Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Paljasjalkaisena kaupunkilaisena kuvittelisin ainakin, että kyse on viljelysten lannoitukseen liittyvistä asioista. Oma kasvimaani Sipoossa tosin kasvoi tuuheaa tilliä lannoittamattakin, mutta kukapa tietää, mitä lannoitejäämiä maassa oli aikaisempien asukkaiden jäljiltä. Esim. Amistarin tuotekuvauksessa kerrotaan näin:" Tautientorjuntaan yli 30 kasvilla. Antaa viljoilla pitkän suojan laikkutauteja vastaan ja...5.7.2019 20:42Lahja Kotka

Tämäkin kysymys on roikkunut vastaamattomissa pitkään. Tuskinpa siihen löytyy vastausta - tietääkseni Suomessa ei ole ruukkukukkien suuruuteen perustuvaa tilastointia - jos joku muu sellaisen tietää, niin huutakoon hep! Maailman suurimmaksi kukaksi mainitaan aasialainen rafflesia, jonka kukan koko voi olla jopa metri. Alla linkeissä luontotilastointia. 10.6.2019 16:35Lahja Kotka

Syreenilajikkeita tuotiin Suomeen ensi kerran 1700-luvulla ja käyttö koristepensaana yleistyi 1800-luvulla. Vuosisadan lopulla tulivat suosioon myös pihasyreenilajikkeet eli niin kutsutut jalosyreenit. Runsaimmillaan pihasyreenilajikkeiden tarjonta on ollut 1900-luvun alkupuolella. Seuraavan sadan vuoden aikana Suomessa on tavattu yli 40 erilaista lajiketta. Lajikkeista suosituimpia ovat olleet purppuranpunakukkainen "Andenken an Ludwig Späth", valkokukkainen...4.6.2019 09:28Helsingin kaupunginkirjasto

Tarkoitat kysymyksessäsi varmaankin puutarhamansikkaa, ja oletan sinun tarkoittavan, minkä kahden kasvin risteymä puutarhamansikka on. Metsämansikalla tarkoittanet ahomansikkaa, Fragaria vesca, jota puhekielssä usein kutsutaan myös metsämansikaksi. Sekä aho- että puutarhamansikasta toki syödään niiden epähedelmät (turvonneet kukkapohjukset). Wikipedia valaisee asiaa: Puutarhamansikka (Fragaria × ananassa) on...14.3.2019 16:28Helsingin kaupunginkirjasto

Kylvöheinä on sitä nykyään tavallista karjanrehuna käytettävää kuivaheinää. Heinää viljellään pelloilla valmiista siemenseoksista. Pääosin viljeltynä heinäkasvina käytetään timoteitä, aiemmin myös nurmipuntarpäätä. Heinän peltoviljely alkoi Suomessa 1800-luvun lopun vuosina. Sitä ennen heinät karjan ja hevosten tarpeisiin kerättiin...14.3.2019 09:23Helsingin kaupunginkirjasto

Hirven ruokavalio sopeutuu hyvin vuodenaikojen vaihteluun. Kesällä ja syksyllä hirvi kerää rasva- ja energiavarastoja talven varalle syömällä paljon, jopa 50 kilogrammaa päivässä. Varannot auttavat selviytymään talvesta, jolloin päivättäinen ravintomäärä voi laskea alle 10 kilogrammaan. Hirvi liikkuu vähän ja säästää energiaa. Talviruokana hirvellä ovat risut sek...18.2.2019 16:24Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymykseen lienee mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Ensin pitäisi määritellä mukula. "Mukula on suomenkielisessä terminologiassa laaja käsite; mukuloiksi nimitetään monenlaisia varsissa tai juurissa esiintyviä turvonneita muodostumia. --- Ehkä tutuimpia mukuloita ovat rönsymukulat, esim. perunan mukulat, jotka nekin ovat varsimudostumia." Lisäksi pitäisi määritellä, tarkoitetaanko...11.2.2013 14:05Helsingin kaupunginkirjasto

Lehtikaalille ominaisen vihreän värin tuovat klorofyllit ja tietyt karotenoidit, jotka ovat molemmat rasvaliukoisia väriaineita. Myös punaisia ja violettiin viittaavia lehtikaalilajikkeita on olemassa. Niiden väri tulee antosyaaneista, joka on vesiliukoinen väriaine. Ruoanlaitossa lehtikaalin kellastuneet lehdet tavallisesti poistetaan. Kaupasta ostettu lehtikaali tulisi valmistaa mahdollisimman nopeasti ruoaksi, sillä se on arkaa muiden kasvisten tuottamalla...30.1.2019 09:43Helsingin kaupunginkirjasto

Jos myrkyt jätetään pois, niin heinittymistä voi hidastaa laittamalla hiekan alle juurimaton (kangas joka ei läpäise juuria mutta päästää veden läpi) ja reunoille reunanauhat/-kiveys (ainakin 10-15cm syvä läpäisemätön nauha tai kivi tms.) Tämäkään ei estä roskien (esim lehdet) kertymistä hiekalle, jotka maatuvat ja muuttuvat mullaksi, johon heinät taas juurtuvat. Roskia kannattaa...22.12.2018 08:29Köpi K

Muutamillakin englanninkielisillä verkkosivuilla on mietitty samannäköisen valkoisen materian alkuperää. Siitä käytetään näissä yhteyksissä nimitystä "apple fuzz". Aineen on katsottu olevan jonkinlaista sienikasvustoa (fungus/mold), ilmeisen vaaratonta. Kovin tieteellisiä tulkintoja nämä eivät ehkä ole. 16.12.2018 22:14Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja lähettää hakusanasta kolapuu hakusanaan koolapuu, jota termiä myös Wikipedia käyttää. Sanakirja kertoo koolapuun olevan Afrikasta ja Wikipedia täsmentää luontaiseksi esiintymisalueeksi Länsi- ja Keski-Afrikan, Nigeriasta Gaboniin. 24.10.2018 14:46Helsingin kaupunginkirjasto

Kiitos kysymyksestä. Puutarhaharrastajana sanoisin, että asfaltti olisi syytä ottaa pois istutusaltaan pohjalta. Pensaille ja pikkupuille suositellaan istutukseen 50 – 80 cm leveää ja 40 – 60 cm syvää kuoppaa, joten uskoisin, että multatila riittää. Kuitenkin pensaiden juuret kaivautuvat vuosien mittaan syvemmälle. Isotuomipihlaja kasvaa voimakkaasti, tekee runsaasti juuriversoja ja sen juuristo on laaja, joten vuosien...21.8.2018 09:45Helsingin kaupunginkirjasto

Puuvartisten pensaiden nuorennusleikkaus suositellaan tehtäväksi marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana, jolloin kasvilla on lepokausi. Tällöin kasvin vahingoittumisen riski on pienin, sillä kasvin kosteuspitoisuus on vähäinen ja esimerkiksi lahottajat eivät pääse silloin vahingoittamaan kasvia. Marjatuomipihlajan nuorennusleikkaukseksi suositellaan vanhimpien oksinen poistamista alhaalta saakka. Vähitellen...13.8.2018 12:55Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedustelimme asiaa Malmin hautausmaan ylläpidosta huolehtivilta sähköpostitse. Saimme seuraavan vastauksen: Malmin hautausmaalla on automaattinen kastelujärjestelmä, joka toimii öisin siten että, sadettimet toimivat pienellä alueella esim. 15 minuuttia kerrallaan ja sen jälkeen ohjelma siirtää kastelun seuraavalle lohkolle. Yhden yön aikana vettä kuluu noin 900 m3 ja koska on ollut näin kuivaa, on tarvittu vielä lis...8.8.2018 17:35Helsingin kaupunginkirjasto

Pallotuija (Thuja occidentalis) on yksi Kanadantuijasta jalostettu lajike. Eri lähteiden mukaan pallotuijat kasvavat lajikkeesta riippuen noin 0,5 - 1,5 metrisiksi. Pilari-, pylväs- ja kartiotuijista pienimmät ovat kaksimetrisiä ja suurimmat kymmenmetrisiä. Jättituija puolestaan voi kasvaa jopa 75 metriseksi. Olisiko mahdollista, että pihallanne kasvaisikin pallotuijan sijasta jokin muu tuijalajike? Jos tuijan koko tuntuu liian suurelta, sit...1.8.2018 09:33Helsingin kaupunginkirjasto

Useimmat muut viljat puidaan kypsänä ja käsitellään ennen niiden päätymistä ihmisravinnoksi. Näistä poiketen tuoretta maissia voidaan syödä tähkistä rouskutellen. Tähkinä myytävät tai pakastepusseihin pakatut maissit ovat yleensä sokerimaissilajikkeita, jotka nimensä mukaisesti ovatkin makeita. Tähkät kerätään tuoreina ja pehmeinä, kun jyvät eivät...18.7.2018 15:33Helsingin kaupunginkirjasto

Metsän raivauspolttoa ja kaskeamista on harjoitettu esihistorialliselta ajalta lähtien. Itäsuomalainen kaskeamistapa oli erityisesti havumetsäkaski eli huuhta. Kaskiviljelyn väistyminen alkoi vähitellen jo 1700-luvulla, mutta Savossa ja Karjalassa vasta myöhemmin 1800-luvulla. Kaskenpolton jälkeen ruis kylvettiin joko suoraan maan pinnalle, tai kehittyneemmissä muodoissa myös käsiharalla ja risukarhilla multaamalla. Happamaan maahan sopiva, korpiruis kehittyi tuhatluvun ensimmäisinä...13.12.2011 11:27Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingissä esim. Haltialan tilalla on kukkien ja herneiden itsepoimintaa. "Perinteisten viljakasvien lisäksi joillekin pelloille kylvetään hernettä ja kukkia, joita kaupunkilaiset pääsevät maksutta poimimaan heinä–elokuussa. Tarkka ajankohta vaihtelee herneiden kypsymisen ja kukkien kukinnan mukaan. Pelloilla komeilee muun muassa auringonkukkaa, ruiskaunokkia ja pellavaa. Tilalla on opastauluja, joissa kerrotaan, mistä kukkia ja...13.7.2018 14:30Helsingin kaupunginkirjasto

Tupakkakasvi on lähtöisin Väli- ja Etelä-Amerikasta ja sieltä se vähitellen levisi Pohjois-Amerikkaan. Tupakkakasvin fossiililöytöjen perusteella arvellaan, että tupakka on alunperin lähtöisin Pohjois-Perusta. 25.6.2018 16:07Helsingin kaupunginkirjasto

Kuivaaminen ei hävitä tai vähennä nokkosen sisältämiä nitraatteja. Niiden määrä ei kuitenkaan ole terveydelle haitallinen, jos käyttö pysyy kohtuullisena. Poimimalla kuivattaviksi tarkoitetut nokkoset mahdollisimman pieninä ja useamman aurinkoisen päivän jälkeen voi oleellisesti vähentää nitraattien saantia. Nokkoset kannattaa poimia kasvupaikalta, joka ei ole liian kuiva tai liian...19.6.2018 17:51Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (1291)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut