Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Sheavoi eli karitevoi on voipuun (Vitellaria paradoxa) pähkinästä saatava kasvirasva. Voipuu eli karite kasvaa Länsi- ja Keski-Afrikassa. Voipuun siemeniä kutsutaan karitepähkinöiksi. Siemenistä valmistettua karitevoita käytetään kosmetiikassa ja elintarvikkeena. Wikipedian sivustolla kuvataan menetelmä, jolla rasva erotetaan karitepähkinöistä. Sivustolta löytyy myös karitevoin rasvahappokoostumus. 15.10.2019 14:30Helsingin kaupunginkirjasto

Sekä rypsin että rapsin kukat ovat keltaisia. Kukkiva rypsi- tai rapsipelto näyttää siis keltaiselta. Kuvia kukkivista rypsi- ja rapsipelloista voi etsiä vaikkapa googlen kuvahaulla. 7.10.2019 10:07Helsingin kaupunginkirjasto

Taisi lipsahtaa kirjaston väellä vastaamatta väärään osastoon. No, koitetaan jotain vastata: Näin valebiologina arvaisin omanakääriäisen toukkaa. 7.10.2019 12:23Köpi K

Netistä löytämämme tiedon mukaan imeläkirsiklka ja hapankirsikka eivät helposti risteydy keskenään, mutta mahdotonta se ei ole. Eri kirsikkalajikkeista ohessa. 16.9.2019 15:02Helsingin kaupunginkirjasto

Arkihavaintojen perusteella mustaherukat eivät tosiaan näyttäisi kelpaavan linnuille niin hyvin kuin esimerkiksi punaherukat. Selvää syytä tähän ei tunnu löytyvän. Tosin napsivat linnut myös jossain määrin myös mustaherukoitakin, näin ainakin vastaajan mökkipuutarhassa. Mustaherukan lehtien alapinnalla on hartsinystyröitä, joista erittyy haihtuvien öljyjen tuoksuja. Tämän on arveltu pit...11.9.2019 11:01Helsingin kaupunginkirjasto

Onpa erikoista, että kasvi on löytynyt luonnosta! Kyseessä on nimittäin ihan puutarhakasvi, daalia (tieteelliseltä nimeltään Dahlia). Daaliat eivät Suomessa talvehdi ulkona, mutta niillä on mehevät juurakot, jotka on mahdollista talvettaa sisätiloissa. Lisää tietoa daalioista ja niiden hoidosta löytyy esimerkiksi tältä: https://puutarha.net/artikkelit/111/viikon_kysymys_daalioista.htm https...9.9.2019 18:15Helsingin kaupunginkirjasto

Sairaanhoitomaksu menee potilasta hoitavalle terveydenhoitoyksikölle. 5.9.2019 14:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä kasvihuoneessa voi viljellä samoja kasveja kuin avomaallakin. Kasvihuoneessa on erilainen kosteus ja lämpötila kuin ulkona, ja kasvukausi jatkuu pidempään. Kasvihuonekasvit tarvitsevat säännöllistä kastelua ja toisaalta kuumalla säällä täytyy huolehtia kasvihuoneen riittävästä ilmastoinnista. 16.6.2017 14:47Helsingin kaupunginkirjasto

Paljasjalkaisena kaupunkilaisena kuvittelisin ainakin, että kyse on viljelysten lannoitukseen liittyvistä asioista. Oma kasvimaani Sipoossa tosin kasvoi tuuheaa tilliä lannoittamattakin, mutta kukapa tietää, mitä lannoitejäämiä maassa oli aikaisempien asukkaiden jäljiltä. Esim. Amistarin tuotekuvauksessa kerrotaan näin:" Tautientorjuntaan yli 30 kasvilla. Antaa viljoilla pitkän suojan laikkutauteja vastaan ja...5.7.2019 20:42Lahja Kotka

Tämäkin kysymys on roikkunut vastaamattomissa pitkään. Tuskinpa siihen löytyy vastausta - tietääkseni Suomessa ei ole ruukkukukkien suuruuteen perustuvaa tilastointia - jos joku muu sellaisen tietää, niin huutakoon hep! Maailman suurimmaksi kukaksi mainitaan aasialainen rafflesia, jonka kukan koko voi olla jopa metri. Alla linkeissä luontotilastointia. 10.6.2019 16:35Lahja Kotka

Syreenilajikkeita tuotiin Suomeen ensi kerran 1700-luvulla ja käyttö koristepensaana yleistyi 1800-luvulla. Vuosisadan lopulla tulivat suosioon myös pihasyreenilajikkeet eli niin kutsutut jalosyreenit. Runsaimmillaan pihasyreenilajikkeiden tarjonta on ollut 1900-luvun alkupuolella. Seuraavan sadan vuoden aikana Suomessa on tavattu yli 40 erilaista lajiketta. Lajikkeista suosituimpia ovat olleet purppuranpunakukkainen "Andenken an Ludwig Späth", valkokukkainen...4.6.2019 09:28Helsingin kaupunginkirjasto

Tarkoitat kysymyksessäsi varmaankin puutarhamansikkaa, ja oletan sinun tarkoittavan, minkä kahden kasvin risteymä puutarhamansikka on. Metsämansikalla tarkoittanet ahomansikkaa, Fragaria vesca, jota puhekielssä usein kutsutaan myös metsämansikaksi. Sekä aho- että puutarhamansikasta toki syödään niiden epähedelmät (turvonneet kukkapohjukset). Wikipedia valaisee asiaa: Puutarhamansikka (Fragaria × ananassa) on...14.3.2019 16:28Helsingin kaupunginkirjasto

Kylvöheinä on sitä nykyään tavallista karjanrehuna käytettävää kuivaheinää. Heinää viljellään pelloilla valmiista siemenseoksista. Pääosin viljeltynä heinäkasvina käytetään timoteitä, aiemmin myös nurmipuntarpäätä. Heinän peltoviljely alkoi Suomessa 1800-luvun lopun vuosina. Sitä ennen heinät karjan ja hevosten tarpeisiin kerättiin...14.3.2019 09:23Helsingin kaupunginkirjasto

Hirven ruokavalio sopeutuu hyvin vuodenaikojen vaihteluun. Kesällä ja syksyllä hirvi kerää rasva- ja energiavarastoja talven varalle syömällä paljon, jopa 50 kilogrammaa päivässä. Varannot auttavat selviytymään talvesta, jolloin päivättäinen ravintomäärä voi laskea alle 10 kilogrammaan. Hirvi liikkuu vähän ja säästää energiaa. Talviruokana hirvellä ovat risut sek...18.2.2019 16:24Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymykseen lienee mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Ensin pitäisi määritellä mukula. "Mukula on suomenkielisessä terminologiassa laaja käsite; mukuloiksi nimitetään monenlaisia varsissa tai juurissa esiintyviä turvonneita muodostumia. --- Ehkä tutuimpia mukuloita ovat rönsymukulat, esim. perunan mukulat, jotka nekin ovat varsimudostumia." Lisäksi pitäisi määritellä, tarkoitetaanko...11.2.2013 14:05Helsingin kaupunginkirjasto

Lehtikaalille ominaisen vihreän värin tuovat klorofyllit ja tietyt karotenoidit, jotka ovat molemmat rasvaliukoisia väriaineita. Myös punaisia ja violettiin viittaavia lehtikaalilajikkeita on olemassa. Niiden väri tulee antosyaaneista, joka on vesiliukoinen väriaine. Ruoanlaitossa lehtikaalin kellastuneet lehdet tavallisesti poistetaan. Kaupasta ostettu lehtikaali tulisi valmistaa mahdollisimman nopeasti ruoaksi, sillä se on arkaa muiden kasvisten tuottamalla...30.1.2019 09:43Helsingin kaupunginkirjasto

Jos myrkyt jätetään pois, niin heinittymistä voi hidastaa laittamalla hiekan alle juurimaton (kangas joka ei läpäise juuria mutta päästää veden läpi) ja reunoille reunanauhat/-kiveys (ainakin 10-15cm syvä läpäisemätön nauha tai kivi tms.) Tämäkään ei estä roskien (esim lehdet) kertymistä hiekalle, jotka maatuvat ja muuttuvat mullaksi, johon heinät taas juurtuvat. Roskia kannattaa...22.12.2018 08:29Köpi K

Muutamillakin englanninkielisillä verkkosivuilla on mietitty samannäköisen valkoisen materian alkuperää. Siitä käytetään näissä yhteyksissä nimitystä "apple fuzz". Aineen on katsottu olevan jonkinlaista sienikasvustoa (fungus/mold), ilmeisen vaaratonta. Kovin tieteellisiä tulkintoja nämä eivät ehkä ole. 16.12.2018 22:14Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja lähettää hakusanasta kolapuu hakusanaan koolapuu, jota termiä myös Wikipedia käyttää. Sanakirja kertoo koolapuun olevan Afrikasta ja Wikipedia täsmentää luontaiseksi esiintymisalueeksi Länsi- ja Keski-Afrikan, Nigeriasta Gaboniin. 24.10.2018 14:46Helsingin kaupunginkirjasto

Kiitos kysymyksestä. Puutarhaharrastajana sanoisin, että asfaltti olisi syytä ottaa pois istutusaltaan pohjalta. Pensaille ja pikkupuille suositellaan istutukseen 50 – 80 cm leveää ja 40 – 60 cm syvää kuoppaa, joten uskoisin, että multatila riittää. Kuitenkin pensaiden juuret kaivautuvat vuosien mittaan syvemmälle. Isotuomipihlaja kasvaa voimakkaasti, tekee runsaasti juuriversoja ja sen juuristo on laaja, joten vuosien...21.8.2018 09:45Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (1279)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut