Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Toimitus ei löytänyt kysymykseesi vastausta. Asiaa on pohdittu myös kirjassa Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, 1999, mutta kovin kauas ei tässäkään kirjassa historiassa päästä, mikä näkyy siitä, miten vaikeaa on ollut selvittää, mitä tarkoittaa Tampere tai Pyynikki ja kuka nämä nimet on aikoinaan antanut. Erilaisia arveluja on olemassa ja ne esitetään ansiokkaasti tässä kirjassa...25.3.2002 21:03

Tutkimani nimikirjat eivät osanneet kertoa mitään sukunimestä ”Päivöke”. Kyseessä on varsin harvinainen sukunimi, jonka kantajia on vain 13 ja ollut muutenkin alle 23, kuten osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvää väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo. Epäilisin itse, että nimen taustalla olisi yleiskielen sana ”päivä”, joka esiintyy monissa muissakin sukunimissä, kuten ”Päivinen”, ”Päiviö”, ”Päiväniemi” ”Päivärinne” ja ”Päivärinta”. Tosin sen...25.1.2011 10:41Helsingin kaupunginkirjasto

Viinatrokari on henkilö joka trokaa viinaa eli harjoittaa salakauppaa viinalla, myy ja välittää laittomasti viinaa. 29.4.2020 12:53Helsingin kaupunginkirjasto

Ettei nyt vain olisi vähän vedätetty. Sana pillu merkitsee yksiselitteisesti naisen häpyä. Mistä sitten tuo sanonta on saanut alkunsa, taitaa jäädä selvittämättä. Siinä on suomen sanonnoille tyypillistä alkusointua, joten ei ihme että se on levinnyt laajalle. Mitään konkreettista siihen tuskin sisältyy, edes innokkaimpien teinipoikien mielessä. Lähde: Suomen sanojen alkuperä. 2 : L-P. - SKS, 1995.27.3.2010 18:11Helsingin kaupunginkirjasto

Ketoosi liittyy aineenvaihduntaan. Sana voi tarkoittaa aineenvaihdunnan tilaa joko ihmisellä tai eläimellä. Lypsykarjatiloilla puhutaan lehmän asetonitaudista. Ketoosi voi tarkoittaa myös kemiallista yhdistettä, sokeria. Ketoosi on nykyisin ravitsemuksen ja painonhallinnan kiistakysymys, josta löytyy runsaasti erilaisia mielipiteitä. Kannattaa muistaa, että ketoosi on poikkeuksellinen tilanne, josta elimistö pyrkii pois. Määritelmät löytyvät helposti Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/...8.2.2008 11:31Helsingin kaupunginkirjasto

Isot alkukirjaimet teosten englanninkielisissä nimissä johtunevat Euroopan kansalliskielten historiallisesta kehityksestä ja kyseessä lienee menneisyydestä käyttöön vakiintunut tapa. Kotimaisten kielten keskuksen Verkko-Kielikellossa kerrotaan, että menneinä vuosisatoina Euroopan kansalliskielissä oli tapana kirjoittaa kaikki substantiivit isoilla alkukirjaimilla. 1800-luvun alkupuolella tämä kirjoitustapa jäi pois käyt...28.7.2014 12:40Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan nuoresta vallattomasta tytöstä voidaan sanoa, että hän on pyryharakka. 13.9.2017 16:45Helsingin kaupunginkirjasto

Suomi-liettua-suomi-sanakirja julkaistiin vuonna 2003. Jorma Vartiainen, Suomi-liettua-suomi-sanakirja. (Suomiu̜-lietuviu̜ lietuviu̜-suomiu̜ kalbu̜ žodynas). Atmintis, Kaunas 2003. 8.3.2021 21:54Petri Isoniemi

Kielitoimiston ohjepankki ohjeistaa kirjoittamaan pelien nimet pienellä alkukirjaimella, paitsi silloin, jos ne ovat rekisteröityjä tuotemerkkejä. Kirjoitustapa siis ilmeisesti riippuu siitä, tarkoitetaanko juuri esimerkiksi Casino Helsingin Three Card Pokeria vai three card poker -nimistä peliä yleisemmin.19.12.2019 23:54Leo Salminen

Vastaus löytyy iGS-arkistosta, kun laitat hakusanoiksi esim. Suomen Turku. Näin oli vastattu: Nimitys juontaa Turku-nimen alkuperästä, Turku tulee venäjänkielen toria merkitsevästä sanasta. Erotukseksi muista toreista on sitten käytetty nimitystä Suomen Turku. Yleisuunnitteluarkkitehti Jukka Paaso on selvittänyt nimityksen alkuperää näin: "Turun ruotsinkielisen nimen Åbo (vanhassa muodossa Aboa) alkuosa juontaa muinaisruotsin sanaan 'joki' ja jälkiosa saman kielen sanaan 'asukas'. Åboa...20.5.2011 19:36Helsingin kaupunginkirjasto

Vasikoiminen tarkoittaa kantelemista, varjeltujen salaisuuksien paljastamista. Kantelijaa sitten kutsutaan tietysti vasikaksi. Tämän tyyppisellä elikolla on itse asiassa kaksi puolta: Yhdeltä kyljeltään vasikka on kuin jonkun omistama juhta, jolla toinen kyntää omaa etuaan ajaen – tai kuin toiselle läheinen ihminen, jota kolmas osapuoli käyttää hyväkseen saadakseen tietoja. Vasikka voi siis olla vain uhri. Toiselta puoleltaan pikku lehmä tai sonni onkin sitten ilmiantaja ihan omaksi hyväkseen...11.10.2009 23:50Helsingin kaupunginkirjasto

Keskustelupalstalla http://keskustelu.suomi24.fi/node/1889029 kysytään Mistä on kotoisin hornan tuutti -sanonta? Voisiko alkuperänä olla Dante Alghierin kuvaama helvetti? Siihen vastataan että Horna on varmasti vanhempi kuin mikään Danten helvetti. Tuutti taas on jauhatuskoneen syöttölaite. Hornan tuntee Nykysuomen etymologinen sanakirjakin (NSESK); sen mukaan helvettiä tai perikatoa merkitsevällä horna-sanalla ei ole varmoja vastineita sukukielissä. NSESK:n mukaan sana on mahdollisesti...29.12.2009 11:38

Sanonnan alkuperää ei tunneta, ei tiedetä kuka oli tuo onneton Jokinen. Suomalainen fraasisanakirja (3.p. 1981) toteaa että sanonta "Levisi kuin Jokisen eväät" on suosittu leviämis-kuva, muita ovat esimerkiksi "Levijää ku kulovalakija" , "Levisi kun nuottatytön paska rannalle".5.3.2007 17:28Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Summa tarkoittaa määrää, suurta joukkoa, paljoutta. Mutta mutikka? Etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä ei mutikkaa tunne. Summassa, summa(n)mutikassa tarkoittaa sanakirjan mukaan umpimähkään. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) voisi ehkä tietää sanonnan alkuperästä. Kielitoimiston neuvontapuhelimessa (09) 701 4991 vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä klo 9–14. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=11820.9.2007 17:01

Suomen kielen sana passaaminen tulee verbistä passata, joka puolestaan on lainaa ruotsista. Ruotsin kielen verbi passa tarkoittaa mm. 'pitää huolta, hoitaa, palvella, huomoida, vahtia'. 28.9.2020 10:15Helsingin kaupunginkirjasto

Huijata-sanan alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Sukukielissämme sanalle ei ole vastinetta. Sana saattaisi olla laina kantagermaanin verbistä swikan (pettää), mutta äännehistoriallisista syistä tämä selitys on epävarma. Huijata-sana on suomen kirjakielessä mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1644 tulkkisanakirjassa. Verbistä johdettu huijaus-sana eiintyy vasta 100 vuotta myöhemmin...28.9.2020 10:00Helsingin kaupunginkirjasto

Kimmel-substantiivi on taivutusparadigmaltaan vaillinainen. Siitä käytetään ainoastaan yksikön nominatiivimuotoa (kimmel) ja partitiivimuotoa (kimmeltä). 24.9.2020 09:10Helsingin kaupunginkirjasto

Sokkeroa ei ikävä kyllä löytynyt lähteistämme. Se saattaa olla aivan paikallinen murresana. Missä yhteydessä ja missä päin Suomea olet törmännyt sokkeroon?26.4.2004 13:04Helsingin kaupunginkirjasto

Yleisesti termi viittaa kahden samalta alueelta tulevan urheiluseuran (yleensä jalkalloseuran) kohtaamiseen. On kuitenkin jonkin verran erimielisyyttä siitä, että mitkä ottelut ovat derbyjä. Jotkin paikalliskamppailut eivät välttämättä ole ansainneet derby -statusta kun taas jotkin kohtaamiset ovat sellaiseksi muodostuneet ajan saatossa eri syistä, eivätkä nämä seurat edes välttämätt...8.4.2020 16:34Helsingin kaupunginkirjasto

Englanninlakritsi syntyi tarinan mukaan Leicesterissä (UK) vuonna 1899, kun myyntimies vahingossa sekoitti aiemmin erillisinä myydyt lajikkeet. Suomessa sen valmistuksen aloitti Hellas vuonna 1955. Lontoo rae kuulostaa Chymoksen mainosmiesten vuonna 1957 keksimältä "vastaiskulta" Hellaksen suosittua Englanninlakritsia kohtaan, mitään erityistä tekemistä sillä ei ole Lontoon kansssa. Amerikan pastilli on myöhempi samalla nimi...13.5.2020 13:02Köpi K

Sivut

Vastaukset (9026)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut