Vaikka eri kalalajien värinäkökyvystä on vielä suhteellisen vähän tietoa, se tiedetään, että varsinkin vuorokauden valoisina aikoina pintavesissä saalistavat lajit kykenevät näkemään värejä. Kaikki mainitsemasi lajit ovat päiväaktiivisia. Lisäksi kalojen värikkäät asut ja esimerkiksi lohikalojen kutupuvut viittaavat siihen, että värit havaitaan myös kalojen silmin. Näin ollen suomalainen kalannarraaja voi lähteä siitä, että kun kalastaa valoisana aikana pintavesissä värikkäillä vieheillä myös...14.3.2011 10:11Helsingin kaupunginkirjasto

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu ylläpitää Suomea ympäröivien merialueiden jäätilannekarttaa. Havaintokartta on kuitenkin tarkoitettu lähinnä merenkulun avuksi. Värillistä pdf-muodossa olevaa karttaa suurentamalla saa etelärannikon sulavesirajasta jonkinlaisen kuvan, mutta paikallisista olosuhteista kiinnostuneelle pilkkijälle siitä ei juuri hyötyä ole. Jääpalvelu: http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/meri_9.html Itämeren jäätilanne värillisenä: http://www.itameriportaali.fi/html/icef/...31.1.2011 13:13Helsingin kaupunginkirjasto

Elintarvikevirasto Eviran sivulla ohjeistetaan, että kala on terveellistä ravintoa ja sitä tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa. Eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen. Joidenkin kalalajien käyttöä Eviran kehottaa erityisryhmiin kuuluvien rajoittamaan, sillä Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta, peräisin olevaa pyydettyä lohta tai taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-...8.11.2010 12:02Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys vaikuttaa pikemminkin keskustelunavaukselta, jollaisena se paremmin sopisi muulle foorumille. Vastaan nyt kuitenkin joihinkin osiin. Metsästys on Suomessa vanha elinkeino, ja sen hallinta on kehittynyt ajan myötä. Nykyisin uusilta metsästäjiltä vaaditaan metsästäjätutkinto. Nykyinen metsästyslaki on tullut voimaan v. 1993, edellinen oli vuodelta 1962. Rikoslain 21 luvun 8 § kuuluu: Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon...4.10.2010 12:02Helsingin kaupunginkirjasto

Igs-toimitus kääntyi kysymyksesi kanssa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen puoleen. Sieltä vastattiin, että kaloja kuolee luontaisesti vanhuuteen tai sairauteen melkoisia määriä. Kaikki kuolleet kalat eivät nouse pintaan, vaan iso osa jää pohjalle. Lokit napsivat nopeasti suihinsa pinnalle nousseet ja pohjassakin on syöjänsä, muun muassa ravut. Luonto siis korjaa nopeasti omansa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kerrotaan myös, että kyllä isoista kuolleista hauistakin on...19.9.2010 23:18Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedustelimme asiaa yhdeltä suurimmista kalanmaksaöljyn valmistajista, Mölleriltä, mutta vastaus on jäänyt vielä uupumaan. Oma tiedonhaku johti siihen tulokseen, että juuri turskan maksassa on suurin A ja D-vitamiinipitoisuuksia ja muitakin hyviä ravinteita (omega-3). Muut rasvaiset kalat, kuten esim. lohet, sardinit ja anjovikset sisältävät runsaasti omegoja (DHA:a EPA:aa) ja siksi niistä tehdään kalaöljyjä. http://www.healthcastle.com/salmonoil-cholesterol.shtml http://www.newmediaexplorer....1.9.2010 14:10Helsingin kaupunginkirjasto

Tässä joidenkin nettikauppojen hintoja, joissa ei vaihtelua ole. Kyseessä on uusi tuote, eikä tarjouksia löytynyt. Jälleenmyyjiltä saattaisi löytää edullisempia hintoja - ainakin voisit tinkiä. http://rauma.sissos.fi/Kivaarit http://www.aa-metsastys.com/uusi/873,en_tikka-t3-sporter.html?PHPSESSID=1163675e754509ad719e0c10a93ae72d Jälleenmyyjien yhteystietoja: http://www.sakosuomi.fi/aseet.php30.7.2010 10:14Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Pienemmät purjevauriot voi korjata liimakankaalla. Suurempiin reikiin on parempi käyttää vahattua purjelankaa ja neulaa. Alan liikkeistä saat varmasti asiantuntevaa opastusta oikeanlaisten välineiden ostoon. Jos vaurio on merkittävä, purje on parasta toimittaa purjeompelimoon korjattavaksi. Lähteet: http://www.purjeet.fi/uudet/uudet.html http://koti.welho.com/msuorsa3/pasaati/korj13.htm Steve Sleightin Suuri purjehdusopas (Otava 2001) neuvoo, että purjeen pienet repeämät...22.6.2010 00:59Helsingin kaupunginkirjasto

Oma isäni väitti, että ääni säikyttää kalat. Hiljaa sai sanoa jotakin, jos oli asiaa. Täysin kiellettyä oli laiturilla juokseminen, pyykin huuhtominen, uimaan meno ja airojen ynnä muun kolistelu. Näin siis, jos oltiin varta vasten hakemassa soppa-aineksia järvestä. Puhe, jopa huutaminen, kulkeutuu huonosti ilmasta veteen. Isäukot rajoittavat siis ongella juttelemista aivan turhaan. Kiinteältä alustalta veteen...5.5.2010 19:40Helsingin kaupunginkirjasto