Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Isot lehtipuut juovat päivittäin satoja litroja vettä. Suuri koivu tarvitsee päivässä n. 500 litraa vettä. Sen sijaan ikivihreät havupuut juovat vähemmän, sillä niiden neulasten rakenteet vähentävät haihtumista ja auttavat kestämään kuivuutta. Puolassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin mm. männyn (Pinus sylvestris) kuukausittaista ja päivittäistä vedentarvetta. Tarve vaihteli pä...15.1.2020 16:22Helsingin kaupunginkirjasto

Puun ikä määritellään vuosirenkaiden eli lustojen avulla. Juuren avulla iän määrittämisen onnistuminen riippunee muun muassa. siitä. mikä osa puusta on kyseessä. Esimerkiksi onko kyse itse sydänpuusta vai ehkä hienojuuresta? Ohessa linkki, jonka kautta voit kysyä kysymyksesi Metsämuseon asiantuntiiijoillta. Myös siitä, kuinka juuripalan poistaminen onnistuu. 31.12.2019 12:22Helsingin kaupunginkirjasto

Selityksiä on yhtä monta kuin kappaleen kuulijaa tai mandoliinin soittajaa. Luo Sinäkin oman ajatuksesi pohjalta tarina, ja kerro sitä eteenpäin vaikkapa cuenta cuentos -tarinaillassa, jos kotipaikkakunnallasi sellaisia järjestetään, tai opettele itse soittamaan mandoliinia. Vaihtoehtoja riittää, eikä mielikuvituksen ja oivalluksen poluilla ole rajaa. Kappale on ollut kuulemma suosittu varusmiesten keskuudessa. Liekö...18.11.2019 22:35Lahja Kotka

Kahvijuoma on hapanta (pH 4,8 - 5,1) eikä se siksi sovi kalkinsuosijoille, kuten monille orkideoille. Tavalliset huonekasvit kestävät kahvia / kahvinporoja. Kahvinporot sisältävät paljon typpeä, fosforia, mineraaleja ja kaliumia ja niitä voi käyttää lannoitteena. Kahvinporot myös lisäävät mullan orgaanisia aineita ja parantavat siten multaa. Lannoitettavasta kasvista riippuu miten usein kahvia / kahvinporoja...6.11.2019 10:15Helsingin kaupunginkirjasto

Riidenlieko on itiökasvi ja "kukintoa" kutsutaan itiötähkäksi. Riidenlieon haarojen latvoissa kohoaa normaalisti yksi itiötähkä. Suomessa tavattavat riidenlieot jaetaan kahteen alalajiin, metsäriidenliekoon ja pohjanriidenliekoon. Suomessa esiintyy muitakin liekokasveja. Riidenliekoa muistuttavan katinlieon haarojen latvoissa voi itiötähkiä olla yksittäin, pareittain tai kolmittain. Alimman linkin kuvassa on metsä...29.10.2019 07:09Helsingin kaupunginkirjasto

Sheavoi eli karitevoi on voipuun (Vitellaria paradoxa) pähkinästä saatava kasvirasva. Voipuu eli karite kasvaa Länsi- ja Keski-Afrikassa. Voipuun siemeniä kutsutaan karitepähkinöiksi. Siemenistä valmistettua karitevoita käytetään kosmetiikassa ja elintarvikkeena. Wikipedian sivustolla kuvataan menetelmä, jolla rasva erotetaan karitepähkinöistä. Sivustolta löytyy myös karitevoin rasvahappokoostumus. 15.10.2019 14:30Helsingin kaupunginkirjasto

Sekä rypsin että rapsin kukat ovat keltaisia. Kukkiva rypsi- tai rapsipelto näyttää siis keltaiselta. Kuvia kukkivista rypsi- ja rapsipelloista voi etsiä vaikkapa googlen kuvahaulla. 7.10.2019 10:07Helsingin kaupunginkirjasto

Taisi lipsahtaa kirjaston väellä vastaamatta väärään osastoon. No, koitetaan jotain vastata: Näin valebiologina arvaisin omanakääriäisen toukkaa. 7.10.2019 12:23Köpi K

Netistä löytämämme tiedon mukaan imeläkirsiklka ja hapankirsikka eivät helposti risteydy keskenään, mutta mahdotonta se ei ole. Eri kirsikkalajikkeista ohessa. 16.9.2019 15:02Helsingin kaupunginkirjasto

Arkihavaintojen perusteella mustaherukat eivät tosiaan näyttäisi kelpaavan linnuille niin hyvin kuin esimerkiksi punaherukat. Selvää syytä tähän ei tunnu löytyvän. Tosin napsivat linnut myös jossain määrin myös mustaherukoitakin, näin ainakin vastaajan mökkipuutarhassa. Mustaherukan lehtien alapinnalla on hartsinystyröitä, joista erittyy haihtuvien öljyjen tuoksuja. Tämän on arveltu pit...11.9.2019 11:01Helsingin kaupunginkirjasto

Onpa erikoista, että kasvi on löytynyt luonnosta! Kyseessä on nimittäin ihan puutarhakasvi, daalia (tieteelliseltä nimeltään Dahlia). Daaliat eivät Suomessa talvehdi ulkona, mutta niillä on mehevät juurakot, jotka on mahdollista talvettaa sisätiloissa. Lisää tietoa daalioista ja niiden hoidosta löytyy esimerkiksi tältä: https://puutarha.net/artikkelit/111/viikon_kysymys_daalioista.htm https...9.9.2019 18:15Helsingin kaupunginkirjasto

Sairaanhoitomaksu menee potilasta hoitavalle terveydenhoitoyksikölle. 5.9.2019 14:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä kasvihuoneessa voi viljellä samoja kasveja kuin avomaallakin. Kasvihuoneessa on erilainen kosteus ja lämpötila kuin ulkona, ja kasvukausi jatkuu pidempään. Kasvihuonekasvit tarvitsevat säännöllistä kastelua ja toisaalta kuumalla säällä täytyy huolehtia kasvihuoneen riittävästä ilmastoinnista. 16.6.2017 14:47Helsingin kaupunginkirjasto

Paljasjalkaisena kaupunkilaisena kuvittelisin ainakin, että kyse on viljelysten lannoitukseen liittyvistä asioista. Oma kasvimaani Sipoossa tosin kasvoi tuuheaa tilliä lannoittamattakin, mutta kukapa tietää, mitä lannoitejäämiä maassa oli aikaisempien asukkaiden jäljiltä. Esim. Amistarin tuotekuvauksessa kerrotaan näin:" Tautientorjuntaan yli 30 kasvilla. Antaa viljoilla pitkän suojan laikkutauteja vastaan ja...5.7.2019 20:42Lahja Kotka

Tämäkin kysymys on roikkunut vastaamattomissa pitkään. Tuskinpa siihen löytyy vastausta - tietääkseni Suomessa ei ole ruukkukukkien suuruuteen perustuvaa tilastointia - jos joku muu sellaisen tietää, niin huutakoon hep! Maailman suurimmaksi kukaksi mainitaan aasialainen rafflesia, jonka kukan koko voi olla jopa metri. Alla linkeissä luontotilastointia. 10.6.2019 16:35Lahja Kotka

Syreenilajikkeita tuotiin Suomeen ensi kerran 1700-luvulla ja käyttö koristepensaana yleistyi 1800-luvulla. Vuosisadan lopulla tulivat suosioon myös pihasyreenilajikkeet eli niin kutsutut jalosyreenit. Runsaimmillaan pihasyreenilajikkeiden tarjonta on ollut 1900-luvun alkupuolella. Seuraavan sadan vuoden aikana Suomessa on tavattu yli 40 erilaista lajiketta. Lajikkeista suosituimpia ovat olleet purppuranpunakukkainen "Andenken an Ludwig Späth", valkokukkainen...4.6.2019 09:28Helsingin kaupunginkirjasto

Tarkoitat kysymyksessäsi varmaankin puutarhamansikkaa, ja oletan sinun tarkoittavan, minkä kahden kasvin risteymä puutarhamansikka on. Metsämansikalla tarkoittanet ahomansikkaa, Fragaria vesca, jota puhekielssä usein kutsutaan myös metsämansikaksi. Sekä aho- että puutarhamansikasta toki syödään niiden epähedelmät (turvonneet kukkapohjukset). Wikipedia valaisee asiaa: Puutarhamansikka (Fragaria × ananassa) on...14.3.2019 16:28Helsingin kaupunginkirjasto

Kylvöheinä on sitä nykyään tavallista karjanrehuna käytettävää kuivaheinää. Heinää viljellään pelloilla valmiista siemenseoksista. Pääosin viljeltynä heinäkasvina käytetään timoteitä, aiemmin myös nurmipuntarpäätä. Heinän peltoviljely alkoi Suomessa 1800-luvun lopun vuosina. Sitä ennen heinät karjan ja hevosten tarpeisiin kerättiin...14.3.2019 09:23Helsingin kaupunginkirjasto

Hirven ruokavalio sopeutuu hyvin vuodenaikojen vaihteluun. Kesällä ja syksyllä hirvi kerää rasva- ja energiavarastoja talven varalle syömällä paljon, jopa 50 kilogrammaa päivässä. Varannot auttavat selviytymään talvesta, jolloin päivättäinen ravintomäärä voi laskea alle 10 kilogrammaan. Hirvi liikkuu vähän ja säästää energiaa. Talviruokana hirvellä ovat risut sek...18.2.2019 16:24Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymykseen lienee mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Ensin pitäisi määritellä mukula. "Mukula on suomenkielisessä terminologiassa laaja käsite; mukuloiksi nimitetään monenlaisia varsissa tai juurissa esiintyviä turvonneita muodostumia. --- Ehkä tutuimpia mukuloita ovat rönsymukulat, esim. perunan mukulat, jotka nekin ovat varsimudostumia." Lisäksi pitäisi määritellä, tarkoitetaanko...11.2.2013 14:05Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (1285)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut