Vasikoiminen tarkoittaa kantelemista, varjeltujen salaisuuksien paljastamista. Kantelijaa sitten kutsutaan tietysti vasikaksi. Tämän tyyppisellä elikolla on itse asiassa kaksi puolta: Yhdeltä kyljeltään vasikka on kuin jonkun omistama juhta, jolla toinen kyntää omaa etuaan ajaen – tai kuin toiselle läheinen ihminen, jota kolmas osapuoli käyttää hyväkseen saadakseen tietoja. Vasikka voi siis olla vain uhri. Toiselta puoleltaan pikku lehmä tai sonni onkin sitten ilmiantaja ihan omaksi hyväkseen...11.10.2009 23:50Helsingin kaupunginkirjasto

Yleisesti termi viittaa kahden samalta alueelta tulevan urheiluseuran (yleensä jalkalloseuran) kohtaamiseen. On kuitenkin jonkin verran erimielisyyttä siitä, että mitkä ottelut ovat derbyjä. Jotkin paikalliskamppailut eivät välttämättä ole ansainneet derby -statusta kun taas jotkin kohtaamiset ovat sellaiseksi muodostuneet ajan saatossa eri syistä, eivätkä nämä seurat edes välttämätt...8.4.2020 16:34Helsingin kaupunginkirjasto

Jännä yhteensattuma on, että Tietohuoltoasemalle tuli vain hieman aikaisemmin toinenkin kysymys täsmälleen samasta asiasta. Siinä kysyjä oli löytänyt vanhojen kuvien joukosta mummonsa vanhan valokuvan, jossa luki rippimuisto v.1906. Kuvan takana oli ikään kuin postikorttiosoitteena: ”Kansatar Aino xxxxx”. Hän halusi tietää, oliko tuolla "kansatar-tittelillä" jokin merkitys vai oliko se vain jotain sen ajan nuorten sisäpiirijuttuja. Tuossa vaiheessa päädyimme kysyjänkin oletukseen...12.10.2006 16:50

Viinatrokari on henkilö joka trokaa viinaa eli harjoittaa salakauppaa viinalla, myy ja välittää laittomasti viinaa. 29.4.2020 12:53Helsingin kaupunginkirjasto

Se, että jotkut hevosten vetämät menopelit monikossa, ei liity siihen, että niitä vetävät juuri hevoset. Härätkin vetävät vankkureita, rattaita ja vaunuja. Ja toisaalta hevonenkin voi vetää rekeä, ajopeliä, auraa (hevosaura) tai haravaa (hevosharava) tai lanaa (hevoslana). Yksiköllisyys tai monikollisuus ei siis riipu siitä, mikä eläin ajopeliä vetää. Usein monikollisuus tuntuu...23.4.2020 16:57Helsingin kaupunginkirjasto

Rusko tarkoittaa taivaanrannan punaista hohdetta auringon noustessa tai laskiessa tai muuta punertavaa valon kajoa.  Sanaa voidaan käyttää myös kuvainnollisesti. Rusko tarkoittaa myös ruskeaa hevosta. Rusko-sana on samaa kantaa kuin ruskea, jolla on vastine kaikissa muissa itämerensuomalaisissa kielissä paitsi liivin kielessä (esim. karjalan ruskie, viron ruske). Sukukielten vastineet merkitsevät ensisijaisesti punaruskeaa. Tämä...20.4.2020 13:08Helsingin kaupunginkirjasto

Sanalla lakka on useita merkityksiä. Yleisemmin tuntemiemme merkitysten lisäksi lakka voi murteissa tarkoittaa riihen (t. muun ulkorakennuksen) seinustalla olevaa yksilappeista katosta, katettua tilaa sekä myös laavua. Murteissa lakka-sanaa on voitu käyttää myös välikaton (t. orsien) ja ulkokaton väliin jäävästä (us. matala, etenkin säilytykseen käytettävä) tilasta, ullakosta. Näiden merkitysten...15.4.2020 15:44Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi vilhua tarkoittaa vilkuilemista tai pälyilyä, varsinkin levottomana arasti, peloissaan tai viekkaasti.  Sanaa on käytetty esimerkiksi kansanrunoudessa: ”Vävy  väärin katselevi, / vilhuvi vihaisin silmin.” (Kanteletar). Vilhuilla on verbin frekventatiivimuoto ja vilhuva partisiippimuoto. Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan vilhua on osittain ehkä vilkkua-...14.4.2020 16:03Helsingin kaupunginkirjasto

Sanalla maho on vastine inkeroisten, karjalan, vepsän ja vatjan kielissä, siis joissakin itämerensuomalaisissa sukulaiskielissämme. Sana merkitsee etenkin lehmästä puhuttaessa lisääntymiskyvytöntä lehmää. Maho-sana on mahdollisesti johdos maha-sanasta. Tässä se viittaisi siis nimenomaan tyhjään mahaan. Suomen kirjakielessä maho-sanaa on käytetty ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa. 8.4.2020 12:51Helsingin kaupunginkirjasto