhekielinen tai murteellinen (etenkin Pohjois-Saksassa). Jarmo Korhosen johdolla toimitettu Saksa-suomi-suursanakirja = Grosswörterbuch Deutsch-Finnisch. - WSOY, 2008 antaa sanalle seuraavia merkityksiä/selityksiä: "-pa(s),-pä(s), -han/-hän na, denn man los 'no sittenhän lähdetään', 'aloitahan...11.10.2017 09:36Helsingin kaupunginkirjasto

Historian suurhenkilölöiden sukunimiä ei meillä ole koskaan väännetty suomalaiseen muotoon, etunimiä kyllä, esim. Yrjö Washington - George Washington, Kustaa Mauri Armfelt - Gustaf Mauritz Armfelt Nykyään nämä etunimet on yleensä palautettu alkukieliseen muotoon. Hallitsijannimissä suomalainen (etu)nimimuoto on yleensä säilytetty, esim. Ludvig - Louis Kaarle -...10.10.2017 17:18Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan kyrsä huonoksi tai kuivuneeksi leiväksi tai leivänkannikaksi. Suomen murteissa kyrsä-sanalla on lukuisia merkityksiä. Jossain se voi olla hapan, rukiinen reikäleipä, jossain taas muunlainen leipä: jäännöstaikinasta (tms.) leivottu pieni (uunin suulla paistettu) leipä, ohut, nostattamaton pikaleipä tai hiivalla nostatettu, ohra- tms. jauhosta valmistettu leip...29.9.2017 14:06Helsingin kaupunginkirjasto

Soiperoisen luonnonkaunis, osin suojeltu alue sijaitsee Taivalkosken kunnan pohjoisosassa. Soiperoisenharju halkoo aluetta ja sen molemmin puolin ovat kirkasvetinen Soiperoisenjärvi ja Rääpysjärvi. Rääpänkoski ja Naapankoski ovat läheisen Kostonjoen koskia. Suomalainen paikannimikirja ei tunne Soiperoinen-nimeä, eikä sitä selitä alueen historiaa ja nimistöä esittelevä metsähallituksen julkaisukaan. Osa...6.10.2017 22:09Helsingin kaupunginkirjasto

Arvelen, että murteiden oppimiseen vaikuttaa henkilön musikaalisuus. Tutkimustulostan mukaan musikaalisuus auttaa kielten oppimisessa ja myös vieraan kielen oikeanlaisen ääntämisen omaksumisessa. Ehkä musikaalisuus vaikuttaa myös murteen vivahteiden oppimiseen. Toki ammattinäyttelijällä on alan koulutus ja pitkä kokemus, jonka avulla murteiden omaksuminenkin helpottuu. 6.10.2017 17:17Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (8567)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut