Valitettavasti sanonnan ”parempi kuin sata jänistä” alkuperä ei selvinnyt. Tietäisikö joku lukijoistamme, mistä kyseinen sanonta on peräisin? 12.12.2013 18:53Helsingin kaupunginkirjasto

Vere-lopun alkuperää on yritetty selvittää jo useamman sadan vuoden ajan, mutta varmuutta siitä ei ole tullut. Useat kielentutkijat ovat esittäneet erilaisia hypoteeseja asiasta – kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että –vere on muotoutunut itsenäisestä sanasta. On arveltu muun muassa, että –vere voisi juontaa juurensa veere-sanasta, joka on suomeksi ääri tai reuna. Se voi myös olla perä...17.10.2018 13:57Helsingin kaupunginkirjasto

Oikeastaan onnibussi-sana on vanhaa perua ja laulun sanoittajalle Jukka Virtaselle 1960-luvulla hyvinkin tuttu. Linja-autoillahan tunnetaan kansankielinen nimitys onnikka. Onnikka on johdos kyseisen kulkuneuvon vanhan omnibussi-nimityksen alkuosasta. Sanan vartalossa suomen kielelle vieras -mn-yhtymä on korvattu geminaatalla -nn. Sana on tullut käyttöön 1900-luvun alkupuolella, mutta se on aina ollut tyypillisesti arkisen puhekielen sana, joka vain poikkeustapauksissa...15.10.2018 22:18Helsingin kaupunginkirjasto

Hän, kuten muutkin persoonapronominit, ovat suomen kielen ikivanhoja sanoja, joille löytyy vastineensa lähes kaikista sukukielistä. Hän ei siis ole peräisin mistään murteesta. Kuitenkin murteissa tavallisesti sekä hän että se ovat voineet viitata niin ihmisiin kuin eläimiin. Yleisimmin käytössä on ollut se. Samoin arkisessa puhekielessä persoonapronominin hän sijasta k...16.10.2018 13:10Helsingin kaupunginkirjasto

Sanonnan tausta ei selvinnyt ainakaan saatavissamme olleista lähdeteoksista. Suomen kielessähän voidaan myös "olla silmätikkuna" tai "tikkuna silmässä". Raamatun tekstit ovat monenkin sanonnan taustalla. Silmätikun juuret johtavat 4. Mooseksen kirjan 33. luvun loppuun. Ko. raamatunkohdassa annetaan ohjeita maan valloittamista varten. Asukkaat piti hävittää, koska muuten he pistäisivät valloittajia piikkein...23.7.2018 15:13Helsingin kaupunginkirjasto

Etenkin englannin kielessä, jossa ilmausta ’pelätä omaa varjoaan’ on käytetty 1500-luvulta saakka, siitä on muodostunut vakiintunut idiomi, jolla kuvataan ihmisen (poikkeuksellisen suurta) arkuutta ja pelokkuutta. Tällaisessa arkikäytössä fraasilla ei välttämättä ole sen ”runollisempaa” sisältöä. Voi silti ajatella, että metaforana "oman varjon pelkää...2.10.2018 15:50Helsingin kaupunginkirjasto

Plakkari tarkoittaa taskua ja se tunnetaan myös muodossa lakkari. Sana esiintyy lähinnä länsimurteissa, ja tulee siis ruotsista (kuten usein pl- ja kl- alkavat länsimurreilmaisut vrt. klani, klaari, pläkki, plokata), jossa murteessa sana brackor on housut. Lähde: Suomen sanojen alkuperä (SKS) 10.1.2005 13:01Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiasta Englantilaisen filologian maisterilta, ja hänkään ei tiennyt milloin muutos on tapahtunut jos tuo on ennen ollut käytäntönä. Suomessa ja Saksassahan käytäntö on hänen mukaansa yleinen, mutta hänellä ei ole opintojen aikana tullut vastaan, että englannissa käytettäisin isolla kirjotettua Youta. Maisterismies suositteli lähettämään kysymyksen eteenpäin...23.3.2015 14:11Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa tällaisen hiustyylin yhteydessä puhutaan yleensä tosiaan irokeesista. Kuitenkin esimerkiksi myös Saksassa käytetään ilmaisua Irokesenschnitt. Ranskassa crête iroquoise, Ruotsissa taas tuppkam tai mohikan. Irokeesit on ryhmä itäisen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja. Varsinaisiksi irokeeseiksi laskettiin alkujaan viisi Irokeesiliiton muodostanutta kansakuntaa, mohawkit, senecat, onondagat, oneidat ja cayugat. Vaikka tyyli...1.10.2018 19:42Helsingin kaupunginkirjasto