Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kaarina Karttusen teoksen Nykyslangin sanakirja. - 3. p. - WSOY, 1980 mukaan BULI tulee ruotsin kielen sanasta BULEN 'paisunut, paksu'. Nykyruotsin sankirjoissa tämä sana ei esiinny, vaan on luonteeltaan murresana, joka on tavattu paitsi Suomen ruotsalaismurteissa myös Ruotsissa (Småland, Södermanland). Luultavasti nykykieleenkin kuuluvat BULNA 'paisua', BULNAD ' paise, turpoama' ovat samaa alkuperä...17.8.2017 17:11Helsingin kaupunginkirjasto

Keripukki eli C-vitamiinin puutteesta johtuvan taudin nimi on mukaillen lainattu ruotsin sanasta skjörbjugg tai skörbugg. Sana on tullut ruotsiin saksan välityksellä latinan kielen sanasta scorbutus. Suomen kirjakielessä keripukki-sana on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1678, tuolloin tosin vielä muodossa skerpuuki. Sanan nykyisessä asussa vierasperäisen sanan ainekset on muokattu kielessämme ennestään olleiden tuttujen sanojen...18.8.2017 12:46Helsingin kaupunginkirjasto

Pieni kysely selvitti, että sana on tuttu niin niin eri-ikäisten kuin eri puolella Suomea asuneiden kollegoiden keskuudessa. Selasin mm. niin sanakirjoja kuin keittokirjoja mutta sanan tarkempaa alkuperää tai levinneisyyttä en onnistunut selvittämään. Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -teoksessa esiintyvät sanat sekameteli (sekahedelmäkeitto 1920-1940 luku) ja sekametelisoppa ( sekahedelmäsoppa 1920 -1960 -luku). Paunonen...14.7.2017 13:10Helsingin kaupunginkirjasto

Paalihta on pohjavesialue Kiteenjärven alueella Itä-Suomessa. 17.8.2017 23:32Lahja Kotka

Ei näitä taida keksiä muuten kuin muistelemalla. Useimmat mieleen tulevat löytyvät musiikin saralta, kuten Suhmuran Santra (Suhmura sijaitsee Joensuun liepeillä). Irwin lauloi Lievestuoreen Liisasta, Veikko Lavi taas Kotkan Kertusta. Kotkan Ruusu -laulu kertoi kotkalaisesta prostituoidusta. Seiskarin kaunis Siiri -kappaleen tulkitsivat ainakin Henry Theel ja Georg Malmstén. Jos laajennetaan maakuntiin, niin Kipparikvartettihan lauloi Savonmuan Hilimasta. Id...17.8.2017 18:45Helsingin kaupunginkirjasto

Veli Valpolan Suuren sivistyssanakirjan mukaan sana antikvaarinen tarkoittaa vanhaa, ikänsä vuoksi kiinnostavaa tai arvokasta. Sana tarkoittaa varsinkin kirjoista puhuttaessa myös käytettyä. 10.8.2017 14:20Helsingin kaupunginkirjasto

Erityisesti verkon urheilusivustoilla ja niiden keskustelupalstoilla termi on tuttu. Esimerkiksi jääkiekon Jatkoaika.com -keskustelupalstalta löytyy kategoria "huhut, mutut & htt-spekuloinnit". Htt on varmaankin lyhenne sanoista "hevosmiesten tietotoimisto", eli tietolähde on epämääräinen, huhuihin perustuva. 11.8.2017 17:33Helsingin kaupunginkirjasto

Intialaiseen ääntämykseen vaikuttavat intialaisten äidinkielten äännerakenteet, jotka eroavat jonkin verran esimerkiksi maan virallisena kielenä käytettävän englannin ääntämyksestä. Useissa näistä kielistä on d- ja t-äänteen kaltaisista klusiileista kaksi eri versiota. Englannissa ja suomessa nämä äänteet muodostetaan suun etuosassa, t dentaalisesti (kieli ylähampaissa) ja d...9.8.2017 18:13Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja ei tunnista koko lommi-sanaa eikä sillä liene mitään yleiskielistä merkitystä. Sen sijaan sukunimien merkitystä ja etymologiaa käsittelevä Sukunimet-teos osaa kertoa, että Lommi on "kaakkoissuomalainen, pääosin Haminan ja Virolahden seutujen nimi. [..] Elimäellä Lommi on alava kohta joessa, mihin sisältyy lommi-sanan merkitys 'painauma, kuoppa'. Maastotermi sopii hyvin...8.8.2017 14:24Helsingin kaupunginkirjasto

Sanonta taitaa olla tätä "alkuperää ei tarkemmin tunneta" -sarjaa. Toisaalta ainakin verkkokeskustelujen perusteella vanhanajan mekaanisten, jousi- tai painokäyttöisten seinäkellojen lyönnit saattoivat kyllä joskus mennä sekaisin. Kellon tasatunnein lyödessä ei kellonaika ja lyöntien määrä täsmää. Silloin lyönnit pitää asettaa kohdalleen. Voisiko tämä...21.7.2017 11:00Helsingin kaupunginkirjasto

Eräässä Kielikellon artikkelissa vuodelta 2011 mainitaan, että "genetiivialkuinen ilmaus kirjoitetaan yhdyssanaksi vain, jos se on termin luonteinen tai jos sillä on sanaliitosta poikkeava erikoismerkitys". Kysymys tässä siten olisi, että onko "Keksijänura" termin luonteinen. "Keksijänuralla" ei sanaparina välttämättä ole mitään mielekästä erityismerkitystä ja...19.7.2017 14:56Helsingin kaupunginkirjasto

Luultavasti perusmuoto olisi TILLUS, Elias Lönnrotin sanakirja (osa 2, s. 700) tuntee vastaavan sanan myös muodossa TILLUKAS tai TILLUKKA. Suomen kielen etymologinen sanakirja (osa 4, s. 1214) arvioi nämä sanat TALLUKAS-substantiivin muunnelmiksi. TILLUS merkityksessä 'nilkkasukka' on saman lähteen mukaan ollut luonteenomainen nimenomaan Satakunnan ja joidenkin Etelä-Hämeen alueiden kielenkäytölle. TALLUKAS...18.7.2017 13:59Helsingin kaupunginkirjasto

Virallista märitelmää sille, minkä ikäisenä ihminen on vanha, ei ole. Vanhuuseläkettä Suomessa aletaan maksaa 65-vuotta täyttäneille. Gerontologiassa (tieteenala, joka tutkii vanhenemista) vanhuksena pidetään yli 75-vuotiasta ihmistä. Teoksessa Kehityspsykologiaa lapsuudesta vanhuuteen määritellään sanojen seniori ja vanhus merkitykset niin, että seniori on aktiivinen ja terve 60-80-vuotias, vanhus yli 80-...15.7.2017 13:25Helsingin kaupunginkirjasto

Ensimmäiseksi kuuluu kysymys: keneltä Aleksei Kangaskolkan sukunimi on peräisin hänen perheessään? Äidiltä, biologiselta isältä vai isäpuolelta? Wikin englanninkielisen jutun mukaan hänen isäpuolensa on inkerinsuomalainen, sukunimeä ei sanota. Ruotsalainen lehti Jnytt kirjoittaa 25.1.2013, että hänen isäpuolensa on suomalainen. Nimeä ei mainita. Jos isäpuoli on suomalainen tai...13.7.2017 22:19Lahja Kotka

Palattuani kolmen viikon lomalta Etelä-Euroopan helteistä, lämpötila Suomessa oli todella mukavan viileä, mutta jo parin päivän jälkeen alkoi tuntua kolealta. Varsinkin vesillä ollessa reilusti alle 20 astetta on kolea keli. Normi huonelämpötila ulkona olisi kai useimmille ihanteellisin? 12.7.2017 15:12Helsingin kaupunginkirjasto

Todella mielenkiintoinen sanonta. Olisi ollut kiinnostavaa tietää, mistä päin Suomea ao henkilöt ovat kotoisin, kasvoivatko ja viettivätkö koko elämänsä synnyinseudullaan? Pengoin joitakin kansanperinteeseen liittyviä hakuteoksia löytämättä mitään selitystä sille. Voisiko ajatella, että tässä tarkoitettiin sitä, että kotona oleva lapsi oppii äidin työt ...11.7.2017 22:15Lahja Kotka

Käytettävissä olevista lähteissä ei valitettavasti ole löytynyt tyhjentävää vastausta. On selattu useat suomen kielen sanakirjat sekä etsitty mm. Kotimaisten kielten keskuksen verkossa olevasta Suomen murteiden sanakirjasta. Heikki Paunosen teoksessa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja mainitaan sana löösaa, siis verbi, peräisin 1920- ja 30-luvuilta, merkityksessä höllentää....11.7.2017 13:59Helsingin kaupunginkirjasto

Sana viitannee toiseen taivutettuun sanaan "järjestelmällisentelemättömyydessänsäkään", joka voitti Antero Vipusen mukaan "taannoin" "erään suomen kielen pitkien sanojen kilpailun" eli luultavasti joskus ennen 1950-lukua. Sana on Antero Vipusen mukaan kieliopillisesti oikein johdettu, vaikka "ei onneksi olekaan yleisesti käytännössä". Tällä tavalla johdetut sanat voivat olla...10.7.2017 14:38Helsingin kaupunginkirjasto

Vuonna 2011 julkaistussa kyselytutkimuksessa arviolta 60 577 020 Yhdysvaltain kansalaista puhui kotonaan muuta kieltä kuin englantia ja näistä seitsemän prosenttia ei osannut puhua englantia "lainkaan" eli n. 4,2 miljoonaa ihmistä. Puhutun englannin kielen ymmärtämistä ei tässä eikä kai muuallakaan ole hiljattain tutkittu. 7.7.2017 15:28Helsingin kaupunginkirjasto

Fraasisanakirjan mukaan kolmiluku on ollut tärkeä kaikkien kansojen perinteissä, Egyptistä alkaen, missä kolme oli pyhä luku. Myös kalevalaisissa sanonnoissa asiat tehdään usein kolme kertaa: aamulla, illalla ja keskipäivällä. Esimerkiksi Väinämöisen ilokäet kukkuivat kolmesti vuorokaudessa, ja pahoin runneltua Väinämöistä "ukko voiteli alta, voiteli päältä, kerran keske...6.7.2017 15:16Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (8512)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut